Epäsosiaalinen persoonallisuus

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (engl. antisocial personality disorder, lyh. ASPD tai APD), myös antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, on persoonallisuushäiriö, jonka kantaja ei ymmärrä toisten tunteita tai erillisyyttä omasta itsestä samoin kuin muut tai vaihtoehtoisesti ei kykene ottamaan niitä huomioon tavalliseen tapaan. Hän voi olla älykäs ja ymmärtää lain sekä käytöstavat sääntöinä mutta ei pysty samastumaan niihin tunteiden tasolla. Hän ei pysty yleistämään käytössääntöjä tai toimimaan vastavuoroisesti vaan toimii suoran, yksilöllisen, hetkellisen etunsa hyväksi. Rangaistukset tehoavat huonosti tai ei ollenkaan.^[1]

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ja psykopatia tunnetaan rangaistusjärjestelmän puolella seikkoina, jotka ennustavat voimakkaasti uusinta- ja urarikollisuutta. Siksi epäsosiaalisella persoonallisuushäiriöllä on myös kriminologinen erityismerkitys. Kriminaalipsykologi Robert Haren mukaan kaikki epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastavat eivät ole psykopaatteja. Toisaalta useimmat psykopaatit täyttävät myös epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kriteerit.^[2]

Epäsosiaaliset persoonallisuudet voivat olla vitsikkäitä, hurmaavia ja hauskaa seuraa. Toisaalta he valehtelevat ja käyttävät muita ihmisiä hyväkseen.^[3]

Epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön kuuluu promiskuiteetti eli sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa^[4][5].

Jopa 47 prosentilla miespuolisista vangeista on epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.^[3] Englanninkielinen antisocial personality disorder ilmestyi diagnoosinimikkeenä ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaisessa DSM-III:ssa vuonna 1980.^[6]

Oireisiin kuuluvat:^lähde?

• Kykenemättömyys toimia sosiaalisten normien tai lakien mukaisesti
• Petollisuus, joka ilmenee jatkuvana valehteluna tai muiden huijaamisena oman hyödyn tai nautinnon vuoksi
• Vastuuttomuus, impulsiivisuus tai kykenemättömyys suunnitella elämää eteenpäin
• Ärtyneisyys ja aggressiivisuus, joka esiintyy väkivaltaisuutena
• Piittaamattomuus omasta tai muiden turvallisuudesta
• Katumuksen puute, joka esiintyy piittaamattomuutena tai kykenemättömyytenä ymmärtää loukanneensa tai kohdelleensa väärin muita tai varastaneensa heiltä
• Muiden ihmisten hyväksikäyttö
• Narsismi

Epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä esiintyy DSM-IV-oppaan mukaan kolmella prosentilla miehistä ja yhdellä prosentilla naisista.^lähde?

• A. Täyttää persoonallisuushäiriöiden yleiset kriteerit.
• B. Vähintään kolme seuraavista:

1. paatunut välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan
2. jatkuva ja karkea vastuuttomuus ja välinpitämättömyys sosiaalisia normeja, sääntöjä ja velvoitteita kohtaan
3. vaikeus ylläpitää kestäviä ihmissuhteita, vaikkakaan ei vaikeutta luoda suhteita
4. turhaumien sietokyky on alhainen samoin kuin aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen kynnys
5. kyvyttömyys tuntea syyllisyyttä tai ottaa opiksi epämiellyttävistä kokemuksista, erityisesti rangaistuksista
6. taipumus moittia muita tai puolustella kaunistelevin järkeistyksin omaa käytöstä, joka on johtanut selkkaukseen yhteiskunnan kanssa.^[7]

Epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön ei tunneta mitään toimivaa hoitokeinoa.^[8] Häiriöön on todennäköisesti testattu kaikkia mahdollisia henkisen auttamisen menetelmiä. Häiriön luonteeseen kuuluu lisäksi yhteistyökyvyn heikkous, jolloin potilaskontakti menetetään.^[9]

Asiaan vihkiytymättömät havaitsevat nopeasti, että epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ja narsistinen persoonallisuushäiriö muistuttavat toisiaan. Syy siihen on se, että sekä epäsosiaalisuus että narsistisuus molemmat kuuluvat synkäksi kolmikoksi (engl. dark triad) kutsuttuun persoonallisuuspiirteistöön, jota esiintyy perustavanlaatuisesti epäsovinnollisilla ihmisillä. Sekä epäsosiaalinen että narsisti ovat perustavanlaatuisesti epäsovinnollisia ja siksi diagnoosit ovat osin päällekkäisiä.^[10]

Huomattava molempien diagnoosien yhteinen piirre on empatian vähäisyys. Epäsosiaaliseen persoonallisuuteen sisältyy narsistisia piirteitä olematta kuitenkaan itsessään häiriötasoista. Epäsosiaalisessa persoonallisuushäiriössä narsismi on siis vain yksi piirre muiden joukossa, vaikkakin asiantuntijat myöntävät että epäsosiaalinen persoonallisuuden rakenne on pohjimmiltaan narsistisrakenteinen. Epäsosiaalinen ei ole narsistin tavoin ylimielinen^[10] Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö saa usein tuekseen todisteita nuoruuden käytöshäiriöistä, jotka taas narsistilta tavanomaisesti puuttuvat.^lähde?

Epäsosiaalisen narsistiset piirteet esiintyvät korkeana omanarvontuntona ja muiden väheksyntänä, jotka eivät kuitenkaan muodosta narsistin grandiositeettia. Narsistiseen persoonallisuushäiriöön kuuluva syvä epäröinti, sisäinen epävarmuus, puuttuu epäsosiaalisesta persoonallisuudesta. Epäsosiaalinen on siis persoonallisuudeltaan selvästi lujempi, ja häntä eivät vaivaa kilpensä kolhut ("häpeä") samalla tavalla kuin pohjimmiltaan sosiaalisesta hyväksynnästään epävarmaa narsistia.^lähde?

• Psykopatia
• Narsistinen persoonallisuus
• Puutteellisen empatiakyvyn malli
• Väkivalta
• Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

• Haapasalo, Jaana: Psykopatia ja rikoksentekijöiden persoonallisuus [Psychopathy and the criminal personality]. Psykologia, 1986. 21: s. 430–433.
• Haapasalo, Jaana: Tutkimuskohteena psykopatia: Haastateltavana professori D. Hare British Columbia -yliopistosta, Kanadasta. Psykologia, 1987. 22: s. 108–110.
• Haapasalo, Jaana: Cleckleyn psykopaatin muotokuva haastatteluvastausten valossa. [Liittyy väitöskirjaan Psychopathology as a descriptive construct of personality among offenders / Jaana Haapasalo (Jyväskylä studies in education, psychology and social research 84).] Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 1991, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
• Haapasalo, Jaana: Psykopatia rikoksentekijöiden persoonallisuutta kuvaavana konstruktiona [Psychopathy as a descriptive costruct of personality among offenders]. Psykoykologiaa. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 328. ISSN 0782-3274 Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä 1995.
• Hare, R.D., et al.: The revised psychopathy checklist: Reliability and factor structure: Psychological assessment. Journal of Consult. Clin. Psychol., 1990. 2: s. 338–341.
• Marttunen, M. & Henriksson, M.: ”Persoonallisuushäiriöt”, Psykiatria, s. 554–572. (15., uudistettu painos) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021. ISBN 978-952-360-050-8
• Sroufe, L.A., et al.: Relationships, Development, and Psychopathology. [Reprinted from: Handbook of Developmental Psychopathology (2nd Ed.. Arnold J. Sameroff, Michael Lewis, and Suzanne M. Miller (Eds). Kluwer Academic/ Plenum Publishers, New York, 2000.] Artikkelin verkkoversio.
• Weizmann-Henelius, G.: Violent Female Perpetrators in Finland: Personality and Life Events. [Väitöskirja: Åbo Akademi. HF]. 2004, Vaasa: Vanhan Vaasan sairaala (Fram Oy).

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Epäsosiaalinen persoonallisuus Wikimedia Commonsissa