Aili Konttinen
Aili Konttinen (4. maaliskuuta 1906 Viipuri – 1. syyskuuta 1969 Vihti) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.
Konttinen valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1925[1] ja toimi elämänsä aikana opettajana Iitissä, Jääskessä, Ruokolahdella ja Vihdissä.
Lasten- ja nuortenkirjailija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konttinen ryhtyi kirjailijaksi vuonna 1936 ja oli aikansa suosituimpia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Erityisen suosittu oli hänen Marketta-kirjasarjansa, joka kertoi karjalaistytöstä ja tämän perheestä. Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan syynä aikalaismenestykseen ja suosioon oli, että kirjat olivat tiukasti kirjoittamisajankohtaansa sidottuja ja arkisia kuvauksia lasten elämästä.[2] Lisäksi hän oli yksi Suomen ensimmäisistä helppolukuisten lastenkirjojen kirjoittajista, kun aikaisemmin sopivaa luettavaa ei ollut tarjolla paljoakaan.[2]
Konttinen oli yksi aikansa käännetyimmistä lasten- ja nuortenkirjailijoista.[3] Hänen kirjoistaan on käännetty usealle kielelle lastenromaani Inkeri palasi Ruotsista, joka toi hänelle myös Topelius-palkinnon vuonna 1948. Konttisen kirja Hymyile, Krisse toi hänelle toisenkin Topelius-palkinnon vuonna 1949. Topelius-palkinnoilla tai kunniamaininnoilla hänet palkittiin joka vuosi vuosina 1947-1951 ja kerran vielä vuonna 1958.[2]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konttinen murhattiin kotipihallensa Vihdissä 1. syyskuuta 1969. Häntä oli kuristettu, potkittu ja isketty viikatteella eri puolille kehoa. Murhaaja, silloin 19-vuotias mies, jäi kiinni vasta kahden kuukauden kuluttua murhasta. Mies tunnusti murhan poliisille kuulustelussa, johon hänet oli viety sen jälkeen, kun hän oli uhkaillut kotiinsa kylään tullutta serkkuaan veitsellä. Motiivina oli kosto: mies oli ollut aikoinaan Konttisen oppilaana ja väitti, että Konttinen opetti häntä huonosti lukemaan ja pakotti syömään kouluruokaa, johon mies ei ollut tottunut. Konttinen oli myös miehen kertomuksen mukaan haukkunut häntä "itkupilliksi", koska tämä oli purskahtanut itkuun Konttisen komentelun takia.[4]
Murhaaja lähetettiin mielentilatutkimukseen Lapinlahden sairaalaan. Hän onnistui kesken tutkimuksen karkaamaan sieltä, mutta palasi itse takaisin. Tutkimuksen mukaan hän oli murhannut Konttisen alentuneen syyntakeisuuden tilassa. Kihlakunnanoikeus päätti kuitenkin mielentilatutkimusraportin luettuaan, että murhaaja oli täysin syyntakeeton. Hänen katsottiin syyllistyneen murhaan, mutta passitettiin vankilan sijasta hoidettavaksi mielisairaalaan.[4]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Me alakoululaiset (julkaistu myöhemmin nimellä Marketta tulee kouluun, 1936
- Pelkkää juorua, 1936
- Marketta toisluokkalainen, 1938
- Intiaanipäällikkö Punainen Sulka, 1940
- Koulun reiluin luokka, 1940
- Suopellon väki sodan jälkeen, 1941
- Ihmeellinen kesä, 1942
- Kotoisilla tanhuvilla, 1944
- Rasavillejä, 1944
- Vanhoja ystäviä, 1944
- Iloinen, surullinen, hyvä kesä, 1946
- Maalla on kotini, 1946
- Inkeri palasi Ruotsista, 1946
- Kukko Uljassulka, 1947
- Hymyile Krisse, 1948
- Marketan seitsemäs koulu, 1948
- Inkerin kesä, 1949
- Inkerin talvitouhut, 1950
- Kaksi keltanokkaa, 1950
- Kevättä kohti, 1950
- Kuningas Patamobiuksen punainen panssari, 1950
- Jali-kissan jouluaatto, 1951
- Joulutontun kesäsatu, 1951
- Villejä veitikoita. Kertomus lastenhuoneesta ja takapihalta, 1951
- Sylvesterinillan satu, 1952
- Terri ja Putteli, 1952
- Uhmamieli morsian, 1954
- Lasten kultainen Kalevala. I–V, 1958–1966
- Tässä tulee intiaani, 1964
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aili Konttinen Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Lappeenranta.fi
- Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953-1990 (Eurooppalainen Kustannustalo, 1991)
- Päivi Heikkilä-Halttunen: Aili Konttinen. Teoksessa Ismo Loivamaa (toim.): Kotimaisia nuortenklassikoita 1. BTJ Kirjastopalvelu 2000.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
