Biotaide

Esimerkki bakteereja käyttäen toteutetusta kuvasta. Kuvan teki Nathan Shaner ja valokuvan Paul Steinbach. Teos tehtiin Roger Tsienin laboratoriossa vuonna 2006.

Biotaide (engl. bioart, ruots. biokonst) on moderni taidesuuntaus.

Biotaiteessa käytetään usein materiaalina orgaanista ainetta. Biotaide on taidetta ja luonnontieteitä yhdistelevää luovaa toimintaa, jossa sovelletaan esimerkiksi lääketieteen ja bioteknologian menetelmiä. Teoksissa saatetaan hyödyntää esimerkiksi avaruusluotainten tallentamaa dataa tai teokset voivat perustua elollisten organismien, kuten bakteerien, hiivan tai sienien, toiminnalle. Teokset saattavat myös syntyä vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.[1] Yleensä biotaiteelle on tyypillistä monimenetelmäisyys ja poikkitieteellisyys.

Yksi kansainvälisesti suurta huomiota herättänyt biotaideteos on Eduardo Kacin Alba-nimeä kantanut siirtogeeninen jänis. Alba hehkui tietynlaisessa valaistuksessa vihreänä, sillä sen elimistö tuotti fluoresoivaa proteiinia sen geeniperimään lisättyjen meduusan geenien vuoksi.[2]

Biotaide Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva vuonna 2015 järjestetystä tapahtumasta Field_Notes – Hybrid Matters. Suomen biotaiteen seura on järjestänyt Field_Notes -tapahtumien sarjaa Kilpisjärvellä vuodesta 2011.

Suomessa biotaiteen asemaa ja tunnettuutta edistää vuonna 2008 perustettu Biotaiteen seura ry[3], jonka toimisto sijaitsee Helsingissä. Seura ylläpitää Katajanokalla monikäyttöistä SOLU-galleriatilaa sekä residenssi- ja koulutusohjelma Ars Bioarcticaa yhteistyössä Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman kanssa[3]. Biotaiteen seuralle myönnettiin monitaiteen valtionpalkinto vuonna 2017[4].

Aalto-yliopiston Aalto ARTSin yhteyteen on vuonna 2012 perustettu Biofilia-niminen biotaiteen yksikkö, joka tarjoaa puitteet poikkitieteelliselle tutkimukselle ja opetukselle, tavoitteena herättää kulttuurista keskustelua elävien organismien ja biologisten prosessien manipuloinnista ja edistää siihen liittyvää innovointia[5]. Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan on vuonna 2021 perustettu BioARTech-laboratorio, joka tutkii biotaidetta ja sen yhtymäkohtia taiteen ja tutkimuksen aloilla[6].

Taiteen edistämiskeskus valitsi vuonna 2016 Suomen ensimmäiseksi biotaiteen läänintaiteilijaksi Antti Tenetzin[7].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mikä ihme on hiivagrammi? Biotaiteessa mikrobit maalaavat tauluja ja porkkanalle tarjotaan mahdollisuus seksielämään Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 1.2.2022.
  2. ↑ Jukka Yli-Lassila: Vihreänä hohtavan kanin tapaus Helsingin Sanomat. 12.3.2006. Viitattu 1.2.2022.
  3. ↑ a b SOLU / Bioart Society bioartsociety.fi. Viitattu 1.2.2022.
  4. ↑ Monialaisen taiteen valtionpalkinnon sai Suomen biotaiteen seura www.taike.fi. Arkistoitu 1.2.2022. Viitattu 1.2.2022.
  5. ↑ Biotaide herättää ajattelemaan aaltouniversity.shorthandstories.com. Viitattu 1.2.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Uusi biotaidetta tarkasteleva laboratorio taiteiden tiedekuntaan Uni of Lapland. Viitattu 1.2.2022.
  7. ↑ Biotaide, valotaide ja nuortenkulttuuri saivat läänintaiteilijan www.taike.fi. Arkistoitu 1.2.2022. Viitattu 1.2.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Biotaide.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Biotaide&oldid=21367273”