Jari Virman

Jari Juhani Virman (s. 1976 Lieksa)[1] on suomalainen näyttelijä. Hän työskentelee freelance-näyttelijänä elokuvissa, televisiossa sekä teatterissa.

Vuosina 2000–2005 Virman opiskeli näyttelemistä Teatterikorkeakoulussa ja valmistui vuonna 2005 teatteritaiteen maisteriksi.[1] Virman on näytellyt muun muassa Ryhmäteatterissa, KOM-teatterissa, Suomen Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa.

Virman on näytellyt mm. elokuvissa Joki (2001), Betoniyö (2013), The Liberation of Skopje (2016), Armomurhaaja (2017), Metsäjätti (2020)[2] ja Peluri – kuolema on elävien ongelma (2023). Virman palkittiin European Cinema Festivalilla parhaasta sivuosasta elokuvassa Betoniyö .[3] Hän oli roolista ehdolla myös parhaan miessivuosan Jussin saajaksi.[4]

Virman palkittiin parhaan sivuosanäyttelijän Jussilla elokuvasta Peluri – kuolema on elävien ongelma.[5]

Virman on näytellyt mm. televisiosarjoissa Ihan sama (2014), Mustat lesket (2014–2016), Punainen kolmio (2016), Aallonmurtaja (2017–2023), Presidentti (2017), Ivalo (2018), Pientä laittoa (2019), Kaikki Synnit (2020) ja Munkkivuori (2023). [6]

Radioteatterissa hän on näytellyt mm. Antero Rokkaa Tuntematon sotilas -radiokuunnelmassa (2014).

Valikoitu filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Lieksalaislähtöisellä Jari Virmanilla oli vaikeaa Peluri-elokuvan kohtausta kuvatessa – "Keho ei tajua, että kyse on leikistä" Karjalainen. 20.9.2023. Viitattu 20.9.2023.
  2. Jari Virman | Hakutulokset | Elonet elonet.finna.fi. Viitattu 20.9.2023.
  3. Jari Virman palkittu parhaasta sivuosasta European Cinema Festivalilla 9.5.2014. Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.12.2014.
  4. Vuoden 2013 Jussi-ehdokkaat on valittu 10.1.2014. Filmiaura ry. Arkistoitu 11.12.2014. Viitattu 11.12.2014.
  5. Jussi-gaala | Mummola palkittiin vuoden elokuvana, Alma Pöystille pääosanäyttelijän palkinto – katso lista voittajista Helsingin Sanomat. 22.3.2024. Viitattu 23.3.2024.
  6. Jari Virman | Actor IMDb. Viitattu 20.9.2023. (englanti)
  7. The Log, 2016 It's Alive. Viitattu 20.9.2023. (englanti)