Fagales
| Fagales | |
|---|---|
 Euroopanpyökki (Fagus sylvatica) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit Rosidae |
| Kladi: | Fabidit Fabidae |
| Lahko: | Fagales[1] Engl. |
| Katso myös | |
Fagales on puuvartisia kasveja sisältävä lahko, jonka tunnettuja edustajia ovat koivu- ja pyökkikasvit. Sen edustajilla on juurissaan Frankia-sädesieniä, joiden tehtävänä on sitoa vapaata ilmakehän typpeä.
Lahkoa luonnehtivia ominaisuuksia ovat sienijuurten yleisyys (niiden välityksellä kasvit ovat yhteydessä sienirihmastoon), flavonolien ja ellagihapon esiintyminen, korkkijällen esiintyminen myös varren kuoriosan eli korteksin ulkokerroksessa, siiviläputkien yksinkertaiset tai porrasmaiset perforaatiot ja proteiinikappaleet. Silmut ovat suomuisia. Lehdet ovat hammaslaitaisia. Kasvit ovat yksikotisia eli yksineuvoiset emi- ja hedekukat sijaitsevat samassa kasviyksilössä. Kukinto on tähkä tai norkko ja hyvin pienet kukat ovat niissä tiheissä viuhkomaisissa ryhmissä. Kukissa on kehälehtiä ja siitepölyhiukkaset ovat vaihtelevissa määrin piikkipintaisia. Mesiäinen puuttuu ja kukat ovatkin pääasiassa tuulipölytteisiä, joten hyönteisiä ei tarvitse houkutella. Sikiäin on kehänalainen ja siinä on kutakin emilehteä kohden kaksi riippuvaa ja yksikalvoista siemenaihetta, jotka eivät vielä pölytyksen tapahtuessa ole kunnolla kehittyneet, joten hedelmöitys on viivästynyt. Siitepölyhiukkasen siiteputki kasvaa alkiorakkoa kohden siemenaiheen varren kiinnittymiskohdan eli kalatsan kautta (kalatsogamia). Emin luotit ovat johteisia ja erittämättömiä. Hedelmä on kuiva ja yksisiemeninen pähkinä tai pähkylä.[2]
Heimot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahkossa on kahdeksan heimoa, joista koivu-, pyökki- ja suomyrttikasvit ovat edustettuina Suomen kasvistossa.
- Nothofagaceae
- yksi suku (etelänpyökit Nothofagus) ja 38 lajia Uudessa-Guineassa, Itä-Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Uudessa-Kaledoniassa ja Etelä-Amerikan Patagoniassa
- Fagaceae – pyökkikasvit
- 7 sukua ja yli 730 lajia pohjoisella pallonpuoliskolla, etenkin lauhkeilla alueilla, Malaijien saaristossa päiväntasaajan eteläpuolelle asti
- synonyymit: Castaneaceae, Quercaceae
- Myricaceae – suomyrttikasvit eli norkkomyrttikasvit
- neljä sukua ja 57 lajia enemmän tai vähemmän yleismaailmallisesti, muttei Australiassa
- synonyymi: Canacomyricaceae
- Juglandaceae – jalopähkinäkasvit
- yhdeksän sukua ja 50 lajia enimmäkseen pohjoisessa lauhkeassa ilmastovyöhykkeessä
- synonyymit: Engelhardtiaceae, Platycaryaceae
- Rhoipteleaceae
- vain yksi laji Rhoiptelea chiliantha Kiinassa ja Pohjois-Vietnamissa
- Rhoiptelea chiliantha, ja sitä myötä myös koko heimo, voidaan sisällyttää myös jalopähkinäkasveihin (Juglandaceae)[3]
- Casuarinaceae – kasuariinakasvit
- neljä sukua ja 95 lajia Kaakkois-Aasiasta lounaisen Tyynenmeren alueelle ulottuvalla alueella
- Ticodendraceae
- vain yksi laji Ticodendron incognitum Keski-Amerikassa
- Betulaceae – koivukasvit
- kuusi sukua ja 145 lajia pääasiassa pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä
- synonyymit: Carpinaceae, Corylaceae
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Fagales Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 12) mobot.org. heinäkuu 2012. Viitattu 10.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Plants of the World Online: Juglandaceae Plants of the World Online. The Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 17.10.2021. (englanniksi)