Alajärven Ankkurit
| Alajärven Ankkurit | |
|---|---|
 | |
| Koko nimi | Alajärven Ankkurit |
| Historia | Alajärven Ankkurit 1944- |
| Perustettu | 26. marraskuuta 1944 Alajärven kunnantoimisto[1] |
| Kaupunki | Alajärvi |
| Kenttä | Kitron pesäpallostadion |
| – kapasiteetti | 4000 |
| Miesten sarjataso | Superpesis |
| Naisten sarjataso | Ykköspesis |
| Värit | sininen, keltainen |
 | |
| Puheenjohtaja | Tapio Kantokoski - Alajärven Ankkuritpesis ry Tapio Rajala - Alajärven Ankkurit ry |
| Miesten pelinjohtaja | Juha-Matti Jaatinen |
| Omistaja | Alajärven Ankkurit ry |
| Miesten SM-mitalit | |
| Kultaa | 2 (1988, 1989) |
| Hopeaa | 2 (1980, 1987) |
| Pronssia | 3 (1984, 1985, 1992) |
_23.JPG)
_01.JPG)
Alajärven Ankkurit ry (AA) on vuonna 1944 perustettu urheiluseura, joka toimii Etelä-Pohjanmaalla, Alajärvellä. Seuran värit ovat sininen ja keltainen. Yleisseuran alaisuuteen kuuluvat seuraavat jaostot: hiihto, kriketti, lentopallo, pesäpallo ja yleisurheilu. Ankkurit on ollut pesäpallossa Vimpelin Vedon farmiseurana kausina 2009–2010. Alajärven Ankkurit nousi kauden 2011 päätteeksi pesäpallon pääsarjaan, Superpesikseen ja putosi takaisin ykköspesikseen kauden 2019 päätteeksi. Kaudeksi 2023 Alajärven Ankkurit nousi takaisin Miesten Superpesikseen
Alajärven Ankkurit pelaa kotiottelunsa Kitron Stadionilla. Kuuluisia Alajärven Ankkureissa pelanneita ovat mm. Pekka Peltomäki, Vesa Vainio, Matti Iivarinen, Vesa Liikala, Veijo Turpela, Tommi Murto, Kari Myllyniemi, Taavi Kivipelto, Tuomo Tallbacka, Pekka Harju ja Risto Ojanperä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Miehet | ||||||||||
| 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | |
| 1970 | 9. | 11. | 9. | 8. | 6. | 6. | ||||
| 1980 | 2. | 6. | 5. | 4. | 3. | 3. | 4. | 2. | 1. | 1. |
| 1990 | 5. | 7. | 3. | 4. | 4. | 6. | 11. | 11. | 10. | 9. |
| 2000 | 12. | 11. | 16. | 17. | 14. | 15. | 18. | 24. | 23. | 19. |
| 2010 | 14. | 13. | 12. | 12. | 10. | 6. | 14. | 11. | 12. | 14. |
| 2020 | 17. | 21. | 14. | 12. | ||||||
| Pääsarja, 2. korkein mustalla, 3. korkein sinisellä. | ||||||||||
Seuran perustaminen ja toiminnan alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alajärven Ankkurit perustettiin vuonna 1944. Seuran tunnetuinta lajia, pesäpalloa, paikkakunnalla on pelattu jo tuota aikaisemmin, jo 1920-luvulta asti. Laji nousikin heti perustetun seuran menestyksekkäimmäksi lajiksi. Lajille tyypilliseen tapaan, innostus oli luonnollista seurausta sotavuosien voimakkaasta harrastuneisuudesta.
Pesäpallotoiminnan nousu alasarjoista SM-mitaleille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ankkurit sijoittui alkuvuosinaan jo mestaruussarjakarsintoihin saakka mutta nousu jäi tuolloin haaveeksi. 1950-luvun ajan Ankkurit pelasivat pääasiassa Suomensarjan keskivaiheilla. Vuosikymmenen lopulla, 1959, joukkueen 15 vuotta kestänyt taival Suomensarjassa päättyi ja toiminta jatkui maakuntasarjassa aina 1960-luvun puoliväliin saakka. 1965 tapahtui käänne, joka muutti seuran kurssin hitaaksi kiipeämiseksi kohti mestaruussarjaa. Poikien joukkueet aloittivat vuosia kestäneen SM-mitalien sarjan. 1967 edustusjoukkue asetti tavoitteekseen mestaruussarjan joka toteutui kauden 1972 päätteeksi. Mestaruussarjapaikan vakiinnuttua 1975 sarjaan uudelleennousun myötä alkoi mitalien tavoittelu.
1980 Ankkurit saavuttivat ensimmäisen SM-mitalin: hopeaa. Joukkueeseen kuuluivat: Pekka Nummela, Jouni Peura, Aulis Peltomäki, Seppo Perälä, Kullervo Murto, Tapani Tallbacka, Simo Joensuu, Raimo Harju, Pentti Harju, Pekka Peltomäki ja pelinjohtajana toiminut Lauri Pippola.
Vuonna 1987 Ankkurit pelasivat Seinäjoen Maila-Jusseja vastaan finaalissa. Saavutuksena seuran toinen hopeamitali. Kaudeksi 1988 Ankkurit asettivat ehdottomaksi tavoitteeksi Suomen mestaruuden. Runkosarjassa Alajärvi oli kolmas, mutta pudotuspeleissä edettiin aina mestaruusotteluun saakka. Vastaan finaalissa tuli Seinäjoen Maila-Jussit. Seinäjoella tuli tappio 9-8, mutta kotona selvä voitto 8-3. Mestarijoukkueeseen kuuluivat: Matti Iivarinen, Marko Etula, Simo Joensuu, Vesa Vainio, Taavi Kivipelto, Kari Myllyniemi, Tuomo Tallbacka, Veijo Turpela, Harri Pitkänen, Jouko Etula, Ari Etula, Tero Ojajärvi ja Ari Riihimäki. Itä–Lännessä pelasivat Iivarinen, Myllyniemi, Turpela ja Etula. Pelinjohtajana Peltomäki.
Vuonna 1989 Ankkurit voitti toisen mestaruuden putkeen. Loppuottelussa oli tällä kertaa vastassa Imatra. Vuosi 1992 toi SM-pronssia. Seuraavana vuonna runkosarjan sijoitus oli toinen, mutta lopullinen sija 4:s. kuten myös seuraavana vuonna. 1995 Ankkureiden sijoitus oli 6. Kauden 2001 päätteeksi Ankkurit putosi pääsarjasta ja nousi vasta vuonna 2011 takaisin.[2]
Alajärven Ankkurit voitti B-poikien SM-kultaa vuonna 2008, ja samana vuonna Vimpelin Vedon ja Ankkureiden yhteisjoukkue KK Kings saavutti A-poikien Superpesiksessä kultaiset mitalit.
Joukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miesten Ykköspesisjoukkue 2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pelaajat | Valmennusjohto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Päivitetty 28. syyskuuta 2021 Lähde: [1] | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Logot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Seuran logo -
Pesäpallojaoston logo
Junioritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pesäpallon junioreiden SM-mitalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Mitalit | Vuodet | Yhteensä | |
| A-pojat | ||||
 Kultaa | 1968, 1969, 1977, 1978, 1980, 1987, 2004 | 7 | ||
 Hopeaa | 2003 | 1 | ||
 Pronssia | 2010 | 1 | ||
| B-pojat | ||||
| Kultaa | 1967, 1976, 2008 | 3 | ||
| Hopeaa | 1966, 1994 | 2 | ||
| C-pojat | ||||
| Kultaa | 1974, 2006, 2007 | 3 | ||
| Hopeaa | 2003 | 1 | ||
| Pronssia | 1992, 1994, 1999, 2004, 2005, 2021 | 6 | ||
| D-pojat | ||||
| Kultaa | 1972, 1991, 2005 | 3 | ||
| Hopeaa | 2003, 2004, 2007 | 3 | ||
| Pronssia | 2001 | 1 | ||
| D-tytöt | ||||
| Kultaa | 2014 | 1 | ||
| E-pojat | ||||
| Kultaa | 2002 | 1 | ||
| Hopeaa | 1992, 2001, 2013 | 3 | ||
| Pronssia | 2005 | 1 | ||
| E-tytöt | ||||
| Kultaa | 1993 | 1 | ||
| F-pojat | ||||
| Hopeaa | 1999 | 1 | ||
| Pronssia | 1981, 2000 | 2 | ||
| Yhteensä: | 41 | |||
Tilastot ja luettelot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelinjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Palkinnot ja huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etenijäkuningas:[4]
| Lyöjäkuningas:[5]
| Kärkilyöntikuningas:[6]
|
Vuoden lukkari:[7]
| Vuoden pesäpalloilija:[8]
| Vuoden tulokas:[9]
|
Kultainen maila:[10]
| Vuoden pelinjohtaja:[11]
|
- Pekka Peltomäki (1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986)
- Tuomo Tallbacka (1981, 1993)
- Jouko Etula (1982, 1983, 1984, 1985, 1988, 1990)
- Leo Haukkala (1983, 1984)
- Jouni Peura (1983, 1984)
- Vesa Liikala (1984, 1985, 1993, 1994, 1999)
- Matti Iivarinen (1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994)
- Kari Myllyniemi (1988, 1989, 1992, 1993)
- Veijo Turpela (1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996)
- Vesa Vainio (1989, 1990, 1992)
- Tommi Murto (1997, 1998, 1999)
- Aki Orava (2014)
- Sami Mikkolanaho (2015)[12]
- Pekka Peltomäki (1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986)
- Kalevi Luoma (1973)
- Kullervo Murto (1981)
- Tuomo Tallbacka (1981, 1990)
- Leo Haukkala (1982, 1983, 1984)
- Pekka Harju (1982)
- Jouko Etula (1983, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1991, 1992)
- Jouni Peura (1984)
- Vesa Vainio (1984, 1986, 1988, 1989, 1990, 1992)
- Matti Iivarinen (1985, 1986, 1987, 1989, 1990, 1992)
- Vesa Liikala (1985)
- Ismo Mäkelä (1985, 1991)
- Veijo Turpela (1988, 1989, 1990, 1992)
- Kari Myllyniemi (1989, 1992)
- Taavi Kivipelto (1990, 1991)
- Ari Halla-aho (1992)[13]
Kriketti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alajärven Ankkurit on oman ilmoituksensa mukaan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa yleisseura Suomessa, jossa kriketti on otettu seurassa harjoitettavien lajien joukkoon.[14][15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arto Ojaniemi, Matti Rasilainen, Jarmo Kokkonen, Martti Ruuska, Helena Koukkari, Antti Kallio: Pesäpallokirja 2018. Helsinki: Suomen Pesäpalloliitto ry, 2018.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pesäpallokirja 2018, s. 24
- ↑ Koti.japo.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pelinjohtaja-kortit aakkosjärjestyksessä Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden tulokkaat pesis.fi. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Kultainen maila pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Kriketti Alajärven Ankkurit. Arkistoitu 28.9.2013. Viitattu 24.9.2013.
- ↑ Kriketin näytösottelu ja lajiesittely Tuurissa 2010. Kyläkauppa Veljekset Keskinen. Arkistoitu 28.9.2013. Viitattu 24.9.2013.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tolonen, Ilkka: 100 vuotta Alajärven, 50 vuotta Ankkurien urheilua. Alajärvi: Alajärven Ankkurit, 1994. ISBN 952-90-5915-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
