Hiri-motu

Hiri-motu
Oma nimi hiri motu
Muu nimi Police Motu
Tiedot
Alue Papua-Uusi-Guinea Papua-Uusi-Guinea
Virallinen kieli Papua-Uusi-Guinea Papua-Uusi-Guinea
Puhujia 120 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen aakkosto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikieli
Kieliryhmä motun kreolit
Kielikoodit
ISO 639-1 ho
ISO 639-2 hmo
ISO 639-3 hmo

Hiri-motu[1] on yksi Papua-Uuden-Guinean virallisista kielistä yhdessä englannin ja tok-pisinin rinnalla.[2] Vain harva puhuu hiri-motua äidinkielenään, mutta toisena kielenään sitä puhuu noin 120 000 ihmistä (1992). Kielellä on kaksi murretta, austronesialainen ja papualainen, joista jälkimmäinen on vakiintuneempi ja laajemmassa käytössä. Suurin osa puhujista kuuluu vanhempaan väestöön ja puhuu hiri motua toisena kielenä.[3][4]

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[5] Raamattu on käännetty hiri-motuksi 1964.[6]

Hiri-motu on myös tunnettu nimellä "poliisi-motu". Nimityksen taustalla on se, että 1800-luvun päättyessä Port Moresbyn poliisikokelaat käyttivät kieltä keskenään. Poliiseja rekrytoitiin Papua-Uuden-Guinean lisäksi myös mm. Salomonsaarilta.[7][8]

Kielen luokittelusta ei ole yksimielisyyttä. Yhtäältä sitä pidetään pidgin- ja/tai kreolikielenä, toisaalta vain motun kielen helpotettuna muotona, jonka perusteella hiri-motu kuuluisi austronesialaisiin kieliin. Kielen katsotaan olevan motun kieleen pohjautuva pidgin, joskin kielten fonologia ja kielioppi poikkeavat toisistaan siinä määrin, että ne eivät ole keskenään ymmärrettäviä.[3][9] Lisäksi kielessä on vaikutteita englannista, tok-pisinistä ja polynesialaisista kielistä.

Aikoinaan hiri-motu oli tärkeä osa papualaisten omaa identiteettiä ja aatetta jonka mukaan Papua kuuluu papualaisille. Tok-pisin sen sijaan yhdistettiin perinteisesti pohjoisessa, aiemmin Saksan Uudessa-Guineassa, puhuviin henkilöihin. Tok-pisinin puhujia muutti yhä enenevissä määrin Port Moresbyyn Papua-Uuden-Guinean itsenäistymisen jälkeen, mikä vähitellen syrjäytti kielen hiri-motun.[10][11]

Hiri-motussa on 14 konsonanttia. Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit on erotettu |-viivalla.

Labiaali Alveolaari Velaari Glottaali
Klusiili p | b t | d k | g
Frikatiivi v s h
Nasaali m n
Tremulantti l
Lateraali r
Puolikonsonantti w

Lähde:[12]

Vokaaleja on 5. Vokaalit [ɔ] ja [ɛ] merkitään ⟨o⟩ ja ⟨e⟩.

Etu Taka
Suppea i u
Puoliväljä ɛ ɔ
Väljä a

Lähde:[12]

Kielioppi ja sanasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieliopiltaan hiri motu muistuttaa hyvin paljon tok-pisinia, mutta erojakin löytyy: hiri motun sanajärjestys on vapaampi kuin tok-pisinin. Lisäksi hiri motussa käytetään enemmän postpositioita.[8]

Numeraalit 1–10 hiri-motuksi:[13]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
ta rua toi hani ima tauratoi hitu taurahani taurahani-ta gwauta
  1. Suositukset: Kielten nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 22.9.2014.
  2. Tok Pisin | language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  3. a b Motu, Hiri Ethnologue. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  4. Hiri Motu language and alphabet omniglot.com. Viitattu 18.6.2022.
  5. ScriptSource - Hiri Motu written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 18.6.2022.
  6. Hiri Motu in Papua New Guinea 2022. Joshua Project. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  7. Terry Crowell: Bislama Reference Grammar, s. 2. University of Hawai'i Press, 2004.
  8. a b Hiri Motu | language 2022. Ensyslopædia Britannica. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  9. Glottolog 4.6 - Hiri Motu glottolog.org. Viitattu 18.6.2022.
  10. Why don’t so many people speak Hiri Motu these days? The National. 6.10.2017. Viitattu 8.6.2020. (englanti)
  11. Holm, John: An Introduction to Pidgins and Creoles, s. 99. Cambridge University Press, 2000. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  12. a b Chatterton, Percy: Say it in Motu 1975. RBA. Viitattu 9.6.2020. (englanniksi)
  13. Dutton, T.E. & Voorhoeve C.L.: Beginning Hiri Motu (s. 57) 1974. The Australian National University. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)