’s-Hertogenbosch

’s-Hertogenbosch
Den Bosch
Panoraamanäkymä ’s-Hertogenboschiin
Panoraamanäkymä ’s-Hertogenboschiin
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

’s-Hertogenbosch

Koordinaatit: 51°41′00″N, 05°18′00″E

Valtio Alankomaat
Provinssi Pohjois-Brabant
Kaupunkioikeudet 1185
Hallinto
 – Pormestari Ton Rombouts
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 91,26 km²
Väkiluku (2007) 135 596
 – Väestötiheys 1 588 as./km²









Sint-Janskathedraal

’s-Hertogenbosch (lausutaan [ˌsɛrtoːɣə(m)ˈbɔs]; ransk. Bois-le-Duc, [bwɑ l(ə) dyk]) on Pohjois-Brabantin provinssin pääkaupunki Alankomaiden eteläosassa, noin tunnin junamatkan päässä Amsterdamista. Kaupungissa on 134 989 asukasta (1. heinäkuuta 2006)lähde?. Kaupunkia kutsutaan hyvin yleisesti myös nimellä Den Bosch.

’s-Hertogenbosch on yksi Alankomaiden vanhimmista kaupungeista. Sieltä on hyvät junayhteydet joka puolelle Alankomaita sekä naapurimaihin, kuten Belgiaan.

’s-Hertogenbosch sai kaupunginoikeudet vuonna 1185. Se tuhottiin vuonna 1203 Gelren ja Hollannin hyökkäyksessä, mutta rakennettiin uudelleen. Vuonna 1475 pystytettiin uusi muuri ja vallihautoja, joihin johdettiin Dommelin ja Aan vesi.

Vuoteen 1520 kaupunki oli Alankomaiden toiseksi suurin Utrechtin jälkeen ja useiden pohjoisen renessanssin taiteilijoiden työskentelypaikka. Uskonpuhdistus ja uskonsodat muuttivat kuitenkin tilanteen. ’s-Hertogenbosch liittyi Habsburgien puolelle, ja Yhdistyneiden provinssien joukot piirittivät sitä useaan kertaan. Kaupungin valloitti viimein vuonna 1629 Fredrik Henrik Oranialainen, rakennettuaan 40 kilometriä pitkän padon ja pumpattuaan ympäröivän veden pois myllyillä. Katolilaisille tämä oli suuri isku, ja protestantit pitivät kaupunkia sota-alueena ilman poliittisia vapauksia.

Vuodesta 1806 kaupunki liitettiin Ranskaan. Preussilaiset kuitenkin valloittivat sen vuonna 1814, ja seuraavana vuonna Napoleonin kukistuttua siitä tehtiin Noord-Brabantin pääkaupunki perustettaessa Alankomaiden kuningaskuntaa. Kaupunki oli edelleen linnoitus, ja vuoteen 1878 oli kiellettyä rakentaa linnoitusten ulkopuolelle. Tämä johti kasvun taantumiseen ja väen suureen kuolleisuuteen. Kaupunkia hallittiin konservatiivisesti, eikä työläisten määrää haluttu lisätä, eikä uusia oppilaitoksia perustaa. Toisesta maailmansodasta ’s-Hertogenbosch selvisi lähes naarmuitta, vaikka lähelle perustettiinkin Herzogenbuschin keskitysleiri.

Kaupungin kouluihin lukeutuu HAS Den Bosch.

Kulttuuri ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin keskustassa on tori (Markt), josta voi torimyyjiltä ostaa esimerkiksi vihanneksia, juustoja ja käsitöitä. Kuningattaren päivänä 30. huhtikuuta perinteisiin kuuluu, että torilla kuka tahansa voi myydä mitä tahansa.

Kaupunkikuvaa hallitsee goottilainen katedraali Sint-Janskathedraal (Pyhän Janin katedraali), joka on noin vuodelta 1220. Helmikuussa Den Boschissa vietetään Carnaval. Paikallinen kahviloissa myytävä erikoisuus on Bosche Boll eli suklaapäällysteinen pulla, jonka sisus on valkoista creemiä.

Kaupungin oma jalkapallojoukkue on vuonna 1965 perustettu FC Den Bosch. Joukkue pelaa maan toiseksi korkeinta sarjaa, Jupiler Leagueta. Koripallossa kaupunkia edustaa EiffelTowers, joka on voittanut maan mestaruuden 15 kertaa.[1] Kaupungissa on jääkiekkojoukkue ’s-Hertogenbosch Red Eagles[2], joka pelaa Alankomaiden ja Belgian yhteistä BeNe-liigaa.[3]

Kartta ’s-Hertogenboschin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]