James Franck
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. elokuuta 1882 Hampuri, Saksa |
| Kuollut | 21. toukokuuta 1964 (81 vuotta) Göttingen, Saksa |
| Kansalaisuus | saksalainen, yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Heidelbergin yliopisto Berliinin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Emil Gabriel Warburg |
| Instituutti | Berliinin yliopisto Göttingenin yliopisto Johns Hopkinsin yliopisto Chicagon yliopisto |
| Oppilaat | Wilhelm Hanle |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt | Franck-Condon periaate Franckin ja Hertzin koe |
| Palkinnot |  Nobelin fysiikanpalkinto (1925) |
James Franck (26. elokuuta 1882 – 21. toukokuuta 1964)[1] oli saksalainen fyysikko.
Franck sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1925 yhdessä Gustav Ludwig Hertzin kanssa.[2] Heidän tutkimuksensa käsitteli kaasun läpi kulkeviä elektroneja. Franckin ja Hertzin kokeena tunnettava koe tuki Bohrin atomimallia. Mallin mukaan elektronit kiertävät atomin ydintä tietyillä diskreeteillä energioilla eli elektronien radat ovat kvantittuneet.
Franck oli juutalaista sukua ja muutti Yhdysvaltoihin kansallissosialistien noustua valtaan synnyinmaassaan.[3][4] Hän oli vuodesta 1946 naimisissa fyysikko Hertha Sponerin kanssa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ James Franck
- ↑ Mauro Dardo: Nobel laureates and twentieth-century physics, s. 140. Cambridge University Press, 2004. ISBN 9780521540087 Google book (limited preview). (englanniksi)
- ↑ Benjamin IvryNovember 19, 2011: The Man Who Out-Sainted Einstein The Forward. Viitattu 25.10.2019. (englanti)
- ↑ James Franck www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 25.10.2019.
- ↑ Marie-Ann Maushart: Die Lebensgeschichte der Physikerin Hertha Sponer (1895–1968) (PDF) pro-physik.de. Arkistoitu 14.5.2014. Viitattu 6.12.2014. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lyhyt esittely Nobel-säätion sivuilla (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
