101955 Bennu

101955 Bennu

1999 RQ36

Löytäminen
Löytäjät LINEAR
Löytöaika 11. syyskuuta 1999
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 1,126 AU
Pienin etäisyys Auringosta 0,897 AU
Suurin etäisyys Auringosta 1,356 AU
Eksentrisyys 0,2037
Kiertoaika Auringon ympäri 437 päivää
1,20 vuotta
Inklinaatio 6,035°
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 0,49 km
Massa 7,33x1010 kg
Pyörähdysaika 4,3 h
Akselin kaltevuus 177,6°
Absoluuttinen kirkkaus 20,19
Albedo 0,046
Asteroidiluokka B

101955 Bennu on Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-asteroideihin. Se löydettiin LINEAR-ohjelmalla 11. syyskuuta 1999, ja se sai nimensä egyptiläisen mytologian Bennu-linnun mukaan. Ennen nimeämistään asteroidi tunnettiin tunnuksella 1999 RQ36.[1][2][3]

Fyysiset ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bennu on kooltaan pieni. Bennun läpimitta on 490,06 ± 0,16 metriä navoilta 498,49 ± 0,12 m ja 564,73 ± 0,12 × 536,10 ± 0,12 m päiväntasaajalla. Kappaleen albedo on 0,046; massa 7,329 ± 0,009x1010 kilogrammaa ja pyörähdysaika eli vuorokauden pituus sen pinnalla on 4,297 tuntia. Bennun pyörähdysakselin kaltevuus on 177,6±0,11 astetta. Bennu on B-tyypin asteroidi.[1][4][5]

Kiertoradan ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bennu kiertää Auringon ympäri kerran noin 1,20 vuodessa.[1][5]

Bennu on Nasan vuonna 2016 laukaistun OSIRIS-REx-luotaimen tutkimuskohde.[6] Luotain saapui Bennulle 3. joulukuuta 2018.[7] Luotain 20. lokakuuta 2020 pintakosketuksen asteroidiin ja keräsi tomua ja soraa sen pinnalta. Näytteen massaksi arvioitiin 250 grammaa. Se oli ensimmäinen Nasan tekemä näytteenottoyritys asteroidin pinnalta. Luotain aloitti toukokuussa 2021 paluumatkan kohti Maata, jonne se saapui 24 syyskuuta 2023 [8]. Ohi kiitävästä luotaimesta laukaistiin näytteen sisältävä pudotuskapseli Maan ilmakehään, jossa se laskeutui laskuvarjolla Utahissa sijaitsevaan sotilastukikohtaan. Tämän jälkeen luotaimen rataa muutettiin kulkemaan kohti Apophis-asteroidia.[9][10]

OSIRIS-REx:in kuvia Bennusta
Järkäleistä kivikkoa Bennun eteläisellä puoliskolla kuvattuna viiden kilometrin korkeudelta. Vaalea lohkare kuvan keskuksen alapuolella on 7,4 metriä leveä.
Bennun kartta
Bennun pinnalta irtoavaa ainesta
  1. a b c 101955 Bennu (1999 RQ36) JPL Small-Body Database Browser: NASA. Viitattu 1.5.2020. (englanniksi)
  2. Discovery Circumstances: Numbered Minor Planets (100001)-(105000) Minor Planet Center. Viitattu 7.2.2015. (englanniksi)
  3. Numbered minor planets Minor Planet Center. Viitattu 7.2.2015. (englanniksi)
  4. D. S. Lauretta, D. N. DellaGiustina, et al.: The Unexpected Surface of Asteroid (101955) Bennu. Nature, 2019, 568. vsk, s. 55–60. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.5.2020. (englanniksi)
  5. a b Müller, T. G.; O'Rourke, L.; Barucci, A. M.; Pál, A.; Kiss, C.; Zeidler, P.; Altieri, B.; González-García, B. M.; Küppers, M.: Physical properties of OSIRIS-REx target asteroid (101955) 1999 RQ36. Derived from Herschel, VLT/ VISIR, and Spitzer observations. Astronomy & Astrophysics, Joulukuu 2012, 548. vsk. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.2.2015. (englanniksi)
  6. NASA to Launch New Science Mission to Asteroid in 2016 (Artikkeli A36) 05.25.11. NASA. Arkistoitu 30.12.2019. Viitattu 7.2.2015. (englanniksi)
  7. OSIRIS-REx: ASTEROID OPERATIONS NASA. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  8. Costa, Jason: NASA Invites Public to Share Excitement of Asteroid Sample Return nasa.gov. 21.09.2023. Helsinki: NASA. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
  9. Johannes Blom: Nasan historiallinen näytteenotto asteroidilta sujui suunnitelmien mukaan – lähipäivinä selviää, saatiinko ainesta kerättyä riittävästi Yle Uutiset. 21.10.2020. Yleisradio. Viitattu 21.10.2020.
  10. Suominen, Mikko: Näin asteroidinäytteen käsittely etenee Tähdet ja avaruus. 26.09.2023. Helsinki: URSA. Viitattu 27.9.2023.