Hannu Lahtinen

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten kreikkalais-roomalainen paini
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Kiova 1983 62 kg

Hannu Antero Lahtinen (20. syyskuuta 1960 Jalasjärvi19. marraskuuta 2020 Seinäjoki)[1][2] oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija ja maailmanmestari.

Syyskuussa 1983 Kiovan MM-kisoissa Lahtinen eteni 62 kilon sarjan loppuotteluun voittamalla Unkarin Jenö Bodin pistein 12–8, Länsi-Saksan Bernd Gabrielin ulosajolla, Japanin Yashuhiro Okubon pistein 13–7 ja Tšekkoslovakian Miroslav Starekin 10–6.[3] Finaalissa kukistui Itä-Saksan Günther Reichelt pistein 9–5. Näin Suomi saavutti kisoista kaksi kultamitalia Tapio Sipilän oltua jo edellisenä päivänä oman sarjansa ykkönen. Jo ennen MM-kisoja Lahtinen oli herättänyt lupauksia voittamalla yllättäen Pytlasinski-turnauksen.

Lahtinen oli mukana myös Los Angelesin olympialaisissa 1984 sekä EM-kisoissa 1983 ja 1984 mutta ilman menestystä. Kotimaassa Lahtinen edusti Seinäjoen Paini-Miehiä ja voitti kaksi Suomen mestaruutta. Myöhemmin Lahtinen jatkoi painiuraansa veteraanisarjoissa yltäen sielläkin MM-mitaleille.[4]

Myöhempi elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiiviuransa jälkeen Lahtinen omistautui hevosurheilulle ja omisti oman hevostallinsa Ilmajoella, samalla kun työskenteli Seinäjoen kaupungin palveluksessa. Hän myös pyrki kertaalleen painimaajoukkueen valmentajaksi.[5]

Syksyllä 2016 Lahtisella todettiin parantumaton ALS-tauti. Hän menehtyi tautiin neljä vuotta myöhemmin 60-vuotiaana 19. marraskuuta 2020.[5]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahtisella on viisi lasta. Hänen ensimmäinen lapsenlapsensa syntyi hieman ennen hänen kuolemaansa.[5]

  • Olympiaedustaja Los Angelesissa 1984 (sarja 62 kg)
  • MM-kultaa Kiovassa 1983 (sarja 62 kg)
  • Suomen mestari 1983–1984 (sarja 62 kg)
  1. Kuolinilmoitus. Ilkka-Pohjalainen 20.12.2020, s. B 6
  2. Painin maailmanmestari Hannu Lahtinen on kuollut Ilta-Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 20.11.2020.
  3. Siukonen, Markku – Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 5, s. 248. 1984.
  4. Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat: Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 156. 2001.
  5. a b c Hannu Lahtinen sai 2016 lääkäriltä shokkiuutisen – 60-vuotiaana kuolleen painimestarin ystävä kertoo viimeisestä tapaamisesta: ”Kyyneleitä piti pyyhkiä” Ilta-Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 20.11.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.