Hirsirakentaminen

Hirsirakentaminen on perinteinen puurakentamisen laji. Tavallisesti siinä tehdään ainakin rakennuksen kantavat rakenteet hirrestä.

Hirsirakennuksissa käytetyt hirsityypit voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:

• Pyöröhirsi: pyörösivuinen, käsin tai koneellisesti muotoiltu hirsi. Teollisen pyöröhirren läpimitta on sama koko mitaltaan, tyvestä latvaan.
• Pelkkahirsi: tasasivuiseksi muotoiltu hirsi. Voidaan veistää myös perinteisesti käsin pelkkakirveellä.
• Lamellihirsi: useammasta puusta liimaamalla valmistettu puutuote, jolla estetään puunkuivumisesta johtuva hirren vääntyminen sekä minimoidaan halkeilun vaikutus hirteen.

Pyöröhirsiä käytetään pääasiassa loma-asuntoihin sekä erilaisiin varastoihin ja latoihin. Pyöröhirret salvetaan (salvoksella tarkoitetaan nurkkaliitoksen mallia) pitkänurkkaiselle koirankaulalle, jossa hirsi ylittää pituudellaan ristikkäisen seinän.

Pelkkahirsiä käytetään yleensä tiiviiksi tarkoitettuihin rakennuksiin, kuten asuin- ja lomarakennuksiin, aittoihin ja saunoihin. Pelkkahirsinen rakennus on seiniltään tasaisempi kuin pyöröhirsinen, joten esimerkiksi kaappien kiinnittäminen seinään on vaivattomampaa. Lisäksi pelkkahirret salvetaan yleensä lyhytnurkkaisiksi, toisin kuin pyöröhirret, joten puutavaraa säästyy enemmän. Lyhytnurkkaisia salvoksia ovat muun muassa lohenpyrstö- ja lukkosalvos.

Pelkkahirsisiä, lyhytnurkkaisia hirsirakennuksia on hyväksytty myös joidenkin taajamien asemakaava-alueille, kun taas pitkänurkkaisia pyöröhirsisiä taloja ei yleensä pientaloille tarkoitetuille asemakaava-alueille hyväksytä.^lähde?

Hirsiseinän pullistumista pitkillä seinäosilla ja aukkojen välissä estetään följareilla. Följarit ovat seinän kahta puolta pulttauksella liitetyt tukipiirut, joissa on reiät sidepultteja varten. Pitkä tai korkea seinä ilman aukkoja ja väliseiniä voidaan tukea jo rakennusvaiheessa seinän yhdeltä tai kummaltakin puolen pystyyn asennettavilla puilla. Johtopuun voi asentaa vaikka mahdollisten jatkosten kohdalle. Följari voi olla sekä pyöröhirressä upotettuna hiukan tai pelkkahirressä. Johtopuita käytetään yleisesti jälkiasennuksena kun hirsiseinä on alkanut vääntyä ja tarvitsee tukea.

Suomessa hirret valmistetaan tavallisesti kuusesta tai männystä, joskus harvoin esimerkiksi haavasta.

Pystyhirsirakenteen etuna on sen painumattomuus, sillä puu ei painu pystysuunnassa. Puu painuu vaakasuunnassa 0,5–2 cm jokaista seinän korkeusmetriä kohden, riippuen hirren laadusta. Pyöröhirsi painuu eniten ja lamellihirsi vähiten. Pystyhirsirakennus on tavallista nopeampi pystyttää, koska painumisvaroja ei tarvitse rakentaessa huomioida. Pystyhirrestä tehdään myös valmiita seinäelementtejä, joiden avulla rakennukset saadaan työmaalla säältä suojaan todella nopeasti.^[1]

• 
  Hirrestä tehty asuinrakennus
• 
  Hirrestä tehty aitta
• 
  Viktor Janukovitshin honkalinna Ukrainassa.
• 
  Nurkkasalvoksen tekoa

• Hirren varaus

• Hakalin, Pekka 2005. Hirsirakentaminen, 5. painos. Jyväskylä: Gummerus. ISBN 9789516827783.
• Jansson, Jan-Ove 2011. Perinteinen hirsiveisto. Helsinki: Alfamer. ISBN 9789524721332.
• Nikula, Svante 1986. Pyöröhirsirakentamisen oppikirja. Imatra: Oy Ylä-Vuoksi.
• Vuolle-Apiala, Risto 1999. Hirsityöt. Jyväskylä: Gummerus. ISBN 9789522540119.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta hirsirakentaminen Wikimedia Commonsissa

• Rakennusperinto.fi - Hirsirakennuksien vauriot (Arkistoitu – Internet Archive)
• Seitsemän kymmenestä lomarakentajasta päätyy hirteen
• Pystyhirsirakennuksia lamellihirrestä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hirsitalon rungon korjaus, museovirasto ISSN 1236–4517