Jakuutin kieli

Jakuutti
Jakuutin ja dolgaanin kielten puhuma-alueet (jakuutin puhuma-alue sinisellä).
Oma nimi	саха тыла, saha tyla
Muu nimi	saha
Tiedot
Alue	Saha, Evenkia
Virallinen kieli	Venäjä – Saha
Puhujia	444 000
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	kyrillinen[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	turkkilaiset kielet
Kieliryhmä	pohjoisturkkilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2	sah
ISO 639-3	sah
Ohje
Infobox OK

Jakuutin kieli (jakuutiksi саха тыла, saha tyla) on jakuuttien puhuma turkkilainen kieli.^[2][3] Sillä on virallisen kielen asema Sahan tasavallassa Venäjällä.^[4]

Jakuutin kieltä puhutaan lähinnä Sahan tasavallassa eli Jakutiassa ja sen lähialueilla: Krasnojarskin ja Habarovskin aluepiireissä sekä Magadanin, Irkutskin ja Amurin alueilla.^[5] Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan jakuutin puhujia oli Venäjällä 391 300 henkeä, joista 380 300 Jakutiassa.^[6] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan jakuuttia puhui 456 300 henkeä,^[7] joista 446 700 Jakutiassa.^[8] (lukuihin sisältyvät myös jakuuttia toisena tai vieraana kielenä puhuvat).

Vuonna 1989 Venäjän jakuuteista 94,0 % puhui jakuuttia äidinkielenään ja 1,3 % toisena kielenä.^[9] Vuonna 2002 93,2 % jakuuteista osasi jakuuttia^[10] (Jakutiassa 94,3 %).^[8] Jakuuttia puhuu myös huomattava osa evenkeistä, eveneistä ja jukagiireista sekä osa Jakutian vanhoista venäläisasukkaista.^[5]

Kansallisuudeltaan jakuuteista 87,4 % osaa venäjää^[11] (70,9 % vuonna 1989).^[9] Jakutian koko väestöstä 47,1 % osaa jakuuttia^[8] ja 93,3 % venäjää.^[12]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 450 100 jakuutin puhujaa^[13].

Jakuutin kieli kuuluu turkkilaisten kielten itäisen haaran uiguurilais-oguzilaiseen ryhmään, jossa se muodostaa oman alaryhmänsä. Fonetiikaltaan, kieliopiltaan ja sanastoltaan se poikkeaa voimakkaasti muista turkkilaisista kielistä.^[14]

Jakuuttien esi-isiä ovat Keski-Aasian aroilta siirtyneet turkkilaisheimot, jotka asuivat pitkään Baikalin ympäristössä. Heidän kielensä muistutti läheisesti Orhon-kirjoituksien kieltä. 900–1000-luvuilla he alkoivat mongolien ahdistamina siirtyä Lenajokea pitkin pohjoiseen. Turkkilaiset ja mongolit asuivat pitkään yhdessä nykyisen Jakutskin seudulla. 1400–1500-lukujen vaihteeseen mennessä mongolit sulautuivat jakuutteihin jättäen heidän kieleensä paljon mongolikielten piirteitä. Kieleen vaikuttivat myös jakuutteihin varhaisessa vaiheessa sulautuneet tunguusikansat. Asutuksen laajentuessa 1600-luvun loppupuolelta lähtien syntyi murteita, joissa on havaittavissa voimakas evenkin ja eveenin substraattivaikutus.^[15]

Kielessa on kaksi murrevyöhykettä, a- ja o-murteet, jotka jakautuvat lukuisiin alue- ja paikallismurteisiin. Murteiden väliset erot ovat kuitenkin melko vähäisiä. Lähinnä niitä esiintyy ääntämisessä ja pohjoisosissa myös sanastossa.^[15]

Jakutin kielessä on 20 konsonanttia ja 8 vokaalia.

Soinnillisuus on erotettu taulukossa siten, että |-viivan vasemmalla puolella on soinniton ja oikealla puolella soinnillinen versio.

Lähde:^[16]

Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä pitkinä että lyhyinä.

Lisäksi kielessä on neljä diftongia: [ɯa], [uo], [ie] ja [yø].

Lähde:^[16]

Jakuutin kirjakieli alkoi muotoutua 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäinen jakuutinkielinen kirja ilmestyi vuonna 1812. Erilaisilla kyrillisillä kirjaimistoilla julkaistiin uskonnollista ja myöhemmin myös maallista kirjallisuutta. 1900-luvun alussa ilmestyivät ensimmäiset jakuutinkieliset sanoma- ja aikakauslehdet. Venäjän vallankumouksen jälkeen otettiin käyttöön S.A. Novgorodovin laatima kansainväliseen foneettiseen transkriptioon perustunut aakkosto, joka vuonna 1930 korvattiin Neuvostoliiton turkkilaisten kielten yhtenäisellä latinalaisella kirjaimistolla. Vuonna 1940 siirryttiin venäläiseen aakkostoon,^[17] johon on lisätty kirjaimet ҕ, ҥ, һ, ө, ү sekä digrafit дь ja нь. Kirjakielen normit perustuvat murrerajat ylittävään suullisen kansanperinteen kieleen.^[17]

Jakuutin kirjaimisto

Vuonna 1992 Jakutiassa hyväksyttiin kielilaki, joka antaa jakuutille tasavallan virallisen kielen aseman venäjän kielen rinnalla. Jakuuttia käytetään opetuskielenä alkeis- ja keskikouluissa sekä osittain myös ammattioppilaitoksissa ja yliopistossa. Venäjänkielisissä kouluissa jakuuttia opiskellaan aineena. Kielellä julkaistaan oppikirjoja, kauno- ja lastenkirjallisuutta sekä tietokirjoja. Jakuutiksi ilmestyy yli 40 sanoma- ja aikakauslehteä ja sitä käytetään radiossa ja televisiossa. Jakutskissa ja Nerjungrissa toimii neljä jakuutinkielistä ammattiteatteria ja maaseudulla kymmenkunta kansanteatteria. Jakuuttia käytetään paikallishallinnon ja oikeuslaitoksen kielenä sekä osittain myös aluehallinnossa.^[18]

Jakuutin kielen asema on perinteisesti vahva. Kirjakieli on melko kehittynyt ja sen käyttöala laaja. Kieltä voidaan pitää varsin elinvoimaisena eikä se toistaiseksi ole mitenkään uhanalainen.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jakuutin kieli Wikimedia Commonsissa

Jakuutinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja