Brita Koivunen
| Brita Koivunen | |
|---|---|
 Brita Koivunen vuonna 1956. | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Brita Lemmikki Einiö |
| Syntynyt | 31. elokuuta 1931 Helsinki |
| Kuollut | 12. huhtikuuta 2014 (82 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | laulaja |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi englanti |
| Aktiivisena | 1954–2005 |
| Tyylilajit | iskelmä |
| Levy-yhtiöt | Warner Music Finland |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Brita Lemmikki Einiö (o.s. Koivunen; 31. elokuuta 1931 Helsinki – 12. huhtikuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen iskelmälaulaja.[1] Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät ”Suklaasydän” (1956), ”Sävel rakkauden” (1957) ja ”Mamma, tuo mies mua tuijottaa” (1958). Nämä levyt ilmestyivät niin sanottuina savikiekkoina, joka oli Suomessa tuolloin vielä pääasiallinen äänitteiden julkaisuformaatti. ”Suklaasydämen” alkuperäisversion ”Mama’s Pearls” levytti yhdysvaltalainen laulaja Margaret Whiting, mutta levy jäi kotimaassaan melko vähälle huomiolle. ”Suklaasydämen” Suomessa saavuttamaa suosiota kuvastaa osaltaan se, että kappaleen taustalauluriffistä tuli yli 40 vuotta myöhemmin BumtsiBum! -ohjelman nimi.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin Koivunen nousi maineeseen voitettuaan vuonna 1954 Helsingin työväentalolla järjestetyn kilpailun.[3] Hän teki ensimmäisen levytyksensä ”Naisen – miehen” Börje Lampeniuksen kanssa, esiintyi Iskelmäkarusellissa ja sai kiinnityksen Onni Gideonin orkesteriin. Hän levytti monipuolisen uransa aikana myös lastenlauluja 1960-luvulla, mutta jazzia hän pääsi julkaisemaan vasta vuonna 1985. Hänen suosikkiartistejaan jazzin alalta olivat Peggy Lee, Anita O’Day ja Mel Tormé.
Brita Koivunen, Annikki Tähti ja Mauno Kuusisto ottivat vastaan Suomen ensimmäiset kultalevyt Kirsti Rautiaisen juontamassa Mainostelevision Tupla tai kuitti -ohjelmassa vuonna 1960.[4]
Televisiossa Brita Koivunen esiintyi 1960-luvulla, joko yksin tai Eino Virtasen kanssa, muun muassa VEK-kolmikon (Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla) musiikkiohjelmissa sekä Aarne Tarkaksen sarjoissa Sisarukset (1965–1966) ja Kuten haluatte (1966–1970)[3].
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat Pirkko Mannola ja Vieno Kekkonen.[5] Koivusen vetäydyttyä terveyssyistä hänet korvasi triossa vuonna 2005 Marjatta Leppänen.
Brita Koivusen puoliso oli musiikin monitoimimies Paavo Einiö. Pariskunta avioitui vuonna 1955. Heillä oli yksi tytär ja kolme poikaa. Lapsista kaksi on adoptoituja. Einiö kuoli kesällä 2006.[6]
Koivunen kuoli 12. huhtikuuta 2014 suolistosyöpään. Hän vietti viimeiset vuotensa hoitokodissa Helsingin Töölössä.[1]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brita Koivunen ja Olli Hämeen kvintetti (1957)
- Brita ja Eikka laulavat lapsille (1960)
- Brita Koivunen ja Eino Virtanen (1963)
- Brita Koivunen (1974)
- Unihiekkaa (1978)
- Sävelkansio (1979)
- As time goes by (1985)
- Unohtumattomat (1992)
- Brita, Pirkko ja Vieno – Kulta-ajan tähdet (1997)
- 20 suosikkia – Suklaasydän (1997)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b IS: Iskelmälaulaja Brita Koivunen on kuollut – kuvakooste uran vaiheista 12.4.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 12.4.2014.
- ↑ Nyman, Jake: Suomi soi 4: suuri suomalainen listakirja, s. 95. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2504-1.
- ↑ a b Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
- ↑ Nyman 2004, s. 21–22.
- ↑ Vieno Kekkonen tapasi Brita Koivusen viikko sitten – ”Lohdullinen tilaisuus” Ilta-Sanomat. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 12.4.2014.
- ↑ Brita Koivunen adoptoi kaksi lasta tuottajalegendan kanssa: ”Koko ajan oli säpinää” Ilta-Sanomat. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 12.4.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brita Koivunen Pomus.netin tietokannassa
- Brita Koivusen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Yle Elävä arkisto: Brita Koivunen lauloi itäisiinkin sävelmiin jazzin svengin
- Kallioniemi, Kari: Koivunen, Brita (1931–2014). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 7.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||||||||||||||
