Hudson (joki)
| Hudson | |
|---|---|
 Hudsonin alajuoksua Bear Mountain State Parkin kohdalla. | |
| Alkulähde | Lake Tear of the Clouds |
| Laskupaikka | Upper New York Bay |
| Maat | Yhdysvallat (New York ja New Jersey) |
| Pituus | 507 km |
| Virtaama | 606 m³/s |
| Valuma-alue | 36 260 km² |
 | |
Hudson on joki New Yorkin osavaltiossa Yhdysvaltain itäosissa. Se on 507 kilometriä pitkä ja laskee Atlanttiin New Yorkin kaupungin kohdalla.
Kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hudson saa alkunsa Adirondackvuorilta ja virtaa etelään kohti Atlanttia. Sen valuma-alueeseen kuuluu suurin osa New Yorkin osavaltion itäosista.[1]
Hudson voidaan jakaa neljään osuuteen. Yläjuoksu virtaa 0,26 prosentin kaltevuudella 150 kilometrin matkan Adirondackin metsien läpi. Vesi on kirkasta, ja joenpohjana on soraa ja kiviä. Veden määrä on suurimmillaan keväällä lumien sulaessa vuorilta. Virtaamaa säädellään Indian Laken tekojärvellä.[1]
Hudsonin toinen osuus on leveä ja lähes tasainen. Joki virtaa maalaismaisemassa 100 kilometrin matkan. Joen pohja on mutaa, hiekkaa ja vesikasveja.[1]
Kolmas osuus alkaa 250 kilometriä ennen merta Mohawk-sivujoen haarasta ja on 100 kilometrin mittainen. Joenuoma on keskimäärin 8 metriä syvä ja 900 metriä leveä, eikä kallistusta käytännössä ole lainkaan. Vuorovesi nostaa joen pintaa 0,8–1,6 metrillä, jolloin virtaus kääntyy takaisinpäin. Joenpohja on hiekkaa, mutaa ja kasvillisuutta. Kesäisin veden lämpötila nousee yli 26 asteen, ja talvella joki saa jääpeitteen.[1]
Joen viimeiset 100 kilometriä Newburghista New York Cityyn on murtovettä uomassa, joka on syvimmillään 66 metriä ja leveimmillään viisi kilometriä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hudson on nimetty englantilaisen tutkimusmatkailijan ja merenkulkijan Henry Hudsonin mukaan, joka Alankomaiden lipun alla löysi joen vuonna 1609.
Alueen alkuperäisasukkaille algonkineille ja irokeeseille Hudson tarjosi runsaasti ravintoa. Eurooppalaisille joki on ollut tärkeä liikenneväylä 1600-luvulta alkaen. Sen varrella käytiin Yhdysvaltain vapaussodan tärkeimmät taistelut. Joki on myös ollut suosittu maisemamaalausten aihe, ja se antoi nimensä Hudson River -taidemaalarikoulukunnalle. Hudsonin suojelu oli näkyvässä osassa Yhdysvaltain ympäristöliikkeen syntyvaiheissa.[1]
Joen uomaa on muokattu voimakkaasti etenkin keskijuoksulla, jotta jokea olisi helpompi liikennöidä. Joessa on useita vesivoimaloita, ja sen keskijuoksulla on 14 patoa.[1] Erien kanava, joka avattiin 1825, loi Hudsonjoelta kulkuyhteyden Suurille järville. Kanava teki New Yorkista tärkeimmän sataman Euroopan viennille ja tuonnille sekä siirtolaisuudelle.[2]
Hudsonia hyödynnetään nykyisin virkistäytymiseen, kalastukseen, tavaraliikenteeseen ja juomavedeksi. Joki oli vielä 1970-luvulla melko saastunut, mutta nykyisin se on saatu pitkälti puhdistettua.[1]
”Hudsonjoen ihmeeksi” kutsutaan 15. tammikuuta 2009 tapahtunutta hätälaskua, jolloin US Airwaysin lento 1549 joutui tekemään hätälaskun Hudsonjokeen. Kaikki koneen 155 ihmistä selvisivät hengissä.[3]
Eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hudsonissa ja sen rannoilla on rikas eliöstö. Joessa elää yli 200 kalalajia, joista noin puolet ovat merikaloja ja elävät joen alajuoksulla. Yläjuoksun kylmässä vedessä elää vain muutama kalalaji. Suurimpia nisäkkäitä ovat majavat ja merinisäkkäät kuten hylkeet, delfiinit ja valaat.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Jackson, John K. & Huryn, Alexander D. & Strayer, David L. & Courtemanch, David L. & Sweeney, Bernard W. (toim. Benke, Arthur C. & Cushing, Colbert E.): ”2 Atlantic Coast Rivers of the Northeastern United States”, Rivers of North America, s. 35–43. Elsevier Academic Press, 2005. ISBN 0-12-088253-1
- ↑ Bryson, Bill: Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona, s. 216–218. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36967-8
- ↑ Sinisalo, Päivi: New Yorkin turmakoneen lentäjä nousi kansallissankariksi Kaleva. Viitattu 25.12.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hudson (joki) Wikimedia Commonsissa
