Irlanti

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Koko saaresta kertoo artikkeli Irlanti (saari).
Irlanti
Éire
Ireland
Irlannin lippu Irlannin vaakuna
lippu vaakuna

Irlannin sijainti
Irlannin sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Michael D. Higgins[1]
Pääministeri (Taoiseach) Simon Harris
Pääkaupunki Dublin[2] (Baile Átha Cliath, 495 781 as.)
Muita kaupunkeja Cork (123 062 as.),
Limerick (54 023 as.),
Galway,
Waterford,
Dundalk
Pinta-ala
– yhteensä 70 273 km² [3] (sijalla 117)
– josta sisävesiä 2 %
Väkiluku (2020) 5 176 569 [3] (sijalla 122)
– väestötiheys 73,6 as. / km²
– väestönkasvu 1,04 % [3] (2020)
Viralliset kielet iiri, englanti[2]
Valuutta euro[2] (EUR)
BKT (2019)
– yhteensä 398,4 miljardia USD  (sijalla 33)
– per asukas 80 481 USD[4]
HDI (2019) 0,955 [5] (sijalla 2)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 2 % [3]
– teollisuus 29 % [3]
– palvelut 69 % [3]
Aikavyöhyke UTC
– kesäaika UTC+1
Itsenäisyys
Westminsterin säädös
11. joulukuuta 1931
Lyhenne IE
– ajoneuvot: IRL
– lentokoneet: EI
Kansainvälinen
suuntanumero		 +353
Tunnuslause Éire go Deo (epävirallinen)
Kansallislaulu ”Amhrán na bhFiann (engl. The Soldier's Song)[2]”

Edeltäjä(t)  Irlannin vapaavaltio

Irlanti (iiriksi Éire, engl. Ireland) on valtio, joka käsittää suuren osan Irlannin saarta ja sen edustan pienempiä saaria, mutta ei kuitenkaan saaren koillisosaa, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvaa Pohjois-Irlantia. Valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km2 ja sen väkiluku runsaat 5,1 miljoonaa. Sen valtiomuoto on parlamentaarinen tasavalta. Se on ollut Euroopan unionin (aik. EEC) jäsen vuodesta 1973 alkaen. Irlannin pääkaupunki on itärannikolla sijaitseva Dublin.

Yleisesti valtiosta puhuttaessa siitä käytetään usein nimitystä "tasavalta" (iiriksi poblacht, engl. republic) jotta ero Pohjois-Irlantiin (Yhdistyneen kuningaskunnan maa) olisi selvä. Valtion perustuslaki kuitenkin määrittelee sen iirinkieliseksi nimeksi Éire ja englanninkieliseksi nimeksi Ireland.[6]

Irlannin ilmasto on merellinen. Yli puolet sen pinta-alasta on laidunmaata ja alle kymmenen prosenttia metsää. Britannia hallitsi sitä lähes 800 vuoden ajan, kunnes maa vapaussodan jälkeen saavutti vapaavaltion aseman 1921 ja itsenäistyi 1949. Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista, mutta vuosituhannen vaihteessa talouskasvu oli voimakasta. Tällöin Irlantia nimitettiin kelttiläiseksi tiikeriksi. Vuoden 2010 lopulla Irlannin pankit olivat pulassa ja maa tarvitsi EU:n apua.

Irlannin kansalliskieli ja ensimmäinen virallinen kieli on iiri ja toinen virallinen kieli englanti, ja rahayksikkö on euro. Irlannin aiempi rahayksikkö oli Irlannin punta (1938–2002).

Vuonna 2019 Irlannin bruttokansantuote asukasta kohden oli IMF:n mukaan 80 481 Yhdysvaltain dollaria, joka oli maailman neljänneksi korkein.[4] Viimeisen vuosikymmenen aikana Irlannin bruttokansantuote on kasvanut nopeasti, sillä kansainväliset suuryritykset ovat siirtäneet pääkonttorinsa sinne säästääkseen yritysverotuksessa.[7] Irlannin yritysvero on 12,5 prosenttia.[8] Vuonna 2015 se oli OECD-maiden matalin[9].

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km2.[2] Asutus keskittyy maan itä- ja etelärannikoille, länsiosa on hyvin harvaanasuttua aluetta.[10]

Pinnanmuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irlannin kartta

Saari on alankoa, mutta sen halki kulkee matala keskivuoristo. Kukkuloiden välissä on järviä, ja ylävät nummet päättyvät usein rantajyrkänteisiin. Etelärannikolle ovat ominaisia leveäsuiset, suppilomaiset lahdet, itärannikko on laakea ja melko ehyt, kun taas länsirannikko on rikkonainen lukuisine saarineen ja lahtineen. Pinnanmuotoja leimaavat jääkausien tekemät harjut ja drumliinit.[11] Irlannin korkein kohta on 1 038 metriä korkea Carrauntoohil ja kaksi muuta yli kilometrin huippua Macgillycuddy Reeks -vuorijonossa. Muita korkeita huippuja Irlannissa ovat muun muassa 952 metriä korkea Mount Brandon ja 925-metrinen Lugnaquilla.[12][13]

Luonto ja luonnonsuojelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laidunmaata Oweneen laaksossa.

Vuonna 2000 Irlannin maa-alasta 55 prosenttia oli laitumena, 7,2 prosenttia peltona, 2 prosenttia niittynä, 8,4 prosenttia metsää ja 15,8 prosenttia kosteikkoja.[14] Kosteikoissa ja vesialueilla elää joukko harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Irlannissa on myös runsaasti harvinaisia sammal-, levä- ja jäkälälajeja sekä vesikovakuoriaisia ja maanilviäisiä.[15]

Irlannissa elää 28 maanisäkäslajia, yli 400 lintulajia, 4 000 kasvilajia ja 12 000 hyönteislajia.[16] Nisäkkäistä susi on kuollut alueellisesti sukupuuttoon, mustarotta on vaarantunut, ja kolme on silmälläpidettäviä: metsälepakko, saukko ja orava.[17] Kärpästä, metsäjäniksestä ja närhestä on kehittynyt erityiset irlantilaiset alalajit.[17][18]

Irlannissa ei elä yhtään käärmelajia. Legendan mukaan Pyhä Patrick karkotti käärmeet saarelta 400-luvulla, mutta tosiasiassa syynä lienevät jääkauden aikaiset jäätiköt ja Irlannin Isossa-Britanniassa elävistä lähimmistä käärmelajeista erottavan Irlanninmeren kylmyys.[19]

Kotkat olivat kadonneet sukupuuttoon, mutta sekä maa- että merikotkakantoja on elvytetty istutuksin, ja vuonna 2007 Donegalissa kuoriutui ensimmäinen maakotkan poikanen sataan vuoteen. Kotkia uhkaavat maanviljelijöiden käyttämät myrkkysyötit, jotka on tarkoitettu kettujen ja varisten torjuntaan.[20]

Maassa on kuusi kansallispuistoa: Ballycroyn, Burrenin, Connemaran, Glenveagh’n, Killarneyn ja Wicklowvuorten kansallispuisto.[21]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin ilmasto on merellinen. Idässä ja etelässä on kuivinta, ja idässä ja sisämaassa on hiukan lämpimämmät kesät ja kylmemmät talvet kuin muualla. Siellä voidaan saada joskus luntakin, mutta lumipeite ei pysy maassa pitkään edes kukkuloilla. Dublinissa maan itäosassa on lämpimimmän kuun eli heinäkuun keskimääräinen ylin lämpötila 18,9 celsiusastetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 2,5 astetta. Sadetta saadaan 9–13 päivänä jokaisessa kuussa, yhteensä 50–76 mm kuukaudessa.[22] Galwayssä länsirannikolla lämpötilaolot ovat lähes samanlaiset, mutta sadepäiviä on kuukausittain 15–24, ja kuukausien sademäärät 52–132 mm. Eniten sataa syksyllä ja talvella.[23] Belmulletissa saaren luoteisnurkassa lämpimimmän kuun eli elokuun keskimääräinen ylin lämpötila 17,2 astetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 3 astetta. Sadetta saadaan 12–20 päivänä jokaisessa kuussa, talvella yli 120 mm kuukaudessa.[24]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Irlannin historia

Varhaiset vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Irlantiin 6 000 vuotta eaa. Noin 4 000 vuotta myöhemmin Etelä-Euroopasta tuli heimoja, jotka rakensivat suuria neoliittisia kivimonumentteja ja taidokkaita kultakoristeita. Pronssikautiset ihmiset, joita saapui seuraavan tuhannen vuoden aikana, tekivät taidokkaita kulta- ja pronssiesineitä ja aseita.[25]

Kelttiläiset heimot saapuivat Irlantiin vuosien 600–150 eaa. aikana. Perimätiedon mukaan Pyhä Patrick saapui 432 jaa. ja käännytti irlantilaiset kristinuskoon.[25] Viikingit alkoivat tunkeutua alueelle 800-luvulla jaa. Viikinkien kasvavan vaikutusvallan loppuna on usein pidetty Clontarfin taistelua vuonna 1014, jossa sai toisaalta surmansa myös Irlannin ylikuningas Brian Boru.[26]

Britannian valta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kuningaskunta valloitti Irlannin 1100-luvulla. Ensimmäiset valloittajat olivat normanneja. Henrik II nimitti poikansa Juhanan, myöhemmin Juhana Maaton, Irlannin lordiksi. Englantilaisten valta oli häilyväistä, ja yhteenotot paikallisten mahtimiesten kanssa tavallisia. Henrik VIII, Elisabet I ja Jaakko I yrittivät istuttaa protestanttista uskoa ja englantilaishenkisyyttä irlantilaisiin rohkaisemalla maahanmuuttoa ja takavarikoimalla katolilaisten maita protestanteille. Pohjois-Irlannin vastakkainasettelu alkoi tästä.[27] Elisabet I:n aikana 1590-luvulla puhkesi ensimmäinen kapina, kun Hugh O'Neillin johtamat irlantilaiset taistelivat yhdeksän vuotta itsenäisyytensä puolesta. 50 vuotta myöhemmin katolisten ylimysten johtama Kilkennyn konfederaatio hallitsi parhaimmillaan kahta kolmasosaa saaresta. He vaativat täyttä autonomiaa, katolilaisille oikeuksia ja englantilaistamisen lopettamista. Kapina päättyi Englannin sisällissotaan, jossa irlantilaiset olivat Kaarle I:n puolella Oliver Cromwellia vastaan. Vuonna 1649 Cromwell kukisti irlantilaiset verisesti.[28] Kapinan jälkeen alkoi sortokausi. Vuonna 1641 katolilaiset olivat omistaneet 60 prosenttia maasta, vuoteen 1776 mennessä osuus pieneni viiteen prosenttiin. 1700-luvun lopulla protestanttiset idealistit nousivat barrikadeille Amerikan itsenäisyyssodan innoittamina. Toiminta kukistettiin 1798. Britit yrittivät hillitä itsenäisyyshaaveita vuoden 1801 unionilailla,[29] jolla personaaliunionin sijalle määriteltiin uusi valtio nimeltä Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.[30]

Vuosina 1845–1852 Irlantia koetteli ankara nälänhätä, jonka aikana väkiluku putosi kahdeksasta viiteen miljoonaan ja maan länsiosat tyhjenivät lähes kokonaan. Irlannin menettämästä kolmesta miljoonasta asukkaasta yli miljoona menehtyi, loput muuttivat ulkomaille.[31] Vuosisadan loppupuolella virisi nationalistinen henki. Irlannin sisäpoliittinen tilanne kärjistyi pääsiäiskapinaan 1916.[32]

Itsenäisyyden aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinn Féinin vaalimainos 1918.

Vapaussota puhkesi 1919. Vuonna 1921 Irlanti ja Britannia sopivat aselevosta ja maan tulemisesta vapaavaltioksi. Täyden itsenäisyyden Irlanti saavutti Britannian antamalla Westminsterin säädöksellä 1931. Irlanti julistautui tasavallaksi 1948, erottautui Britannian kruunusta ja Brittiläisestä kansainyhteisöstä 1949 ja liittyi Euroopan talousyhteisöön vuonna 1973.[2]

Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista. Liberaali talouspolitiikka, johon kuuluivat muun muassa alhainen yritysvero ja matalat palkat, sekä EU:n tuki koulutukseen ja infrastruktuuriin, saivat aikaan länsimaiden kovimman talouskasvun, ja 2000-luvulle tultaessa Irlanti oli nousemassa yhdeksi Euroopan vauraimmista maista. Tämän vuosien 1995–2007 talouskasvun vuoksi maalle annettiin lempinimi ”kelttiläinen tiikeri”.[25]

Maahan syntyi suuri asuntokupla, kun asuntojen hinnat nousivat 1997–2005 192 prosenttia.[33] Samalla taloudellinen epätasa-arvoisuus nousi Yhdysvaltain jälkeen länsimaiden suurimmaksi.[34]

Syksyllä 2008 brittiläisen Northern Rock -pankin kaatuessa Irlanti antoi talletuksille rajattomat vakuudet talletuspaon estämiseksi ja muualta paenneiden pääomien houkuttelemiseksi. Näin Irlanti otti itselleen noin 440 miljardin euron takausvastuut. Rajattoman takuun ajan umpeutuessa syyskuussa 2010 maan pankit alkoivat menettää lyhytaikaista rahoitusta satoja miljoonia euroja viikossa, vaikka takausohjelman umpeutumispäivää lykättiin kaksi kertaa. 18. marraskuuta 2010 Irlannin viranomaiset ilmoittivat maan tarvitsevan kymmenien miljardien eurojen tukirahoitusta pankkien ja valtion pitämiseksi pystyssä.[35]

Irlannin talous on noussut syvästä talouskriisistä jopa yllättävän hyvin ja vuonna 2015 BKT:n kasvu oli 8 %.[36]

Helmikuussa 2020 pidettyjen parlamenttivaalien tulos oli historiallinen, sillä vasemmistolainen ja kansallismielinen Sinn Féin sai vaaleissa eniten ääniä. Keskustaoikeistolaiset Fine Gael ja Fianna Fáil olivat hallinneet Irlantia vuodesta 1922 saakka vuorotellen. [37] 160-paikkaisen parlamentin edustajista 38 on Fianna Fáilin ja 35 Fine Gaelin. Fine Gaelin edustajamäärä väheni 15:llä, ja Fianna Fáil menetti kuusi paikkaa. Sinn Féin kasvatti paikkamääränsä 14 edustajalla 37:ään, vaikka sillä oli vaaleissa vain 42 ehdokasta. Irlannissa äänestäjä voi antaa ykkösäänen lisäksi useita toissijaisia ääniä eri puolueiden ehdokkaille. Sinn Féin sai ykkösäänistä eniten eli 24,5 prosenttia, Fianna Fáilin osuuden ollessa 22,2 ja Fine Gaelin 20,9 prosenttia.[38]

Sinn Féinin mahdollisuuksia päästä ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen painoi menneisyys Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittisena siipenä. Sekä Fine Gael että Fianna Fáil vakuuttivat ennen vaaleja, että ne eivät muodosta hallitusta Sinn Féinin kanssa. Kesäkuussa 2020 Irlanti saikin historiallisen hallituskokoonpanon, sillä uuden pääministerin Micheál Martinin johtamassa hallituksessa perinteiset kilpailijat Fianna Fáil ja Fine Gael olivat ensimmäistä kertaa hallituskumppaneita samassa hallituksessa. Koalitiossa niiden lisäksi oli mukana myös vihreä puolue. Edellisen hallituksen pääministeri Leo Varadkar siirtyi varapääministeriksi ja Martin johti hallitusta ensimmäiset kaksi vuotta, jonka jälkeen hallitussopimuksen mukaisesti Varadkar nousi pääministeriksi 17. joulukuuta 2022.[39][40][41]

Bertie Ahern, Irlannin pääministeri vuosina 1997–2008 ja Fianna Fáil -puolueen johtaja vuosina 1994–2008


Mary Robinson, Irlannin ensimmäinen naispresidentti vuosina 1990–1997.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittinen järjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin parlamentti (Oireachtas) on kaksikamarinen. Parlamentin ylähuone on nimeltään Seanad Éireann ja alahuone Dáil Éireann. Kummassakin kamarissa enemmistöpuolue oli pitkään keskustaoikeistolainen Fianna Fáil. Vuoden 2011 vaalien jälkeen parlamentin enemmistön kuitenkin muodostivat keskustaoikeistolainen Fine Gael ja keskustavasemmistolainen Työväenpuolue.[2]

Irlannin presidentin hallituskausi kestää seitsemän vuotta, ja hänet voidaan valita uudestaan vain kerran. Presidentin toimi on lähinnä seremoniallinen. Tietyissä perustuslaillisissa tehtävissä hänen tukenaan on neuvoa-antava valtioneuvosto. Pääministerin pyynnöstä presidentti voi hajottaa parlamentin. Michael D. Higgins aloitti presidenttinä 11. marraskuuta 2011.[25] Presidentinvaaleissa lokakuussa 2018 Higgins valittiin toiselle kaudelle. Vasemmistolainen Higgins oli ensimmäinen virassa oleva Irlannin presidentti 50 vuoteen, joka sai haastajan pyrkiessään toiselle kaudelle.[42]

Irlannin hallituksen päämies on pääministeri eli Taoiseach. Alahuone valitsee pääministeriksi suurimman puolueen tai koalition puheenjohtajan. Pääministeri nimeää muut ministerit ja alahuone hyväksyy heidät.[25]

Kesäkuussa 2017 Leo Varadkarista tuli Fine Gael -puolueen johtaja ja Irlannin uusi pääministeri edeltäjänsä Enda Kennyn erottua. Varadkar oli monella tavalla uudenlainen pääministeri: Hän oli sekä ensimmäinen osittain intialaistaustainen, ensimmäinen avoimesti homoseksuaalinen että tuolloin 38-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin pääministeri Irlannin historiassa.[43]

Viimeisimmät parlamenttivaalit pidettiin helmikuussa 2020 ja kesäkuussa 2020 uudeksi pääministeriksi historialliseen Fianna Fáilin ja Fine Gaelin yhteishallitukseen tuli Fianna Fáilin puheenjohtaja Micheál Martin, jonka on tarkoitus hallitussopimuksen mukaan vaihtaa paikkoja Fine Gaelin puheenjohtaja Varadkarin kanssa joulukuussa 2022.[44][41]

Leo Varadkar, Irlannin pääministeri 2017 – 2020 ja Fine Gael -puolueen johtaja vuodesta 2017
Mary McAleese, Irlannin toinen naispresidentti vuosina 1997–2011

Muu politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin politiikassa on koko maan itsenäisyyden ajan ollut tärkeänä aiheena Pohjois-Irlannin asema. Fianna Fáil muodostui vuosien 1922–1923 sisällissodan jälkeen niistä, jotka vastustivat saaren jakamista. Vaikka jaon vastustajat hävisivätkin sisällissodan, Fianna Fáil oli pitkään maan selvästi suosituin puolue ja se on ollut hallitusvastuussa lähes jatkuvasti 1930-luvulta asti. Toinen suuri puolue Fine Gael syntyi jakamisen kannattajista. Muita merkittäviä puolueita ovat työväenpuolue, vihreät ja Sinn Féin.[25]

Katolisella kirkolla on aina ollut suuri valta Irlannissa. Viimeaikaiset uudistukset ovat kuitenkin lieventäneet tai poistaneet useita kirkon asettamia rajoituksia, ja vuonna 1972 katolisen kirkon erityisasema poistettiin perustuslaista.[45] Esimerkiksi avioero sallittiin vasta vuonna 1996.[46]

Irlanti on ensimmäinen maailman maa, jossa sukupuolineutraali avioliitto on hyväksytty kansanäänestyksen kautta. Homo- ja lesboparit saavat lainmuutoksen jälkeen solmia siviiliavioliiton. Äänestys järjestettiin 22. toukokuuta 2015.[47]

Abortista tuli Irlannissa laillinen vuoden 2019 alusta. Kansanäänestyksessä toukokuussa 2018 ylivoimainen enemmistö kansasta kannatti abortin laillistamista. Hallitus vei lain nopeasti läpi parlamentissa ja presidentti vahvisti ennen joulunpyhiä lain, joka astui voimaan vuoden 2019 alussa.[48]

Vuonna 1998 hyväksytty Pitkänperjantain sopimus (Good Friday Agreement) lopetti vihollisuudet Pohjois-Irlannissa. Tämä toi mukanaan uudenlaisen aikakauden myös Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kahdenkeskiseen suhteeseen. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II vieraili vuonna 2011 Irlannin tasavallassa ensimmäisenä Britannian monarkkina Irlannin itsenäistymisen jälkeen, ja vuonna 2014 Irlannin tasavallan presidentti Michael Higgins vieraili Britanniassa ensimmäisenä Irlannin presidenttinä.[49]

Asevoimat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin puolustusvoimat (engl. Irish Defence Forces (IDF), iiriksi Óglaigh na hÉireann) koostuvat maavoimista, laivastosta ja ilmavoimista. Irlannissa ei ole yleistä asevelvollisuutta.[2]

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 kesäkuusta alkaen Irlanti on jaettu 31 hallintoalueeseen (engl. local government area). Alueista 26 on kreivikuntia, kolme kaupunkeja (Cork, Dublin, Galway) ja kaksi kaupunki-kreivikuntia (Limerick, Waterford). Hallintoalueet jakaantuvat yhteensä 95 kunnanosaan (engl. municipal district).[50] Vuoden 2014 uudistuksessa paikallishallinnon yksiköiden määrä väheni 114:stä 31:een ja alue-edustajien määrä 1 627:stä 949:ään[51]. Galwayn kreivikunta ja Galwayn kaupunki päättivät vuonna 2018 yhdistyä viimeistään vuonna 2021, jonka jälkeen hallintoalueita on 30.[52].

  1. Fingal
  2. Dublin City
  3. Dún Laoghaire–Rathdown
  4. South Dublin
  5. Wicklow
  6. Wexford
  7. Carlow
  8. Kildare
  9. Meath
  10. Louth
  11. Monaghan
  12. Cavan
  13. Longford
  14. Westmeath
  15. Offaly
  16. Laois
  1. Kilkenny
  2. Waterford
  3. Cork City
  4. Cork County
  5. Kerry
  6. Limerick
  7. Tipperary
  8. Clare
  9. Galway County
  10. Galway City
  11. Mayo
  12. Roscommon
  13. Sligo
  14. Leitrim
  15. Donegal

Hallinnon historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisesti Irlannin saarella on ollut neljä maakuntaa: Ulster, Munster, Connacht ja Leinster. Maakuntajako on peräisin kristillisen ajan alusta, eikä sillä ole enää hallinnollista tehtävää.[53]

Alla olevassa kartassa ja luettelossa ovat vanhan hallintojaon mukaiset kreivikunnat englanniksi ja iiriksi. Kreivikunnan nimen jäljessä oleva numero viittaa kartan vihreisiin alueisiin. Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa (oheisessa kreivikuntakartassa vaaleanpunaisella värillä) kuuluvat Pohjois-Irlantiin.

Ulster (Ulaidh)

Munster (An Mhumhain)

Connacht (Connacht)

Leinster (Laighin)

Vanha kreivikuntajako: Irlannin kreivikunnat vihreällä ja Pohjois-Irlannin vaaleanpunaisella

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Irlannin talous
O'Connell Street Dublinissa

Irlannin talous on nykyaikaista ja pitkälti riippuvainen ulkomaankaupasta. Irlanti liittyi euroon vuonna 1999 kahdentoista ensimmäisen EU-maan mukana. Maan bruttokansantuote kasvoi vuosina 1995–2007 keskimäärin 6 prosenttia vuodessa ja kääntyi maailman talouskriisin takia jyrkkään laskuun. Talouskriisin aikana irlantilaisten asuntojen keskimääräinen myyntihinta puolittui vuoteen 2010. Bruttokansantuote laski vuonna 2008 yli 3 prosenttia ja seuraavana vuonna lähes 8 prosenttia edellisestä. Vuonna 2010 bruttokansantuote heikentyi enää vain yhden prosentin, ja maan talouden odotettiin palaavan siedettävään tilaan vuoden 2011 aikana.[2]

Vuonna 2017 Irlannin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 73 prosenttia.[54]

Irlannin elinkeinorakenteesta noin 5 prosenttia on maataloutta, 49 prosenttia teollisuutta ja 46 prosenttia palveluita. Maan tärkeimpiä maataloustuotteita ovat naudanliha, meijerituotteet, ohra, peruna ja vehnä. Tärkeimpiä teollisuustuotteita taas ovat erilaiset kemikaalit, lääketarvikkeet, tietokonelaitteistot, ruokatarvikkeet ja virvoitusjuomat. Lisäksi maa on panostamassa lääkelaitteiden valmistukseen. Irlannin tärkeimpiä luonnonvaroja ovat maakaasu, turve, kupari, lyijy, sinkki, hopea, baryytti, kipsi, kalkkikivi ja dolomiitti.[2]

Irlannin tärkeimpiä vientitavaroita ovat konetarvikkeet, tietokoneet, kemikaalit, lääkeaineet, eläimet sekä eläintarvikkeet. Irlannin vienti kohdistuu Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Belgiaan ja Saksaan, kun taas tärkeimmät tuontimaat ovat Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Alankomaat. Vuoden 2010 arvion mukaan Irlannin ulkomaankaupan arvo oli noin 115,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[2]

Irlannin talous on noussut hyvin syvästä talouskriisistä. Erityisesti IT- ja lääkealan yritykset ovat nostaneet maan taloutta. BKT:n kasvu vuonna 2015 oli 8 %. Applen ja Googlen kaltaiset jättiyritykset ovat investoineet maahan ja työllistävät noin 10 prosenttia maan työvoimasta, niiden osuus maan bruttokansantuotteesta on samaa luokkaa. Irlannissa ovat menestyneet kuitenkin myös perinteisemmät alat ja esim. maidontuotantoon on investoitu sen jälkeen, kun EU poisti maitokiintiönsä. Hyvä talouskehitys on toisaalta johtanut hintojen nousuun.[36]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dublinin lentoasema on maan suurin lentoasema.

Irlannissa on yhteensä noin 700 kilometriä moottoritietä (2009). Maan liikenne on Britannian tapaan vasemmanpuoleista. Irlannissa on yhteensä 39 lentokenttää, joista suurin on Dublinin lentoasema.[55] Lentokentän kautta kulkee päivittäin noin 60 000 matkustajaa.[2][55] Tieverkko on kattava ja hyväkuntoinen, mutta julkinen liikenne on melko kallista, vuorovälit ovat pitkiä eivätkä reitit ulotu kaikkialle.[56]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös Katolinen kirkko Irlannissa.

Irlannin väkiluvun kehitys 1600-luvulta 2000-luvulle.

Irlannin väestö periytyy pääosin kelteistä, mutta mukaan on sekoittunut aikojen kuluessa myös englantilaisia, pohjoismaalaisia (lähinnä viikinkien ajalta norjalaisia ja tanskalaisia) sekä iberialaisia. 2000-luvulla Irlannin väkiluku on kasvanut voimakkaasti, sillä maahan on tullut paljon maahanmuuttajia pääosin Puolasta, Latviasta ja Liettuasta.[57] Vuonna 2011 maassa oli 4 670 976 asukasta.[2]

Vuosikymmenien ajan Irlannin väestönkehitystä hallitsi maastamuutto, joka johtui 1800-luvun riittämättömästä ravintohuollosta, mutta väestön väheneminen päättyi vuonna 1961, sillä vaikka maastamuutto jatkuikin, syntyvyys oli korkea.[58]

Väestö puhuu pääosin englantia, mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa, Connachtin provinssissa niin kutsutuilla Gaeltacht-alueilla, puhuu alkuperäiskieltä iiriä. Iiriä puhuvien määrä on noin viiden prosentin luokkaa, ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti.[57] Iirin kieli on ollut Irlannin virallinen kieli englannin rinnalla vuodesta 1921.[59]

Vuoden 2016 väestölaskennassa irlantilaisista kuului katoliseen kirkkoon 78,3 prosenttia väestöstä. Anglikaaniseen Irlannin kirkkoon kuului 2,7 prosenttia. Ortodokseja oli 1,3 prosenttia ja muita kristittyjä 1,6 prosenttia. Muslimeja oli 1,3 prosenttia, hinduja 0,3 prosenttia ja muita uskontoja kannatti 2,1 prosenttia. Uskonnottomia oli 9,8 prosenttia. Loput 2,6 prosenttia ei kertonut kantaansa.[60] Vuonna 2010 70 prosenttia irlantilaisista kertoi uskovansa Jumalaan; osuus oli Euroopan seitsemänneksi suurin.[61]

Eri alueiden väestöjakauma on hyvin epätasainen. Väestö ja teollisuus ovat keskittyneet itään, jossa on maan politiikan ja talouselämän keskus. Noin 30 prosenttia väestöstä asuu Dublinin ja Dún Laoghairen kaupunkien alueella.[62]

Maailman terveysjärjestön vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Irlannissa käytetään maailman neljänneksi eniten alkoholia, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna yli 14,4 litraa aikuista kohti. Vain Luxemburgissa, Ugandassa ja Tšekissä kulutus on vielä runsaampaa.[63] Irlanti on Afrikasta Britanniaan ja Alankomaihin kuljetettavan hasiksen merkittävä välipiste. Lisäksi Irlannin kautta välitetään Euroopassa valmistettuja synteettisiä huumeita sekä heroiinia ja kokaiinia. Erityisesti kokaiinin käyttö on kasvussa myös Irlannissa.[2]

Huhtikuussa 2019 tilastojen mukaan 622 700 henkilöä eli 12,7 prosenttia väestöstä oli kansallisuudeltaan muita kuin irlantilaisia.[64]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannissa on oppivelvollisuus kaikille 8–15-vuotiaille lapsille. Irlannin koulujärjestelmä on kolmivaiheinen: kaikille pakollinen kahdeksan vuoden mittainen peruskoulu (engl. primary education), 5–6 vuotta kestävä toisen asteen koulutus (engl. secondary education) sekä korkeakoulutus.[65] Irlannissa lapset saavat mennä kouluun aikaisintaan kuusivuotiaina, mutta useimmat 4- tai 5-vuotiaat käyvät peruskoulujen yhteydessä olevia erityisluokkia.[66] Peruskoulun jälkeen valtaosa nuorista siirtyy 5–6 vuotta kestävään toisen asteen koulutukseen. Noin 60 prosenttia toisen asteen koulutuksen suorittaneista menee myöhemmin korkeakouluun, yleensä joko yliopistoon tai collegeen.[65] Irlannissa on yhteensä seitsemän yliopistoa, joista vanhin on vuonna 1592 perustettu Trinity College. Yliopistoista suurin taas on vuonna 1854 perustettu University College Dublin, jossa opiskelee yhteensä yli 24 000 opiskelijaa.[67]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rockyhtye U2 konsertoimassa Madison Square Gardenissa marraskuussa 2005.

Irlantilaisen kulttuurin epämuodollisuus erottaa sen brittiläisestä kulttuurista ainakin irlantilaisten itsensä mielestä. Huumoria ja kielellistä sukkeluutta arvostetaan, ja sääntöjen rikkomisesta rangaistaan sarkasmilla tai pilkkaamisella.[68]

Irlantilainen ruoka muistuttaa muiden pohjoiseurooppalaisten maiden keittiötä. Liha, peruna ja viljatuotteet ovat sen perustana, kasviksista käytetään lisukkeina etenkin kaalia, lanttua, porkkanaa ja ruusukaalia. Lammasta, kanaa, naudanlihaa, kinkkua ja kalkkunaa syödään paistettuina tai pataruokina. Myös kalaa, varsinkin lohta, ja katkarapuja käytetään. Kansainvälinen keittiö on levinnyt Irlantiinkin, mutta kotimaiset perusruoat ja varsinkin juomat, kuten viski ja Guinness-olut, ovat säilyttäneet suosionsa. Pubi on oleellinen kohtaamispaikka, mutta siellä tarjotaan harvoin aterioita.[68]

Harppu koristaa myös Guinness-lasia.

Irlannin symboleita ovat kolmilehtinen apila, jota Irlannin suojeluspyhimyksen Pyhän Patrickin (iir. Padraich) kerrotaan käyttäneen esimerkkinä selittäessään pyhää kolminaisuutta, sekä kultainen harppu, joka esiintyy myös kaikissa Irlannin eurokolikoissa. Harppu oli myös Irlannin puntakolikoissa (iir. Punt) ja on edelleen Irlannin vaakunassa.[68]

Perinteinen irlantilainen soitinmusiikki on usein alkujaan tarkoitettu tanssien säestykseksi. Kansanlauluissa on ornamentoituja surulauluja sekä balladeja, jotka voivat kertoa niin politiikasta, työstä, alkoholista kuin rakkaudestakin.[69] Irlantilaisia teemoja musiikissaan ovat käyttäneet muun muassa Clannad, The Dubliners, Thin Lizzy, Boyzone ja The Corrs. Myös muut irlantilaiset artistit menestyvät maailmalla, eturivin tähdistä mainittakoon U2, Enya, Jedward, Sinéad O'Connor, Westlife, My Bloody Valentine, One Direction -yhtyeen Niall Horan sekä Boomtown Rats (ja laulaja Bob Geldof). Riverdance-tanssiryhmä on tehnyt irlantilaista steppitanssia tunnetuksi maailmalla.[70]

Ernest Walton Dublinin Trinity Collegesta sai vuonna 1951 yhdessä John Douglas Cockcroftin kanssa Nobelin fysiikan palkinnon ”atomin jakamisesta”.[71] William Rowan Hamilton oli huomattava matemaatikko.[72]

Irlannissa on myös useita tunnettuja kirjailijoita, joista suurin osa kirjoittaa englanniksi. Neljä heistä on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon: William Butler Yeats 1923, George Bernard Shaw 1925, Samuel Beckett 1969 ja Seamus Heaney 1995.[73] Muita tunnettuja irlantilaiskirjailijoita ovat muun muassa James Joyce (jonka muistoksi vietetään vuosittain Bloomsdayta), Jonathan Swift, Oscar Wilde, Patrick Kavanagh, Colm Tóibín, Brendan Behan, Roddy Doyle, Laurence Sterne sekä Draculan luoja Bram Stoker.

Unescon maailmanperintöluettelossa on Irlannista kaksi kohdetta, Bend of the Boynen muinaismuistot ja Skellig Michaelin luostariryhmä.[74]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin yleisradioyhtiö on Raidió Teilifís Éireann (RTE), jolla on kaksi televisiokanavaa ja neljä kansallista radiokanavaa. Lisäksi maassa on useita kaupallisia televisio- ja radioyhtiöitä.[2] Irlanti on Eurovision laulukilpailussa tähän mennessä menestynein maa, sillä se on voittanut seitsemän kertaa.[75]

Irlantilaisia lehtiä ovat mm. The Irish Times, Irish Independent ja The Examiner.[76]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gaelilainen jalkapallo on yksi Irlannin epävirallisista kansallislajeista.

Irlannin epävirallisia kansallislajeja ovat niin kutsutut gaelilaiset urheilulajit, joista tärkeimpiä ovat etäisesti jalkapalloa muistuttava gaelilainen jalkapallo ja mailapeli hurling.[77][78] Olympialaisissa maa on menestynyt lähinnä kesäolympialaisissa; talvikisoissa maa ei ole voittanut yhtään mitalia. Kesäolympialaisissa Irlanti on menestynyt erityisesti nyrkkeilyssä (12 mitalia), yleisurheilussa (6 mitalia) ja uinnissa (4 mitalia).[79]

Irlannissa on yhteensä 252 844 rekisteröityä jalkapallon pelaajaa ja 5 828 jalkapalloseuraa. Maan kansallinen jalkapalloliiga on viralliselta nimeltään League of Ireland Premier Division. Irlannin jalkapallomaajoukkue on osallistunut kolme kertaa jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin (1990, 1994 ja 2002) voittamatta kuitenkaan mitaleja. Maa oli FIFA-rankingissa tammikuussa 2012 sijalla 23. Parhaimmillaan maa on ollut ranking-listalla kuudes vuosina 1992–1993. Jalkapallon ohella myös rugby ja hevosurheilu on suosittua.[80][81]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Michael D. Higgins - Biography Áras an Uachtaráin. Viitattu 27.6.2020.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Ireland CIA Factbook. CIE. Arkistoitu 6.5.2019. Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f Ireland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  4. ↑ a b World Economic Outlook database Kansainvälinen valuuttarahasto. Viitattu 14.4.2021.
  5. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  6. ↑ John Coakley ja Michael Gallagher Routledge: Politics in the Republic of Ireland 2010. Routledge. Viitattu 3.11.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Chemi, Eric & Wells, Nick: Ireland's 26 percent GDP growth just doesn't add up CNBC. 14.7.2016. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  8. ↑ 'That's a joke', 'stealing': Ireland's low corporate tax rate criticised at Davos TheJournal.ie. 26.1.2018. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  9. ↑ O'Donoghue, Paul: Eight of Ireland's biggest firms paid no corporate taxes on their income – An official analysis also found more than a dozen firms had an effective tax rate of below 1% Fora. 29.9.2017. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Settlement in Ireland – Population Distribution Wesley Johnston. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Physical Landforms of Ireland Wesley Johnston. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  12. ↑ What are the Highest Mountains in Ireland? Ordnance Survey. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
  13. ↑ 3 Peaks of Ireland Maximum Adventure. Arkistoitu 28.4.2012. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
  14. ↑ Land Use. Ireland's Environment 2008. Arkistoitu 14.12.2010. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  15. ↑ Nature Environment Protection Agency. Arkistoitu 31.1.2012. Viitattu 5.1.2012. (englanniksi)
  16. ↑ Protected Sites in Ireland. National Parks & Wildlife Service. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  17. ↑ a b Marnell, F., Kingston, N. & Looney, D.: Ireland Red List No. 3: Terrestrial Mammals National Parks and Wildlife Service, Department of the Environment, Heritage and Local Government, Dublin, Ireland.
  18. ↑ Jones, Calvin: Did you know? Eurasian Jay (Garrulus glandarius) Ireland's Wildlife. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Glaciers, Not St. Patrick, Kept Snakes out of Ireland. Environmental Graffita Magazine. Arkistoitu 30.4.2010. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Making a return to old habitats – Donal Hickey reports on the fate of the golden eagle in Ireland and Scotland. The Irish Examiner. 7.7.2008. Arkistoitu 21.11.2011. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  21. ↑ National Parks in Ireland National Parks & Wildlife Service. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Dublin, Ireland World Meteorological Organization. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Galway, Ireland World Meteorological Organization. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Belmullet, Ireland World Meteorological Organization. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  25. ↑ a b c d e f Background Note: Ireland US Deparment of State
  26. ↑ Denis Casey: Battle of Clontarf Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.5.2018. (englanniksi)
  27. ↑ Ulster Plantation Ask About Ireland
  28. ↑ Commonwealth and Protectorate 1649-1658 (Arkistoitu – Internet Archive) J. P. Somerville
  29. ↑ History Lonely Planet. Arkistoitu 13.2.2012. Viitattu 25.1.2012. (englanniksi)
  30. ↑ Act of Union Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.1.2012. (englanniksi)
  31. ↑ Dr. William Rogers: ARLET 234 Studies in Irish History and Literature: The Great Hunger (The Irish Famine) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 6.1.2012 (englanniksi)
  32. ↑ Easter rising BBC History
  33. ↑ The global housing boom: In come the waves Economist. 16.6.2005. Viitattu 18.9.2011. (englanniksi)
  34. ↑ Angelique Chrisafis: Celtic Tiger roars again – but not for the poor The Guardian. 7.10.2004. Viitattu 18.9.2011. (englanniksi)
  35. ↑ Hurri, Jan: Kriisi paljasti Irlannin bluffin Ilta-Sanomat. 19.11.2010. Viitattu 18.9.2011.
  36. ↑ a b Irlannin talous ampaisi uuteen nousuun – kalliit hinnat köyhdyttävät nuoria Yle Uutiset. Viitattu 27.1.2020.
  37. ↑ Irlannin vaaleissa historiallinen tulos: nationalistipuolue Sinn Féin nousi ensimmäistä kertaa suosituimmaksi puolueeksi Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  38. ↑ Sinn Fein kasvatti paikkamääräänsä peräti 14 edustajalla Irlannin parlamentissa Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  39. ↑ Valta vaihtui Irlannissa, Varadkar jälleen pääministeriksi Yle Uutiset.
  40. ↑ New Irish PM puts Covid-19 top of agenda BBC News. 27.6.2020. Viitattu 27.8.2020. (englanti)
  41. ↑ a b Agreed timeline for rotating Taoiseach will see Martin take reins until end of 2022 TheJournal.ie. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  42. ↑ Michael D Higgins re-elected as Irish president for second term BBC News. 28.10.2018. Viitattu 1.11.2020.
  43. ↑ Ireland country profile BBC News. 18.5.2018. Viitattu 27.1.2020. (englanti)
  44. ↑ Biography Micheál Martin Rialtas na hÉireann. Viitattu 27.6.2020.
  45. ↑ Constitution Ireland Constitution Org
  46. ↑ The Long Run Effects of Legalizing Divorce on Children (Arkistoitu – Internet Archive)
  47. ↑ Helsingin Sanomat
  48. ↑ Abortista tuli Irlannissa laillinen, mutta käytännössä sen suostuu tekemään vain kourallinen lääkäreitä Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  49. ↑ Ireland profile BBC News. 18.5.2018. Viitattu 27.1.2020. (englanti)
  50. ↑ Local Government Structures and Functions (Sisäministeriön tiedote) 18.12.2015. Department of Housing, Planning and Local Government. Viitattu 30.9.2018. (englanniksi)
  51. ↑ Hogan welcomes the most radical reform of local government in over 100 years (Ministeriön tiedote) 31.5.2014. Department of Housing, Planning and Local Government. Viitattu 30.9.2018. (englanniksi)
  52. ↑ City and County councils will merge by 2021 (Galway Newsin uutinen) galwaydaily.com. 7.6.2018. Viitattu 30.9.2018. (englanniksi)
  53. ↑ Counties of Ireland Statoids
  54. ↑ Burke-Kennedy, Eoin: Ireland’s national debt rose to €198bn last year The Irish Times. 20.2.2018. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  55. ↑ a b Dublin Airport – Overview dublinairport.com. Arkistoitu 8.6.2011. Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  56. ↑ Getting around Lonely Planet. Viitattu 22.1.2012. (englanniksi)
  57. ↑ a b Tietoa Irlannista 8.4.2009. Suomen suurlähetystö, Dublin. Viitattu 23.11.2009.
  58. ↑ Piaras Mac Einri: Some recent demographic developments in Ireland Department of Geography, University College Cork. Arkistoitu 28.12.2011. Viitattu 4.1.2012.
  59. ↑ People and Culture Degrees Abroad. CIS. Arkistoitu 3.2.2012. Viitattu 7.1.2012.
  60. ↑ Census 2016 Summary Results April 2017, Central Statistics Office, Ireland
  61. ↑ Special Eurobarometer, biotechnology, page 381 (PDF) ec.europa.eu. Fieldwork: Jan-Feb 2010.
  62. ↑ Dublin Profile Dublin Economy. 2009. Dublin Chamber of Commerce. Arkistoitu 27.12.2011. Viitattu 7.1.2012.
  63. ↑ FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations), World Drink Trends 2003: Total recorded alcohol per capita consumption (15+), in litres of pure alcohol WHO Global Status Report on Alcohol 2004. Viitattu 9.1.2012. (englanniksi)
  64. ↑ Population and Migration Estimates, April 2019 CSO – Central Statistics Office. Viitattu 1.11.2020.
  65. ↑ a b Irish Education System www.educationireland.ie. Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
  66. ↑ Primary Education in Ireland www.educationireland.ie. Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
  67. ↑ Irish Universities www.educationireland.ie. Viitattu 19.3.2011. (englanniksi)
  68. ↑ a b c Ireland Countries and their cultures
  69. ↑ Musiikki (Arkistoitu – Internet Archive) IRMU- irlantilaisen musiikin portaali
  70. ↑ PopAkatemia: Riverdance on Irlannin letkis Ylioppilaslehti 1999
  71. ↑ The Nobel Prize in Physics 1951 Nobelprize.org
  72. ↑ Sir William Rowan Hamilton (1805-1865) Trinity College, Dublin
  73. ↑ All Nobel Prizes in Literature Nobelprize.org
  74. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 14.4.2010. (englanniksi)
  75. ↑ IRELAND Seven Times Winner of Eurovision Eurovisionstar. Arkistoitu 3.12.2011. Viitattu 8.1.2012. (englanniksi)
  76. ↑ Ireland Profil BBC News. 11.12.2018. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  77. ↑ The most progressive team in Ireland espnscrum.com. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  78. ↑ Irish Sports Movetoireland.com. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  79. ↑ Ireland Olympics Sports-reference.com. Arkistoitu 3.10.2011. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  80. ↑ Republic of Ireland FIFA. Arkistoitu 29.8.2011. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  81. ↑ Sports and recreation Britannica. Viitattu 21.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irlanti.

Itsenäiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1Lasketaan kuuluvaksi myös Aasiaan.
Euroopan unionin jäsenvaltiot
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Irlanti&oldid=22739847”