Poikkeustila
Poikkeustila on väliaikainen yhteiskunnallinen tilanne, jolloin normaali lainsäädäntö, valtiosääntö tai kansalaisoikeudet eivät päde, ja viranomaisten valtuudet ovat suuremmat kuin tavallisesti. Poikkeustila voidaan julistaa hallituksen päätöksellä esimerkiksi luonnonkatastrofin, kapinan, sisällissodan, tartuntataudin tai muun yhteiskuntaa uhkaavan tilanteen syntyessä. Yksi poikkeustilan aikana esiintyvä toimenpide voi olla esimerkiksi ulkonaliikkumiskielto.
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtioneuvosto voi yhteistoiminnassa presidentin kanssa julistaa Suomeen poikkeusolot, joiden jälkeen on mahdollista soveltaa valmius- ja puolustustilalain säädöksiä. Poikkeustila voidaan julistaa vasta, kun kaikki muut lainsäädännölliset keinot on käytetty.[1]
Aikaisemman, vuonna 1930 annetun, lain mukaan Suomi voitiin tarvittaessa julistaa sotatilaan.[2] Tämän lain nojalla Suomi julistettiin sotatilaan 30. marraskuuta 1939 talvisodan alettua, ja sotatila jatkui 26. syyskuuta 1947 saakka.[3]
Pitkäaikaisia poikkeustiloja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israel on ollut poikkeustilassa vuoden 1945 Brittiläisen mandaattialueella säädetyssä poikkeustilassa.[4][5] Knesset uudistaa poikkeustilan vuosittain.[6]
Syyria oli poikkeustilassa vuoden 1963 baathistien vallankaappauksesta lähtien.[7] Poikkeustila kumottiin vuonna 2011.lähde?
Egypti on ollut poikkeustilassa vuoden 1967 sodasta lähtien, lukuun ottamatta 18 kuukautta vuodesta 1980 ja uudelleen presidentti Anwar Sadatin murhasta 1981 lähtien. Laki uudistetaan kahden–kolmen vuoden välein. Kiellettyjä ovat muun muassa mielenosoitukset ja poliittiset organisaatiot, joita ei ole erikseen hyväksytty.lähde?
Turkkilainen perustuslain professori Zafer Üskül totesi vuoden 2001 lopulla Radikal-lehdessä, että maa on ollut poikkeustilassa 40 vuotta tasavallan 78 vuodesta.[8]
Yhdysvalloissa oli tammikuussa 2019 CNN:n mukaan voimassa peräti 31 kansallista hätätilaa. Presidentillä on oikeus julistaa hätätila vuodelta 1976 olevan lain perusteella. Vanhimman yhä voimassa olevan hätätilan julisti Jimmy Carter vuonna 1979 Iranin panttivankikriisin vuoksi. [9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] | Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Viitemallineteksti suomeksi! |
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Valmiuslaki 1552/2011 finlex.fi. Edita. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ Laki puolustustilasta (1983/1991), 45 § (tässä pykälässä mainitaan aikaisempi, sotatilasta annettu laki, jonka tämä laki kumosi) Finlex. Viitattu 2.5.2011.
- ↑ Factum, 7. osa (sm–vahi), s. 37, art. Sotatila. Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6681-1
- ↑ Avner Yaniv: National Security and Democracy in Israel, s. 175. Lynne Riener Publishers, 1993. ISBN 1-55587-394-4
- ↑ Baruch Bracha: ”Restriction of personal freedom without due process of law according to the Defence (Emergency) Regulations, 1945”, Israel Yearbook on Human Rights, s. 296–323. Määritä julkaisija!
- ↑ Alan Dowty: The Jewish State: A Century Later. University of California Press, 1998. Teoksen verkkoversio.
- ↑ BBC
- ↑ Radikal
- ↑ Pekka Mykkänen: Trump uhkaa ensi yönä julistaa muurikiistan vuoksi kansallisen hätätilan, mutta niitä on voimassa jo 31 kappaletta Helsingin Sanomat. 8.1.2019. Viitattu 15.2.2019.