Hanna Saikku
Johanna (Hanna) Vilhelmiina Saikku (3. toukokuuta 1870 Loimaa[1] – 2. joulukuuta 1937 Kangasala) oli suomalainen kotitalousopiston johtaja ja päätoimittaja.[2]
Saikun vanhemmat olivat talollinen Rupert Heikkilä ja Vilhelmiina Viipuri. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1896 filosofian maisteri, kansanopiston ja maanmieskoulun johtaja Rufus Saikku. Hanna Saikku kävi tyttökoulun ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston ja valmistui yksityisoppilaana ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1893.[1] Hän opiskeli ennen avioitumistaan Helsingin yliopistossa luonnontieteitä ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897.[2][3] Hän oli Suomen ensimmäisiä akateemisen loppututkinnon suorittaneita naisia. Hän tutustui kansanopisto-oloihin Ruotsissa ja Tanskassa 1903 ja 1905.[1]
Saikku oli Hämeen kansanopiston johtajatar 1899–1916, Päivölän kasvitarha- ja talouskoulun johtaja 1907–1916.[1][4] Perhe asui Sääksmäellä mutta muutti 1916 Kangasalle aiemmin kansanopistona toimineelle Noormarkun tilalle, jonne perustettu, Hanna Saikun vuodesta 1916 johtama kasvitarha- ja talouskoulu laajeni Kangasalan kotitalousopistoksi ja vuonna 1928 kokovuotiseksi emäntäkouluksi. Toisena johtajana Saikun rinnalla toimi Jenny Elfving. Vuonna 1919 hän aloitti Kangasalan Sanomien ensimmäisenä päätoimittajana.[1][3]
Saikulla oli lukuisia luottamustoimia paikallisesti ja myös valtakunnallisesti. Hän oli muun muassa vuonna 1917 vanhan suomalaisen puolueen valtuuskunnan jäsen ja sitten kokoomuspuolueen vuodesta 1918.[1]
Sanomalehtikirjoitusten kirjoittamisen lisäksi Saikku suomensi luonnontieteellisiä teoksia, kuten O. M. Reuterin kaksiosaisen Piirteitä eläinten elämästä (WSOY 1901, 1904) ja kirjoitti oppikirjan Kemia kansanopistoja, kotitalous- ja maatalouskouluja varten (1913).[4]
Metsäneuvos Tapio Saikku, diplomaatti Olavi Saikku ja kansanedustaja Tuomas Saikku olivat Hanna ja Rufus Saikun poikia.[5][6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Aikalaiskirja 1920 s. 397. Helsinki: Otava 1920.
- ↑ a b Hanna Saikku, Aamulehti, 03.12.1937, nro 327, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Puutarha-alan koulutus. (Arkistoitu – Internet Archive) Ikkunoita Pirkanmaan puutarhakulttuuriin. Viitattu 23.4.2019
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934. s. 580. Otava 1933. Viitattu 23.4.2019.
- ↑ Kuka kukin on 1954, s. 744. Viitattu 1.3.2023
- ↑ Kuka kukin on 1978, s. 842. Viitattu 1.3.2023.
- ↑ Kansanedustajat Viitattu 1.3.2023.
| ||||||||||||||
