Aleksi Mäkelä

Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta elokuvaohjaajasta. Muista samannimisistä henkilöistä katso Aleksi Mäkelä (täsmennyssivu).
Aleksi Mäkelä
Aleksi Mäkelä vuonna 2006.
Aleksi Mäkelä vuonna 2006.
Henkilötiedot
Koko nimi Tane Aleksanteri Mäkelä
Syntynyt20. marraskuuta 1969 (ikä 54)
Helsinki
Ammatti elokuvaohjaaja
Puoliso Jane Palmulähde?
Ohjaaja
Aktiivisena 1988–
Tunnetuimmat ohjaukset Häjyt
Pahat pojat
Vares – yksityisetsivä
Rööperi
Palkinnot

Parhaan ohjauksen Jussi

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Tane Aleksanteri ”Aleksi” Mäkelä (s. 20. marraskuuta 1969 Helsinki)[1] on suomalainen ohjaaja ja tuottaja. Hän on ohjannut muiden muassa elokuvat Häjyt (1999), Pahat pojat (2003), kaksi Vares-elokuvaa (2004, 2007), Matti (2006), Rööperi (2009), Kotirauha (2011) ja Kaappari (2013). Vuonna 2009 Mäkelä sai elokuvataiteen valtionpalkinnon.[2]

Aleksi Mäkelän isä oli näyttelijä Vesa Mäkelä.

Ensimmäiset työt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkelän ensimmäinen ohjaus oli vuonna 1988 valmistunut televisioelokuva Uimataidoton, jonka pääosia esittivät Samuli Edelmann, Santeri Kinnunen ja Niko Saarela. Heistä tuli myöhemmin Mäkelän luottonäyttelijöitä yhdessä Kari Hietalahden ja Juha Veijosen kanssa. Mäkelän seuraava ohjaustyö oli vuonna 1989 televisioon valmistunut road movie 1249 km, jossa näytteli samoja näyttelijöitä kuin Mäkelän esikoisohjauksessa.

Seuraavana vuonna valmistui televisioelokuva Olinkin jo lähdössä, jota seurasi Mäkelän ensimmäinen täyspitkä elokuva Romanovin kivet. Elokuvan tuotti Spede Pasanen. Toimintaelokuva laman aikaisessa Suomessa maksoi runsaat viisi miljoonaa markkaa,lähde? ja se sai ensi-iltansa 26. marraskuuta 1993 Helsingissä. Paul Jyrälä voitti elokuvasta Jussin parhaasta äänisuunnittelusta.

Vuosina 1994–1995 Mäkelä ohjasi Vintiöt- ja Shampanjaa ja vaahtokarkkeja -televisiosarjat. Vuonna 1994 hän ohjasi toisen kokopitkän elokuvansa Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat kolmen miljoonan markan budjetilla. Elokuva sai useita Jussi-palkintoja: Juha Veijonen voitti parhaan miespääosan Jussin ja Mäkelä ensimmäisen ohjaus-Jussinsa[3]. Elokuvan tuotti Mäkelän tuleva työllistäjä Markus Selin.

Vuosina 1996–2004 Mäkelä ohjasi televisiosarjoja Peltiheikit, Trabant Express, Tähtitehdas, Muodollisesti pätevä, Äkkiä Anttolassa, Kylmäverisesti sinun sekä Käenpesä.

Läpimurto ja menestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden kokopitkän elokuvan jälkeen Mäkelä ohjasi Häjyt (1999). Elokuvan tekeminen maksoi kuusi miljoonaa markkaa ja jäi suurmenestyksestä huolimatta lipputuloissa tappiolle.lähde? 327 000 suomalaista kävi katsomassa elokuvan teattereissa.lähde? Elokuva sai seitsemän Jussi-ehdokkuutta, voittaen niistä yhden (Kalevi Haapoja, paras miessivuosa).

Lomalla-elokuva valmistui vuonna 2000. Mäkelän ohjauksessa nähtiin vanhat tutut näyttelijät, joista Outi Mäenpää palkittiin Jussi -palkinnolla parhaasta naispääosasta.

Mäkelän ohjaamasta Pahat pojat -elokuvasta (2003) tuli yksi kaikkien aikojen suurimmista kotimaisista katsojamenestyksist: sen näki teattereissa yli 614 000 katsojaa.[4] Pahat pojat keräsi lopulta viisi Jussi-ehdokkuutta ja kaksi voittoa (Paras kuvaus ja paras äänisuunnittelu).

Pahojen poikien jälkeen Mäkelä ohjasi Reijo Mäen suosittuihin dekkareihin pohjautuvan Vares – yksityisetsivä -elokuvan (2004). Hän ohjasi myös elokuvan jatko-osan, V2 – Jäätynyt enkeli, joka sai ensi-iltansa vuonna 2007.

Vuonna 2006 Mäkelä julkaisi toistaiseksi suurimman menestyselokuvansa Matin, joka perustui mäkihyppääjä Matti Nykäsen elämään. Elokuva teki historiaa keräten huikeat katsojamäärät vasta muutamassa päivässä ja rikkoen useita ennätyksiä.lähde? Mäkelä vahvisti elokuvalla paikkansa suurien suomalaisten kaupallisten ohjaajien joukossa.

Mäkelän vuonna 2009 ilmestynyt Rööperi-elokuva perustuu Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin Rööperi – rikoksen vuodet 1955–2005 -kirjaan. Elokuva menestyi teattereissa hyvin.

Mäkelä ohjasi lokakuussa 2011 elokuvateattereihin ilmestyneen Kotirauha-elokuvan.

Vuonna 2013 ilmestyi Mäkelän 11. elokuva Kaappari, joka perustuu liikemies Aarno Lamminpartaan vuonna 1978 aseella uhaten tekemään lentokonekaappaukseen. Pääosaa elokuvassa näyttelee Kari Hietalahti.

Mäkelän ohjasi vuonna 2014 ensi-iltaan tulleen elokuvan Kummeli V, joka oli koomikkoryhmä Kummelin viides elokuva.

Mäkelän uusin elokuva on vuonna 2022 ensi-iltansa saanut Kummeli esittää: Kontio & Parmas -elokuva.

Vuosi Elokuva
1993 Romanovin kivet
1994 Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat
1999 Häjyt
2000 Lomalla
2003 Pahat pojat
2004 Vares – yksityisetsivä
2006 Matti
2007 V2 – Jäätynyt enkeli
2009 Rööperi
2011 Kotirauha
2013 Kaappari
2014 Kummeli V
2016 Love Records – Anna mulle Lovee
2017 95
2019 Olen suomalainen
2022 Laitapuolen hyökkääjä
Kummeli esittää: Kontio & Parmas -elokuva
2025 Häjyt 2

Lyhyt- ja TV-elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Lyhytelokuva / televisioelokuva
1988 Uimataidoton
1989 1249 km
1990 Olinkin jo lähdössä
1999 Talossa on Saatana
2008 Älä unta nää

Televisiosarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Televisiosarja
1994–1995 Vintiöt
1995 Vintiöiden kosto
1995–1997 Samppanjaa ja vaahtokarkkeja
1996 Peltiheikit
1997 Trabant-Express
1998 Tähtitehdas
1999, 2001, 2004 Muodollisesti pätevä
1999–2000 Äkkiä Anttolassa
2002 Kylmäverisesti sinun
2003 Vintiöt – Ten Years After
2004–2007 Käenpesä
2011 Ratkaiseva isku
2015, 2017 Syke
2016 Kummeli V
Roba
2018–2023 Kummeli esittää: Kontio & Parmas
2022 Sininen enkeli
2024 Murha Hangossa

Näyttelijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Elokuva / Sarja Rooli
1983 Tavataan Karppisilla Pasi
1988 Marjatta Esko
Uimataidoton valokuvaaja
1990 Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva vartiomies Jokinen / valkoisten ryhmänjohtaja
Isänmaan kaikuja taistolainen
1993 Romanovin kivet soutaja
1994 Vintiöt asiakas baarissa
Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat ohjelmoija Raitanen
1997 Kummeli Kultakuume bussikuski
1999 Häjyt järjestysmies tanssipaikalla
2000 Lomalla henkilö laivalla
2002 Onko Che mun isä? esiintyjä
2005 Paha maa Tuomaksen kuulustelija
2007 V2 – Jäätynyt enkeli taksikuski
2009 Rööperi poliisi ulosotossa
2013 #lovemilla Tapio Kukkula
2014 Kummeli V lentäjä
Vuosi Elokuva
2014 Kummeli V
  1. Aleksi Mäkelä Elonetissä. Viitattu 5.12.2013
  2. Aleksi Mäkelälle elokuvataiteen valtionpalkinto Filmgoer.fi. 30.9.2009. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 5.12.2013.
  3. Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 27. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
  4. http://ses.fi/tilastot-ja-tutkimukset/vuositilastot/kaikkien-aikojen-katsotuimmat/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]