Christine Arron

Mitalit
Arron syyskuussa 2005.
Maa:  Ranska
Naisten yleisurheilu
Olympialaiset
Pronssia	Ateena 2004	4 × 100 metriä
MM-kilpailut
Kultaa	Pariisi 2003	4 × 100 metriä
Hopeaa	Sevilla 1999	4 × 100 metriä
Pronssia	Ateena 1997	4 × 100 metriä
Pronssia	Helsinki 2005	100 metriä
Pronssia	Helsinki 2005	200 metriä
EM-kilpailut
Kultaa	Budapest 1998	100 metriä
Kultaa	Budapest 1998	4 × 100 metriä
Hopeaa	Barcelona 2010	4 × 100 metriä

Christine Arron (s. 13. syyskuuta 1973 Les Abymes, Guadeloupe) on ranskalainen entinen pikajuoksija, joka on juossut voimassa olevan 100 metrin juoksun Euroopan ennätyksen.

Arron muutti Ranskaan vuonna 1990. Hänen ensimmäinen valmentajansa oli Fernand Urtebise, joka valmensi myös 400 metrin aitojen maailmanmestaria Stéphane Diaganaa.

Arron sijoittui Ateenan MM-kilpailuissa 1997 100 metrillä neljänneksi ja kuului Ranskan pronssijoukkueeseen 4 × 100 metrin viestissä^[1]. Ajallaan 10,95 hän löi Marie-José Perecin 100 metrin Ranskan ennätyksen vuonna 1998 ja paransi sitä itse vielä 10,85:een. 19. elokuuta samana vuonna hän paransi Budapestin EM-kisoissa Euroopan ennätyksen lukemiin 10,73. Toisen mestaruutensa hän voitti juostessaan ankkuriosuuden 4 × 100 metrin viestissä^[2]. Arron valittiin vuoden eurooppalaiseksi naisurheilijaksi vuonna 1998. Vuoden 1999 MM-kilpailuissa Sevillassa hän voitti pikaviestissä hopeaa Patricia Girardin, Muriel Hurtisin ja Katia Benthin kanssa^[3]. 100 metrillä hän sijoittui kuudenneksi.

Arron karsiutui Sydneyn olympialaisissa 2000 100 metrin välierissä. Pikaviestissä Ranska oli neljäs^[4]. Lonkkavamman vuoksi hän joutui jättämään väliin vuoden 2001 MM-kilpailut. Tämän jälkeen hän piti vuoden verran taukoa yleisurheilusta, jonka pariin palasi poikansa syntymän jälkeen vuonna 2003. Kotikisoissaan vuonna 2003 Arron voitti ankkurina Ranskalle pikaviestikultaa. Uudet Ranskan ennätyslukemat 41,78 teki joukkue Girard, Hurtis, Sylviane Félix, Arron.^[5] 100 metrillä Arron oli viides. Hän sijoittui Budapestin MM-hallikisoissa 2004 seitsemänneksi 60 metrin juoksussa. Saman vuoden Ateenan olympialaisissa 4 × 100 metrin mitali oli pronssinen; joukkuetovereina olivat Véronique Mang, Hurtis ja Félix^[6]. Arron kuitenkin karsiutui 100 metrin loppukilpailusta, vaikka oli kauden aikaisempien esitystensä perusteella yksi ennakkosuosikeista. Hän karsiutui välierissä myös 200 metrillä.

Kaudella 2005 Arron oli paremmassa iskussa kuin vuosiin. Hän sai pronssia 100:lla ja 200:lla metrillä Helsingin MM-kisoissa, sekä voitti viisi kuudesta Kultaisen liigan osakilpailusta. Vuoden 2006 hallikaudella Arron juoksi 60 metrin ennätyksekseen, ja samalla Ranskan ennätykseksi ajan 7,06. MM-hallikisoissa Moskovassa hän sijoittui 60 metrillä neljänneksi. Arron joutui kuitenkin jättämään väliin lähes koko kesäkauden loukkaantumisten vuoksi.

Arronin ja valmentaja Guy Ontanonin valmennussuhde päättyi vuoden 2007 alussa, ja uutena valmentajana aloitti ex-aitajuoksija Stéphane Caristan. Arron palasi radoille kesällä 2007 päätavoitteenaan Osakan MM-kisat, joissa sijoittui 100 metrillä kuudenneksi. Hän jätti väliin 200 metrin kilpailun ja karsiutui Ranskan joukkueen mukana vaihdon epäonnistuessa pikaviestissä. Osakan jälkeen Arron osallistui jäljellä olleisiin Kultaisen liigan kilpailuihin, joista parhaaksi sijoitukseksi voitto Zurichin 100 metrin kilpailussa, sekä Stuttgartin GP-finaaliin, jossa 100 metrillä sijoittui kolmanneksi.

Arron karsiutui Pekingin olympialaisissa 2008 100 metrin puolivälierissä. Barcelonan EM-kilpailuissa 2010 hän sijoittui 100 metrillä kahdeksanneksi ja kuului pikaviestissä Ranskan hopeajoukkueeseen^[7]. Helsingin EM-kilpailuissa 2012 Arron karsiutui jatkosta 100 metrin alkuerissä. Pikaviestissä hän juoksi ankkuriosuuden viidenneksi sijoittuneessa Ranskan joukkueessa.^[8]

Arron ilmoitti joulukuussa 2012 lopettavansa uransa.^[9]

• Christine Arron Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)

• Fanisivusto