1772
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 10. heinäkuuta – James Cook lähti Plymouthista toiselle tutkimusmatkalleen Tyynellemerelle. Tarkoituksena oli erityisesti selvittää, onko eteläisellä pallonpuoliskolla laaja tuntematon manner, Terra Australis.
- 19. elokuuta – Kustaa III teki vallankaappauksen ja lopetti säätyvallan ajan Ruotsissa.
- 21. elokuuta – Ruotsissa vahvistettiin vuoden 1772 hallitusmuoto.
- 11. syyskuuta – Kuningas Kustaa III kielsi viinan kotipolton viljanpuutteen takia.[1]
- Daniel Rutherford löysi typen.
- Ensimmäinen Puolan jako, jossa Puola menetti suuria alueita naapurimailleen
- Uralin kasakoiden kapina Venäjää vastaan. Kapina kukistettiin kovakouraisesti.
- Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa päätettiin lakkauttaa apostolien päivien sekä kolmannen ja neljännen joulu-, pääsiäis- ja helluntaipäivän vietto pyhäpäivinä. Lisäksi kynttilänpäivä, mikkelinpäivä ja pyhäinpäivä siirrettiin sunnuntaihin.
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. tammikuuta – Paul Louis Courier, ranskalainen kirjailija ja filologi (k. 1825)
- 12. tammikuuta – Mihail Speranski, venäläinen kreivi ja valtiosihteeri (k. 1839)
- 2. helmikuuta – Jakob Johan Roth, suomalainen luutnantti (k. 1839)
- 6. helmikuuta – Carl von Kügelgen, saksalainen taidemaalari (k. 1832)
- 9. helmikuuta – Frans Mikael Franzén, suomalainen piispa, professori ja runoilija (k. 1847)
- 28. helmikuuta – Bernt Fredrik von Konow, suomalainen luutnantti, kruununnimismies ja aatelissäädyn valtiopäivämies (k. 1822)
- 1. maaliskuuta – Feodor Kiseleff, suomenvenäläinen liikemies, tehtailija ja rakennusurakoitsija (k. 1847)
- 10. maaliskuuta – Friedrich Schlegel, saksalainen filosofi, kirjailija, kriitikko ja kirjallisuuden kääntäjä (k. 1829)
- 1. huhtikuuta – Johan Bonsdorff, suomalainen teologi ja professori (k. 1840)
- 7. huhtikuuta – Charles Fourier, ranskalainen utopistisosialisti (k. 1837)
- 11. huhtikuuta – Manuel José Quintana, espanjalainen runoilija ja poliitikko (k. 1857)
- 15. huhtikuuta – Étienne Geoffroy Saint-Hilaire, ranskalainen luonnontieteilijä (k. 1844)
- 19. huhtikuuta – David Ricardo, brittiläinen taloustieteilijä (k. 1823)
- 28. huhtikuuta – François Fournier-Sarlovèze, ranskalainen kenraali (k. 1827)
- 30. huhtikuuta – Joseph-Amand Passerat, ranskalainen redemptoristi (k. 1858)
- 1. toukokuuta – Karl Friedrich von Gärtner, saksalainen lääkäri ja kasvitieteilijä (k. 1850)
- 2. toukokuuta – Georg Filipp von Hardenberg (”Novalis”), saksalainen runoilija (k. 1801)
- 13. toukokuuta – Gustav Wilhelm af Tibell, ruotsalainen kenraaliluutnantti (k. 1832)
- 20. toukokuuta – William Congreve, brittiläinen baronetti, kenraaliluutnantti ja keksijä (k. 1828)
- 22. toukokuuta – Ram Mohan Roy, intialainen uskonnollinen uudistaja ja filosofi (k. 1833)
- 6. kesäkuuta – Maria Teresa, Sisilian ja Napolin prinsessa, keisari Frans I:n puoliso, viimeinen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja ensimmäinen Itävallan keisarinna (k. 1807)
- 8. kesäkuuta – Robert Stevenson, skotlantilainen insinööri ja majakoiden rakentaja (k. 1850)
- 14. kesäkuuta – Gustaf Johan Billberg, ruotsalainen kuristi, eläin- ja kasvitieteilijä (k. 1844)
- 16. kesäkuuta – Henrik Deutsch, suomalainen lääkäri ja professori (k. 1838)
- 14. elokuuta – Karl Wilhelm Malm, suomalainen everstiluutnantti (k. 1826)
- 15. elokuuta – Johann Nepomuk Mälzel, saksalainen insinööri, metronomin keksijä (1838)
- 17. elokuuta – Johan Agapetus Törngren, suomalainen kirurgian ja synnytysopin professori, lääkintöhallituksen pääjohtaja ja arkkiatri (k. 1859)
- 24. elokuuta – Vilhelm I, Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua 1815–1840 (k. 1843)
- 28. elokuuta – Thomas Byström, suomalainen säveltäjä ja viulisti (k. 1839)
- 29. elokuuta – James Finlayson, skotlantilais-suomalainen tehtailija, Finlaysonin puuvillatehtaan perustaja (k. 1852)
- 30. elokuuta – Henri de la Rochejaquelein, ranskalainen kreivi ja Vendéen kapinan johtaja (k. 1794)
- 15. syyskuuta – Friedrich Hornemann, saksalainen tutkimusmatkailija (k. 1801)
- 27. syyskuuta – Martha Jefferson Randolph, Yhdysvaltain presidentti Thomas Jeffersonin tytär (k. 1836)
- 27. syyskuuta – Sándor Kisfaludy, unkarilainen runoilija (k. 1844)
- 28. syyskuuta – Guillaume Michel Jérôme Meiffren Laugier, ranskalainen kasvi- ja lintutieteilijä (k. 1843)
- 12. lokakuuta – Charles Bassi, italialais-suomalainen arkkitehti (k. 1840)
- 21. lokakuuta – Samuel Taylor Coleridge, englantilainen runoilija, kirjallisuuskriitikko ja filosofi (k. 1834)
- 25. lokakuuta – Géraud Duroc, ranskalainen herttua ja kenraali (k. 1813)
- 3. marraskuuta – Carl Löwenhielm, ruotsalainen kreivi, upseeri, diplomaatti ja poliitikko (k. 1861)
- 12. marraskuuta – Karl Henrik Adlercreutz, suomalainen tuomari ja valtiopäivämies (k. 1832)
- 12. marraskuuta – Charles Bassi, suomalainen arkkitehti ja Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ensimmäinen päällikkö (k. 1840)
- 17. marraskuuta – Heikki Kuorikoski, suomalainen kirkonrakentaja (k. 1846)
- 18. marraskuuta – Louis Ferdinand, Preussin prinssi, sotilaskomentaja ja säveltäjä (k. 1806)
- 25. marraskuuta – Anders Henrik Falck, suomalainen senaattori (k. 1851)
- 12. joulukuuta – Elias Tuoriniemi, suomalainen kansanrunoilija (k. 1840)
- 15. joulukuuta – Jan Krukowiecki, puolalainen ruhtinas, ratsuväen kenraali ja kapinanjohtaja (k. 1850)
- 15. joulukuuta – Henrik Sovelius, suomalainen kauppias ja valtiopäivämies (k. 1817)
- 18. joulukuuta – Juhana Uusikartano, suomalainen maallikkosaarnaaja (k. 1835)
- Cyrill Demian, armenialainen urkujen- ja pianonrakentaja, harmonikan esimuodon, akkordionin keksijä (k. 1847)
- Hongi Hika, maorien Ngāpuhi-heimon päällikkö (k. 1828)
- Joaquim Lobo da Silveira, portugalilainen kreivi ja diplomaatti (k. 1846)
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 8. helmikuuta – Augusta, Saksi-Gothan prinsessa (s. 1719)
- 10. helmikuuta – Josef Wenzel I, Liechtensteinin ruhtinas (s. 1696)
- 18. helmikuuta – Johan Hartvig Ernst Bernstorff, tanskalainen kreivi ja diplomaatti (s. 1712)
- 28. helmikuuta – Arseni (Matsejevitš), venäläis-ukrainalainen kirkonmies (s. 1697)
- 21. maaliskuuta – Aleksandr Kokorinov, venäläinen arkkitehti (s. 1726)
- 29. maaliskuuta – Emanuel Swedenborg, ruotsalainen tiedemies, filosofi, mystikko ja teologi (s. 1688)
- 5. huhtikuuta – Johan Amnell, suomalainen kirkkoherra ja valtiopäivämies (s. 1692)
- 22. huhtikuuta – Johann Peter Kellner, saksalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1705)
- 28. huhtikuuta – Johann Struensee, tanskalainen kuningas Kristian VII:n henkilääkäri, sijaishallitsija, poliitikko ja kirjailija (s. 1737)
- 1. toukokuuta – Gottfried Achenwall, saksalainen tilastotieteilijä (s. 1719)
- 4. toukokuuta – Adam Fredenstierna, suomalais-ruotsalainen virkamies, tuomari ja valtiopäivämies (s. 1685)
- 12. kesäkuuta – Marc-Joseph Marion du Fresne, ranskalainen merimies ja löytöretkeilijä (s. 1724)
- 20. heinäkuuta – Jeremias Wallén, suomalainen lakimies, valtiopäiväedustaja ja maaherra (s. 1693)
- 25. heinäkuuta – Axel Löwen, ruotsalainen hallintomies ja kenraali (s. 1686)
- 30. syyskuuta – James Brindley, englantilainen kanavainsinööri (s. 1716)
- 4. lokakuuta – Augustin Ehrensvärd, ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka, Suomenlinnan rakennustöiden johtaja (s. 1710)
- 8. lokakuuta – Jean-Joseph de Mondonville, ranskalainen viulisti ja säveltäjä (s. 1711)
- 16. lokakuuta – Ahmad Šah Dorrani, Afganistanin hallitsija, Dorrani-valtakunnan perustaja (s. 1723)
- 27. lokakuuta – Daniel Tilas, ruotsalainen vuoritieteilijä, vapaaherra ja valtiopäivämies (s. 1712)
- 23. marraskuuta – Per Niklas Mathesius, suomalainen pappi ja poliitikko (s. 1711)
- 23. marraskuuta – Margareta Momma, ruotsalainen kustantaja, toimittaja ja päätoimittaja (s. 1702)
- 11. joulukuuta – Kalle Arvola, suomalainen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja (s. 1705)
- 17. joulukuuta – Ernst Johann von Biron, baltiansaksalainen Kuurinmaan herttua ja Venäjän sijaishallitsija (s. 1690)
- Gregorius Hallenius, suomalainen paikallishistorioitsija (s. 1702)
- John Taylor, englantilainen silmälääkäri ja varhainen kaihileikkausten tekijä (s. 1703)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ilkka Mäntylä: Viinanpoltto. Teoksessa Suomen historia 4. Vapauden aika, kustavilainen aika. Päätoimittaja Yrjö Blomstedt, s. 382–383. (Ei päivämäärää) Weilin+Göös, 1986.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1772 Wikimedia Commonsissa
