Fis-molliasteikko

Harmoninen fis-molli.

Fis-molliasteikko, lyhyemmin "fis-molli" on fisistä alkava molliasteikko, jossa on sävelet fis, gis, a, h, cis, d ja e tai eis sekä fis. Fis-mollin rinnakkaissävellaji on A-duuri ja muunnossävellaji on Fis-duuri.

Fis-mollin etumerkinnässä on A-duurin tavoin kolme ylennystä: fis, cis ja gis. Nämä sävelet muodostavat jäljelle jäävien juurisävelten (d, a, e ja h) kanssa luonnollisen fis-mollin. Kuitenkin e-sävel usein niin ikään ylennetään, jolloin saadaan eis-sävel harmonisen mollin mukaiseksi johtosäveleksi. Eisiä ei koskaan merkitä neljänneksi ylennykseksi, vaikka kyseessä olisi fis-molli, vaan se kirjoitetaan aina tilapäisillä etumerkeillä.

Fis-mollin peruskolmisointu, eli toonikasointu on fis-mollisointu, jossa on sävelet fis, a ja cis. Fis-mollin subdominanttisointu on h-mollisointu ja dominanttisointu on Cis-duurisointu, jossa on johtosävel eis.

Fis-mollia käytetään toisinaan kuvaamaan Ges-duurin muunnosmollia, kuten esimerkiksi Alkanin opuksen 35 teoksen 10 lopussa. Kyseisen teoksen sävellaji on Ges-duuri. Tämä johtuu siitä, että fis-molli, jonka etumerkintänä on kolme ylennystä, on lähes aina käytännöllisempi kuin Ges-duurin enharmonisesti oikea muunnosmolli, ges-molli. Ges-mollissa olisi "yhdeksän alennusta" eli käytännössä kaikki sävelet alennettu ja lisäksi kaksi ensimmäistä alennusta toisen kerran alennettu, jolloin etumerkinnässä olisivat sävelet as, des, ges, ces, fes, bes, eses, joista kaksi viimeksi mainittua ovat kaksoisalennettuja säveliä. Enharmonisessa variantissa, fis-mollissa etumerkinnässä ovat vain fis, cis, gis, kun taas loput sävelet (d, a, e, h) ovat juurisäveliä.

Fis-mollin säveliä käyttäviä sointuja eri sointuasteilla

i	ii°	III	iv	v	VI	VII
F♯m	G♯°	A A+	Bm	C♯m C♯	D	E E♯°

nelisoinnut

i	ii°	III+	iv	V7	VI	vii°7
F♯m(maj7)	G♯m7♭5	Amaj7♯5	Bm7	C♯7	Dmaj7	E♯°7

Fis-mollin etumerkintä eri nuottiavaimilla

Neljällä yleisimmällä avaimella

${ \new Staff \with{ \magnifyStaff #3/2 } << \time 4/16 \override Score.TimeSignature #'stencil = ##f { \clef treble \key fis \minor s16 \clef alto \key fis \minor s16 \clef tenor \key fis \minor s16 \clef bass \key fis \minor s16 } >> }$

Neljällä yleisimmällä nuottiavaimella (diskantti-, altto-, tenori- ja bassoavain) on vakiintuneet standardit, miten niille kirjoitetaan etumerkit. Fis-mollin etumerkit kirjoitetaan niille ylläolevin tavoin.^[1]^[2]

Tunnettuja taidemusiikin sävellyksiä fis-mollissa

Johann Sebastian Bach : Das wohltemperierte Klavier, Preludi ja fuuga nro. 14, fis-molli, molemmista kirjoista
Wolfgang Amadeus Mozart : 23:nnen pianokonserton, A-duuri, toinen osa on fis-mollissa^[3]

Lähteet

↑ https://mymusictheory.com/more-music-theory-topics/key-signatures-chart/
↑ Gould, Elaine: Behind Bars: The Definitive Guide To Music Notation, s. 91. Lontoo: Faber Music Ltd., 2011. ISBN 978-0571514564
↑ p. 30 Hopkins London (1964) n. 1 Anthony Talking About Concertos Heinemann

Sävelasteikot

	7♭	6♭	5♭	4♭	3♭	2♭	1♭	0	1♯	2♯	3♯	4♯	5♯	6♯	7♯
Duurit	C♭	G♭	D♭	A♭	E♭	B♭	F	C	G	D	A	E	H	F♯	C♯
Mollit	a♭	e♭	b♭	f	c	g	d	a	e	h	f♯	c♯	g♯	d♯	a♯

Muita	Kromaattinen asteikko Pentatoninen asteikko Jooninen asteikko Lokrinen asteikko Lyydinen asteikko Jazz-molli Heksatoninen asteikko Oktatoninen asteikko Dim-asteikot

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] ttps://mymusictheory.com/more-music-theory-topics/key-signatures-chart/

[2] Gould, Elaine: Behind Bars: The Definitive Guide To Music Notation, s. 91. Lontoo: Faber Music Ltd., 2011. ISBN 978-0571514564

[3] . 30 Hopkins London (1964) n. 1 Anthony Talking About Concertos Heinemann

[1]

[2]

[3]