Eläinrasva

Eläinrasva tarkoittaa kaikkea eläinperäistä rasvaa.

Maitotuotteiden sisältämää rasvaa kutsutaan maitorasvaksi ja voista erotettua puhdasta maitorasvaa kirkastetuksi voiksi eli gheeksi.

Sian ihonalaista rasvaa kutsutaan silavaksi. Sian sisäelinten sekä härän tai lampaan munuaisen ympäriltä kerättyä rasvaa kutsutaan ihraksi.

Puhdistettua eli keittämällä muusta rasvakudoksen osista erotettua silavaa ja ihraa kutsutaan laardiksi ja puhdistettua nautaeläinten rasvaa taliksi^[1].

Puhdistettua kalanrasvaa kutsutaan kalaöljyksi.

Valaan rasvakudosta kutsutaan traaniksi. Traanista voidaan keittää valasöljyä.^[2]

Eläinrasvan rasvahappokoostumus vaihtelee lajeittain. Lampaan rasvassa on suurin piirtein yhtä paljon tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja^[3]. Naudan rasva^[4] ja maitorasvat^[5] ovat suurimmaksi osaksi tyydyttyneitä rasvahappoja, kun taas sian^[6] ja broilerin rasvasta^[7] suurin osa on tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Kalanrasvassa ja valtameressä elävien nisäkkäiden, kuten valaiden, rasvassa on runsaasti terveydelle edullisia eläinperäisiä omega 3 -rasvahappoja^[2]

Eläinrasva sisältää myös rasvaliukoisia vitamiineja^[8].

Laardi säilyy jääkaapissa 3-5 kuukautta. Silava säilyy kolme päivää jääkaapissa ja puoli vuotta pakastimessa.

Eläinrasvaa on käytetty kautta historian paistamiseen, leipomiseen ja leivän päälle sekä kynttilöihin. Eläinrasvat soveltuvat kasvisrasvoja paremmin uppopaistamiseen. Niitä voidaan käyttää myös ketjuöljyjen ja saippuan valmistukseen.^[9]

• Talikynttilät olivat vielä keskiajalla tavallinen valonlähde, ja talia käytettiin myös paistinrasvana.
• Härän tai lampaan munuaisen ympäriltä kerättyä rasvaa on käytetty kastikkeisiin.

• Laardia eli puhdistettua silavaa (sian rasvaa) on käytetty paistamiseen ja erityisesti piirastaikinaan. Jos piirastaikinaan laittaa puolet laardia ja puolet voita, siitä tulee erityisen kevyt ja rapea.

• Voi on maidon rasvasta kirnuamalla tehtyä rasvaa. Ensin homogenoimattomasta maidosta kuoritaan pintaan nouseva rasvainen osa eli kerma, minkä jälkeen sitä kirnutaan eli vatkataan voimakkaasti. Voita käytetään levitteenä, paistamiseen, ruoanlaitossa ja leivonnassa.

• Voista erotettua puhdasta maitorasvaa kutsutaan voiöljyksi eli gheeksi tai kirkastetuksi voiksi. Gheetä käytetään paljon varsinkin intialaisessa ruoassa. Herapitoinen eli kirkastamaton voi palaa helposti korkeassa lämpötilassa, mutta ghee kestää paljon paremmin korkeita lämpötiloja. Ghee tehdään siten, että voi sulatetaan hiljaisella lämmöllä. Kun voi on sulanut, hera valuu vähitellen pohjalle. Pinnalle jäänyt kirkas neste on gheetä. Se kuoritaan varovasti pinnalta pois.

Myös muiden eläinten kuten siipikarjan rasvaa, on otettu talteen, ja sitä on käytetty ruoan valmistukseen tai muuten hyödyksi (kynttilöihin, nahan rasvaukseen ynnä muuhun). Linnuista hanhi on erityisen rasvapitoinen.

Kananrasva (schmalz) on tärkeä raaka-aine juutalaisessa keittiössä, joka ei salli maitorasvan ja lihan sekoittamista yhteen.

Ihmiskunta on pitänyt eläinrasvaa rasvaa perinteisesti terveyden lähteenä^[10].

Eläinrasvan on joskus epäilty lisäävän sydäntaudin riskiä. Vuonna 2014 julkaistun laajan metatutkimuksen tuloksena oli kuitenkin, ettei eniten tyydyttynyttä eläinrasvaa nauttivalla kolmanneksella ole sen suurempaa riskiä sairastua sydäntauteihin kuin sitä vähiten nauttivalla kolmanneksella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 600 000 ihmistä.^[11]

• kasvirasva