UEFA Women's Euro 2022 |
![](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/UEFA_Women%27s_EURO_England_2022_logo_text.png/200px-UEFA_Women%27s_EURO_England_2022_logo_text.png) |
![](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/20220722_WEURO_GER_AUT_002.jpg/250px-20220722_WEURO_GER_AUT_002.jpg) |
Joukkueet | 16 |
Isäntämaa | Englanti |
Ajankohta | 6. heinäkuuta – 31. heinäkuuta 2022 |
Mitalistit | |
– Kultaa | Englanti |
– Hopeaa | Saksa |
– Pronssia | Ei pelattu |
Ottelut | 31 |
Maalit | 95 (3,06 ottelua kohti) |
Yleisö | 574 865 (18 544 ottelua kohti) |
Maalintekijä | Beth Mead
Alexandra Popp (6) |
Paras pelaaja | Beth Mead |
|
Infobox OK |
Jalkapallon naisten Euroopan-mestaruuskilpailut 2022 olivat järjestyksessään 13. jalkapallon naisten Euroopan-mestaruuskilpailut. Ne järjestettiin Englannissa 6.–31. heinäkuuta 2022. Emäntämaa Englanti voitti loppuottelussa Saksan jatkoajalla 2–1. Loppuottelua seurasi Wembleyllä EM-kilpailujen ennätysyleisö 87 192 katsojaa.[1]
Turnaus piti alun perin järjestää heinä–elokuussa 2021, mutta kun vuoden 2020 kesäolympialaiset ja jalkapallon miesten EM-kilpailut siirrettiin koronaviruspandemian johdosta vuoteen 2021, päätettiin myös naisten EM-kilpailuja siirtää vuodella.[2]
Yhteensä 48 maata pelasi paikasta Euroopan-mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen. Englannin maajoukkueella oli automaattinen paikka lopputurnaukseen isäntämaan oikeudella. Aikaisemmasta poiketen kaikki joukkueet aloittivat karsinnat lohkovaiheesta, jossa 47 joukkuetta oli jaettu yhdeksään lohkoon: kaksi kuuden joukkueen lohkoa ja seitsemän viiden joukkueen lohkoa. Kaikkien lohkojen parhaat joukkueet ja kolme parasta lohkokakkosta saivat suoran paikan lopputurnaukseen. Loput kuusi lohkokakkosta pelasivat jatkokarsinnan, jossa joukkueet arvottiin pareiksi pelaamaan kahdesti toisiaan vastaan, ja parien kolme voittajaa saivat loput paikat lopputurnaukseen. UEFA sulki Venäjän pois turnauksesta 28. helmikuuta 2022 maan hyökättyä Ukrainaan. Venäjän kisapaikka annettiin Portugalille, joka oli hävinnyt maiden välisen jatkokarsinnan[3].
Joukkue | Karsintatapa | Karsintapäivä | Historian paras sijoitus |
Englanti | Isäntämaa | 3. joulukuuta 2018 | Hopeasija 1984 ja 2009 |
Saksa | Lohko I voittaja | 23. lokakuuta 2020 | Euroopan mestari 1989, 1991, 1995, 1997, 2001, 2005, 2009, 2013 |
Alankomaat | Lohko A voittaja | 23. lokakuuta 2020 | Euroopan mestari 2017 |
Tanska | Lohko B voittaja | 27. lokakuuta 2020 | Hopeasija 2017 |
Norja | Lohko C voittaja | 27. lokakuuta 2020 | Euroopan mestari 1987, 1993 |
Ruotsi | Lohko F voittaja | 27. lokakuuta 2020 | Euroopan mestari 1984 |
Ranska | Lohko G voittaja | 27. marraskuuta 2020 | Puolivälierät 2009, 2013, 2017 |
Belgia | Lohko H voittaja | 1. joulukuuta 2020 | Lohkovaihe 2017 |
Islanti | Lohko F kakkonen | 1. joulukuuta 2020 | Puolivälierät 2013 |
Espanja | Lohko D voittaja | 18. helmikuuta 2021 | Välierät 1997 |
Suomi | Lohko E voittaja | 19. helmikuuta 2021 | Välierät 2005 |
Itävalta | Lohko G kakkonen | 23. helmikuuta 2021 | Välierät 2017 |
Italia | Lohko B kakkonen | 24. helmikuuta 2021 | Hopeasija 1993, 1997 |
Venäjä
Portugali* | Jatkokarsintapudotuspelien voittaja *) Venäjä suljettiin pois kisoista ja tilalle otettiin Portugali | 2. toukokuuta 2022 | Lohkovaihe 2017 |
Sveitsi | Jatkokarsintapudotuspelien voittaja | 13. huhtikuuta 2021 | Lohkovaihe 2017 |
Pohjois-Irlanti | Jatkokarsintapudotuspelien voittaja | 13. huhtikuuta 2021 | Debyytti |
Turnauksessa pelasi 16 joukkuetta neljässä neljän joukkueen alkulohkossa.
Lohko A | Lohko B | Lohko C | Lohko D |