Jesidit

Jesidit
Uskonnollisia menoja Lališissa.
Merkittävät asuinalueet  Irak  Syyria  Turkki  Armenia  Georgia  Saksa
Kielet	kurmandži
Uskonnot	jesidismi
Sukulaiskansat	kurdit
Infobox OK

Jesidit eli dasnilaiset ovat Irakissa ja muilla kurdialueilla^[1] etnis-uskonnollinen ryhmä. Jesidiläisyyden eli jesidismin harjoittajia on eri arvioiden mukaan 70 000–500 000^[2] lähinnä Irakin, Syyrian ja Kaukasuksen alueella, eniten Irakissa. Suurin osa jesideistä puhuu kurmandžia,^[3] osa myös arabiaa. Niin asiantuntijoiden kuin jesidien ja kurdienkin keskuudessa on kiistelty siitä, ovatko jesidit kansallisuudeltaan kurdeja vai itsenäinen etninen ryhmänsä,^[3] mutta enemmistö jesideistä pitää itseään kurdeina.^[4]

Jesidismi on etninen uskonto, johon ei ole mahdollista kääntyä tai josta ei jesidien oman käsityksen mukaan ole mahdollista luopua. Jesidit voivat käydä kauppaa ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä muiden uskontojen edustajien kanssa, mutta esimerkiksi seurustelu tai avioliitto yhteisön ulkopuolelle ei tule kysymykseen.

Jesidien kookonaismäärästä on hyvin erillaisia arvioita. Luvutr ovat vaihdelleet 300 000 jesidistä maailmanlaajuisesti jopa 700 000 pelkästään heidän ydinalueellaan Pohjois-Irakissa. Irakissa ei ole tehty luotettavia väestönlaskentoja sitten vuoden 1965, jolloin jesidejä oli noin 70 000 eli noin 1 % koko maan väestöstä. Jos heidän määränsä on kasvanut samassa suhteessa maan muuhun väestöön, Irakin jesidejä olisi nykyisin noin 300 000.^[5] Pohjois-Irakissa jesidejä on keskittynyt etenkin Sindžarin alueelle Mosulin länsipuolella lähellä Syyrian vastaista rajaa. Heitä asuu myös Šayhanin alueella Mosulin koillispuolella, jossa sijaitsee myös jesidien pyhiinvaelluspaikka Lališ.^[6]

Syyriassa jesidejä asuu Kurd Dagin ja Jaziran alueilla. Syyran yhteisöt ovat Irakia paljon pienemmät ja kaikkiaan Syyrian jesidejä on ehkä noin 15 000. Turkissa jesidejä asuu maan koillisosassa Tur Abdinin alueen kylissä. Monet maan jesideistä ovat kuitekin muuttaneet ulkomaille. Jesidiyhteisöjä on myös Kaukasian Armeniassa ja Georgiassa.^[6] Armeniassa heitä oli vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan 31 079^[7] ja Georgiassa vuoden 2014 laskennan mukaan 12 200.^[8]

Saksassa on suuri jesidien maahanmuuttajayhteisö. Saksan jesidit ovat suurin jesidiyhteisö heidän historiallisen alueensa ulkopuolella. Maassa on ehkä noin 150 000 jesidiä.^[9] Paljon pienempiä yhteisöjä on Belgiassa, Tanskassa, Ruotsissa, Ranskassa, Sveitsissä, Britanniassa, Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.^[6]

Jesidismi on yhdistelmä zarathustralaisuutta, manikealaisuutta, juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. Jesidit uskovat Jumalaan, joka on heille vain luoja eikä vaikuta enää maailmassa, ja joka on yhtä aikaa hyvä ja paha.^[1][10] Jesidien näkemyksen mukaan Jumala on jättänyt luomakunnan seitsemän pyhän olennon tai enkelin huomaan. Jumalan sijasta uskonnon keskushahmo on yleisesti riikinkukkona kuvattu enkeli Melek Ta'us. Jesidit eivät usko persoonalliseen pahaan. Islamin piirissä ”riikinkukkoenkeli” rinnastetaan usein Saatanaan, minkä vuoksi muslimit suhtautuvat jesideihin usein epäluuloisesti tai vainoavat näitä. Jesidit rukoilevat auringon suuntaan, ja he palvovat rituaaleissaan luonnonelementtejä: maata, tulta, vettä ja ilmaa. Jesidit uskovat sielunvaellukseen, mutta toisaalta he uskovat myös taivaaseen ja helvettiin. Jesidien myyttisen kertomuksen mukaan käärme pelasti luomakunnan tukkimalla Nooan arkkiin tulleen vuodon.^[10]

Pyhiä kirjoja jesideillä on kaksi, Kitêba Cilwe ja Mishefa Reş. Pyhäpäivänään jesidit pitävät keskiviikkoa.

Jesidien merkittävin pyhimys on šeikki Adi ibn Musafiri^[1] joka uudisti 1100-luvulla jesidismiä ja toi siihen vaikutteita islamista ja kristinuskosta. Hänet on haudattu Lališiin Tigriin itäpuolelle Mosulin pohjoispuolelle, ja sinne tehdään pyhiinvaelluksia.

Jokaisen jesidin odotetaan tekevän ainakin kerran elämässään pyhiinvaellusmatkan Lališiin. Pyhiinvaellus huipentuu rituaalikierrokseen temppelirakennuksen kammioissa, jossa jesidit ottavat vastaan kasteen kahdesta pyhästä lähteestä. He suutelevat käärmepatsasta temppelin suuaukolla ja kiertävät kolmesti šeikki Adin haudan.^[10]

Jesidit laskevat joutuneensa historian varrella kansanmurhan uhriksi yhteensä 72 kertaa ennen Isis-järjestön vainoa.^[10] Osan Irakista vuonna 2014 vallannut Isis-järjestö vainosi jesidejä.^[11] Elokuussa 2014 Isis murhasi ainakin kaksituhatta jesidiä, sieppasi yli viisituhatta ja raiskasi yli tuhat jesidinaista. Siepatut käännytettiin pakolla islamiin ja naiset myytiin orjiksi Isisin terroristeille.^[10]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jesidit.

• Marika Kataja-Lian: Riikinkukkoenkelin palvojat - keitä ovat jesidit ja miksi islamistit vainoavat heitä. Yle, uutiset, viitattu 14.8.2014 (laaja artikkeli)
• Artikkeli "Kevät Kurdistanissa" Voima-lehdessä 7/2007^{[vanhentunut linkki]}
• Enkelten uskonto vaarassa Irakissa. Kansan Uutiset 6.4.2012
• Der Jesidismus ein Beispiel für religiösen Synkretismus (saksaksi)
• Yazidism (englanniksi)
• "Saatananpalvojien" omituinen uskonto "paratiisin maassa", Kansan kuvalehti, 17.03.1934, nro 11, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

n k m Uskonto n k m Uskonnot ja tunnustuskunnat Läntiset Abrahamilaiset Kristinusko Katolilaisuus Itäinen Protestanttisuus Adventismi Anabaptismi Anglikaanit Baptismi Kalvinismi Reformoidut kirkot Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntailaisuus Itäinen kirkkokunta Ortodoksisuus Orientaaliortodoksisuus Idän apostolinen kirkko Kristillisperäiset Unitarismi Jehovan todistajat Mormonismi Myöhempien aikojen pyhät Kristadelfialaiset Tolstoilaisuus Ykseyshelluntailaisuus Juutalaisuus Ortodoksinen Haredi Hasidi Moderni Konservatiivinen Reformi Karaiitti Samarialaisuus Rekonstruktionistinen Humanistinen Islam Sunni Aš’ari Salafismi Wahhabismi Šiia Kaksitoistalaisuus Zaidi Ismalismi Alaviitit Suufilaisuus Ibadilaisuus Aleviitit Ahmadiyya Muut Baabilaisuus Bahai Druusilaisuus Mandealaisuus Iranilaiset Jesidismi Zarathustralaisuus Itäiset Itäaasialaiset Japanilaiset Tenrikyō Šintolaisuus Kiinalaiset Kungfutselaisuus Taolaisuus Korealaiset Cheondogyo Korealainen šamanismi Intialaiset Hindulaisuus Vaishnavismi Shaivismi Natha Shaktismi Sant Mat Buddhalaisuus Theravada Mahayana Zen Puhdas maa Nichiren Vajrayana Lamalaisuus Muut Jainalaisuus Digambara Sikhiläisyys Etniset uskonnot Afrikkalaiset Candomblé Santeria Umbanda Voodoo Altailaiset Mongolialainen šamanismi Tengrismi Antiikin Kreikka Kreikkalainen mytologia Minolaiset Mykeneläiset Antiikin Rooma Austronesialaiset Havaijilainen uskonto Baltit Germaanit Skandinaavit Intiaanit Inkat Peyotismi Japanilaiset Keltit Irlantilaiset Kiinalaiset Muinainen Egypti Muinainen Lähi-itä Kanaanilaiset Mesopotamialaiset Slaavit Tiibetiläis-burmalaiset Bön Uralilaiset Itämerensuomalaiset Marit Saamelaiset Suomalaiset Virolaiset Muinaisuskonnot Gnostilaisuus Manikealaisuus Mithralaisuus Uusplatonismi Uususkonnot Synkreettiset Antroposofia Caodaismi Diskordianismi Eckankar Falun Gong Hoa Hao Jedismi Jumalatar-liike Neljäs tie New age Rastafari Satanismi Skientologia Spiritualismi Spiritismi Teosofia Agni-jooga Thelema Transsendenttinen meditaatio Ufouskonto Raëlilaisuus Unitaariuniversalismi Uuspakanuus Baltit Dievturība Romuva Keltit Druidismi Kreikkalaiset Hellenismi Germaanit Hetenismi Slaavit Rodismi Uralilaiset Suomenusko Taarausko Wicca n k m Artikkelit Käsitteet Animismi Antropomorfismi Apostasia Etninen uskonto Hengellisyys Jumala Jumalatar Jumalolento Kansanusko Kuolemanjälkeinen elämä Helvetti Jälleensyntyminen Taivas Kääntymys Käännytys Lähetystyö Luonnonuskonto Luostari Munkki Nunna Meditaatio Mystiikka Myytti Paratiisi Ortodoksia Pappi Profetia Pyhimys Rituaali Jumalanpalvelus Pyhiinvaellus Rukoilu Temppeli Uhraaminen Synkretismi Teologia Usko Uskonnollisuus Yliluonnollinen Teismi Deismi Henoteismi Monoteismi Panenteismi Panteismi Polyteismi Uskontotiede Antropologia Alkuperä Filosofia Kognitiivisuus Määritelmä Neuroteologia Psykologia Sosiologia Uskonto ja yhteiskunta Fundamentalismi Kannattajamäärät Papisto Teokratia Valtionuskonto Tiede ja uskonto Väkivalta Sota Uskonnonvapaus Opetus Moraali Terveys Uskonto Suomessa Sekularismi ja uskonnottomuus Agnostisismi Ateismi Kirkon ja valtion ero Maallistuminen Sekulaari humanismi Uskontokritiikki Vapaa-ajattelu Teemasivu