Ala-Kauvatsan joki

Ala-Kauvatsan joki
Ala-Kauvatsan joki kuvattuna alajuoksulla ylävirtaan päin retkeilyreitin maihinnousulaiturin läheltä.
Ala-Kauvatsan joki kuvattuna alajuoksulla ylävirtaan päin retkeilyreitin maihinnousulaiturin läheltä.
Maat Suomi
Maakunnat Satakunta
Kunnat Huittinen
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15)
Pinta-ala 813,08 km² [1]
Pääuoman pituus noin 90 km [a]
Pääuoman osuudet Ala-Kauvatsan joki ←Puurijärvi ←Kauvatsanjoki ←Sääksjärvi ←Jaaranjoki ←Kiikoisjärvi ←Mouhijoki ←Mouhijärvi ←Kourajoki ←Leppijoki ←Taipaleenjoki ←Toijasjoki ←Oksjoki ←Jyräjoki
Yhtyy Kokemäenjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Puurijärvi, Huittinen
  61.2552°N, 22.5796°E
Laskupaikka Kokemäenjoki, Huittinen
  61.2473°N, 22.5449°E
Esteet Puurijärven pohjapato
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 43,7 m [2]
Laskukorkeus 42,6 m [3]
Korkeusero 1,1 m
Pituus 2,973 km [1]
Kaltevuus 0,37 m/km
Muuta
Ala-Kauvatsan joki Kokemäenjoen suulla. Ala-Kauvatsan joki virtaa hitaasti, sillä korkeuseroa ei ole paljon ja vuosisataisissa perkauksissa on poistettu kivet ja uppotukit.

Ala-Kauvatsan joki on 2,6 kilometriä pitkä joki Satakunnassa Huittisissa, joka on Kokemäenjoen oikeanpuoleinen sivuhaara. Se on Kauvatsanjoen valuma-alueen laskujoki, joka alkaa Puurijärvestä. Ala-Kauvatsan joki on viimeinen osuus Puurijärven, Kauvatsanjoen, Sääksjärven, Piili- eli Jaarajoen muodostamasta jokiosuudesta. Kauvatsanjoki on osa Kokemäenjoen vesistöä ja Kokemäenjoki laskee Selkämereen Porissa.[1] Joki virtaa kapeassa raossa, joka jää Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa olevien luonnontilaisten Isosuon ja Korkeasuon väliin.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-Kauvatsan joen yläjuoksulla oleva Puurijärvi on syntynyt kivikaudella, kun merenpinta aleni maankohoamisen seurauksena niin alas, että yhteys Kokemäen Kankaantaustan kautta umpeutui. Tällöin kaikki Kokemäenjoen vedet johtuivat pohjoiseen ja purkautuivat Kynsikankaan kautta mereen. Aluksi Huittisten aukea oli suuri ruohikkoinen järvi, mutta maankohoamisen ja joen kulutuksen takia syntyi uomia, jotka halkoivat laajaa luhta-aluetta. Uomien tulviminen keväisin irrotti ja kasasi heinikkoa ja kaislaa äyräiden päälle. Kasautuneiden ruovikkojen taakse jäi seisomaan vettä, joka oli pääsyynä soiden kehittymiseen.[4][5] Nykyiset soidensuojelualueet muodostuvat kohosoista, joiden korkeus on useita metrejä ympäristöään ylempänä. Suot ovat olleet osaltaan erottamassa Puurijärveä Kokemäenjoen laakeasta laaksosta ja ohjaamassa Ala-Kauvatsan jokea nykyiselle paikalleen.

Ennen Puurijärven vedenpinnan laskua joki toimi Puurijärven yläpuolisille asukkaille vaihtoehtoisena kulkuväylänä Kokemäenjoelle. Sen rannoilta niitettiin heiniä talojen eläimille rehuksi. Vanhoista kartoista näkyy vielä sekä Kokemäenjoelle ja Ala-Kauvatsanjoelle yhteydessä oleva Takajärvi, joka on nykyään ojitettuna pelkkä kosteikko.[6]

Tulvansuojeluun tähdänneet koskenperkaukset Kokemäenjoella alkoivat 1750-luvulla. Niiden vaikutukset Ala-Kauvatsanjoelle ja sitä kautta Puurijärven vedenpinnalle alkoivat kuitenkin vasta 1820-luvulla, kun Kyttälän kylän koskissa ja Vitikkalanluodon ympärillä perkaukset menivät aiempaa syvemmälle. Kun perkauksia jatkettiin vielä 1870-luvuilla, alkoi sekä Puurijärvi että Raijalanjärvi ruohottua.[7] Tämä vaikutti Ala-Kauvatsan joken virtaukseen ja sen suulla ollut pieni Takajärvi maatui nykyiseksi suoksi.

Osana Puurijärven kuivatushanketta vuonna 1926 joki perattiin joiltakin osin. Kun sahateollisuus käynnistyi Suomessa 1900-luvun alussa, käytettiin Ala-Kauvatsanjokea tukkipuun uittoväylänä Kokemäenjoen sahoille. Tällöin Lauttayhdistys joutui 1909–1914 patoamaan osin kuivattua Puurijärveä, jotta puita voitiin ylipäätänsä uittaa järvellä. Kun Puurijärvi aiottiin 1940-luvulla lopullisesti kuivattaa Raijalanjärven tapaan, tuli esteeksi Kolsin voimalaitoksen patoaltaan vedenkorkeus, joka nosti taas Ala-Kauvatsanjoen pintaa.[8][9]

Kokemäenjoen LIFE-hankkeen yhteydessä vanha joen neulapato purettiin ja tilalle rakennettiin Puurijärven luusuaan uusi korkeampi pohjapato, jolla Puurijärven vedenpintaa nostettiin pysyvärsti.[10]

Virkistyskäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joelle on veneellä Kokemäenjoelta vapaa pääsy, mutta Puurijärvellä vastassa on maapato, johon matka päättyy. Ala-Kauvatsanjoen ympäristö kuuluu kansallispuistoon ja joen rannat ovat yksityisomistuksessa, joten rantautuminen onnistuu vain nuotiopaikan laiturilla.

Puurijärven maapadolla on kuitenkin leveä keräilyoja, jota pitkin voi veneillä eteläisen lintutornin viereen. Tornilta on opastukset luontopolulle, josta pääsee Isosuon lintutornille. Sekä venelaiturilla että eteläisellä lintutornilla on parkkipaikat.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pääuoman muodostuminen on selostettu artikkelin Kauvatsanjoen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoma”.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.1.2011.
  2. ↑ Ala-Kauvatsan joki, lähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.7.2022.
  3. ↑ a b Ala-Kauvatsan joki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.7.2022.
  4. ↑ Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, s. 75–89. (julkaisusta Satakunta XII) Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1946. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 26.1.2012).
  5. ↑ Alhonen, P., Hurme, M., P. 1991, Satakuntaliitto, Satakunnan historia I,1, s. 58, ISBN9529617062
  6. ↑ Maakirjat: Työtilän kylä Kauvatsalla, piirtänyt Olof Mört vuonna 1696
  7. ↑ Salminen, Tapio: Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, s. 68–72. Jyväskylä: Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007. ISBN 978-952-99941-0-6
  8. ↑ Jokela, Pekka: Kokemäenjoki – Lohikiloista megawateiksi. (Suomen ja Skandinavian historian tutkielma) Helsinki: Helsingin yliopisto, 1996.
  9. ↑ Metsähallitus: Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston sekä Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma metsa.fi. 26.1.2009. Viitattu 29.10.2011.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Lievonen, Tommi: Puurijärven kunnostus osa Kokemäenjoen LIFE-hanketta (pdf) (posteri) 24.8.2011. SYKE. Viitattu 17.3.2012.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokemäenjoen sivujoet
Kokemäenjoen vesistö (35)
Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9)
Kokemäenjoen alue (35.1)
Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat:

Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046)

Kokemäenjoen alaosan alue (35.11)

Kokemäenjoki • Pappilanjärvi

Kokemäenjoen yläosan alue (35.12)
noin 20 kohdetta
Kokemäen alue (35.121) Palojärvi • Pitkäjärvi
Karhiniemen alue (35.122) Takajärvi • läntinen Ollijärvi • itäinen Ollijärvi • Maalisjärvi • Valkeajärvi • Lamminjärvi
Keikyän alue (35.123) Lammijärvi
Luojoen valuma-alue (35.124) Tyrisevä • Kivijärvi
Kikkelänjoen valuma-alue (35.125) Kiimajärvi • Lamminjärvi • Kaitajärvi • Syväjärvi • Kortejärvi
Raijalanjoen valuma-alue (35.126) Raijalanjoki • Raijalanjärvi (kuivatettu järvi)
Sonnilanjoen valuma-alue (35.127) Sonnilanjoki
Kuloveden alue (35.13)
noin 80 kohdetta
Rautaveden alue (35.131) Liekovesi • Rautavesi • Riippilänjärvi • Nohkuanjärvi • Hurttionjärvi • Potkujärvi • Sorvijärvi • Kalatonjärvi • Kakkurilammi • Suolijärvi
Kuloveden lähialue (35.132) Kulovesi • Teernijärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Taulajärvi • Launiasjärvi • Ruutana • Ylinenjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Hyyryjärvi • Pieni Kakkurijärvi
Vaunujoen valuma-alue (35.133) Kyynärjärvi • Joutsijärvi • Miekkajärvi • Iso-Lattio • Kotajärvi • Valkeajärvi • Humalisjärvi • Himmaa • Tervalammi • Pikku-Lattio
Rautajoen valuma-alue (35.134) Pääjärvi • Saarijärvi • Iso-Poikkelus • Iso Haukijärvi • Pikku haukijärvi • Salosjärvi • Pikku-Poikkelus • Kuolemanjärvi • Kaivolammi • Mustalammi • Paskolammi • Potkujärvi • Rajalammi • Saarilammi
Heinijärven valuma-alue (35.135) Heinijärvi • Ylinen Ritajärvi • Alinen Ritajärvi • Anijärvi • Valkeajärvi • Hanhijärvi • Hornionjärvi • Alinen Heinijärvi • Kaitajärvi • Perkojärvi • Maholammi • Lamminjärvi • Ritarijärvi • Laihalammi • Paskolammi • Pikkujärvi • Vähäjärvi
Piimäsjärven valuma-alue (35.136) Ylinen Piimäsjärvi • Alinen Piimäsjärvi • Paskolammi • Korvalammi • Masojärvi
Ekojoen valuma-alue (35.137) Ekojärvi • Pitkäjärvi • Kiimajärvi • Kotojärvi • Ojajärvi • Herajärvi • Korvalammi • Pikku Kiimajärvi
Ylistenjärven valuma-alue (35.138) Ylistenjärvi • Tapiolanjärvi • Keskistenjärvi
Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14)
noin 60 kohdetta
Kaasmarkun alue (35.141) Harjunpäänjoki • Haukijärvi
Kullaan alue (35.142) Levajärvi • Pitkäselkä • Salmijärvi • Keijärvi • Pirttijärvi • Kivijärvi • Kotajärvi • Rottajärvi • Sahalahti • Pikku Salmijärvi
Joutsijärven alue (35.143) Joutsijärvi • Tuurujärvi • Ruonajärvi • Rekitaipaleenjärvi • Kakkuri • Särkijärvi • Kielijärvi • Ahvenlammi
Pyhäjärven alue (35.144) Palusjärvi • Pyhäjärvi • Palojärvi
Tyvijoen valuma-alue (35.145) Iso-Lankko • Tyvijärvi • Kärkijärvi • Koukkulammi • Alinen Lahnajärvi • Haukijärvi • Kourijärvi • Veikkojärvi • Pikkujärvi • Kalajärvi • Pieni Haukijärvi • Osalammi • Rottalammi • Housulammi • Alinen Mustajärvi • Valkoinenlammi • Iso-Löytty • Ylinen Mustajärvi • Ahvenlammi • Löytty • Vähä-Lankko • Keidaslammi • Kortejärvi
Jylhäjoen valuma-alue (35.146) Saarijärvi • Keksalmi • Vähä-Saarijärvi • Vähä Lutajärvi • Tielammit • Kankilammi
Juupajoen valuma-alue (35.147) Juupajoki • Pitkäjärvi • Juupajärvi • Katinhäntä
Kovelinojan valuma-alue (35.148) Iso-Huilu • Vähä-Huilu • Ahvenjärvi
Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15)
noin 100 kohdetta
Kauvatsanjoen alaosan alue (35.151) Ala-Kauvatsan joki • Puurijärvi • Lievijärvi • Aurajärvi • Pätkysjärvi • Tervajärvi
Sääksjärven alue (35.152) Sääksjärvi • Haukijärvi • Kannusjärvi • Matinjärvi • Sammakkalahti • Kolmikoura
Piilijoen alue (35.153) Jaaranjoki • Kiikoisjärvi
Kiikoisjoen alue (35.154) Kiikoisjoki • Kuorsumaanjärvi • Jättijärvi • Jattujärvi • Karhujärvi • Kaivantojärvi
Mouhijärven alue (35.155) Mouhijärvi • Kourajärvi • Iso Suksijärvi • Kankaanjärvi • Jyrmysjärvi • Suodenjärvi • Kailojärvi • Paisjärvi • Ylinen Vehkajärvi • Valkjärvi • Sammalusjärvi • Hiki-Suittu • Kuusjärvi • Alinen Vehkajärvi • Iso-Ympyriäinen • Onkijärvi • Kiivana • Vahlonen • Alinen Laisjärvi • Pahalammi • Ylinen Laisjärvi • Pirttijärvi • Irriäisjärvi • Pikku-Ympyriäinen • Pohjusjärvi • Paskalmmi
Sävijoen alue (35.156) Sävijärvi • Majavesi • Leppälammi • Katosjärvi • Raistamojärvi • Mustajärvi • Tervajärvi • Haukijärvi • Torisevanjärvi • Lamminjärvi • Viljamaanjärvi • Keskinen-Pylppynä • Saarijärvi • pohjoinen Sävilampi • Mustajärvi • Latvajärvi • Alinen-Pylppynä • eteläinen Sävilampi • Leppälammi • Holmajärvi • Heinilampi • Kilpijärvi • Majaniemenjärvi • Ylinen-Pylppynä • Valkujärvi • Vähä Latvalampi • Mullijärvi • Pikkulammi • Kalatonlampi • Kalhunjärvi • Kummijärvi • Kalatonjärvi • Pikkujärvi
Rukajoen valuma-alue (35.157) Lutajärvi • Lutalammi
Märkäjärven alue (35.158) Märkäjärvi • Makkosselkä • Kirjasjärvi • Hirvonjärvi • Matalajärvi • Syväjärvi • Alinen Maajärvi • Ylinen Maajärvi • Valkijärvi • Pirttijärvi • Pikkujärvi • Mustajärvi
Vesajärven valuma-alue (35.159) Vesajärvi • Ihananjärvi • Kirkkojärvi • Nahkalammi • Paalejärvi • Ahvenlammi • Lamminjärvi
Saikkalanjoen valuma-alue (35.16)
noin 50 kohdetta
Saikkalanjoen alaosan alue (35.161) Saikkalanjoki • Tupurlanjärvi • Kelhäjärvi • Särkijärvi • Ahvenusjärvi • Kankari • Ahmausjärvi • Sorvijärvi • Vähäjärvi • Kalliojärvi • Iilijärvi • Jänni • Pahalammi • Vatajanlammi • Ilveslammit • Lamminjärvi • Matolammi • Ruutananlammi • Ujalammi
Mätikön alue (35.162) Mätikkö • Siilijärvi • Iso-Köhkörö • Lamminjärvi • Pikku-Köhkörö
Hahmajärven alue (35.163) Hyynilänjoki • Hahmajärvi • Mustajärvi • Iso-Hustu • Valkijärvi • Haimalainen • Pikku-Hustu
Kirkkojärven valuma-alue (35.164) Kirkkojärvi • Ahvenjärvi • Kallojärvi • Hikijärvi • Leivinlammi
Kortejärven valuma-alue (35.165) Kortejärvi • Tyynysjärvi • Hyynilänjärvi • Alinen Äimäjärvi • Ylinen Äimäjärvi • Ruskeenjärvi • Pohjasjärvi
Kyröjoen valuma-alue (35.166) Alhonjärvi • Käkijärvi • Kintusjärvi • Tervajärvi • Ala-Tervajärvi
Sarkolanjoen valuma-alue (35.17)
noin 80 kohdetta
Sarkolanjoen alue (35.171) Lanajoki • Murtoonjärvi • Siukolanjärvi
Suonojärven alue (35.172) Suonojärvi • Kivijärvi • Iso-Hyyhönen • Saarijärvi • Lampijärvi • Kyynäräjärvi • Rekujärvi Valkijärvi • Löyttyjärvi • Vahtolammi • Pikku-Hyyhönen • Kaakkolammi
Järviönsuonojan valuma-alue (35.173) Iso Oravajärvi • Ruokojärvi • Mustajärvi
Sammunjoen valuma-alue (35.18)

Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi

Tattaranjoen valuma-alue (35.19)

Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ala-Kauvatsan_joki&oldid=22765411”