Joensuun tori

Joensuun kauppatori on kaupungin keskus ja vilkas kohtaamispaikka. Se rajoittuu Vapaudenpuistoon, Torikatuun, Koskikatuun, Kauppakatuun (kävelykatu) ja Siltakatuun. Tori on ollut samassa paikassa vuodesta 1848, tosin alun perin alue käsitti myös Vapaudenpuiston.^[1] Suomalaisin graniittikivilaatoin pinnoitetun (vuoden 2018 lopulla valmistuneen uudistuksen jälkeen) torin pinta-ala on 6 000 m². Torin keskellä on myös vesiaihe, kiinteä juomavesipiste ja istumatilaa. Torin laidalla kävelykadun (Kauppakatu) ja Siltakadun kulman tutumassa on myös uusi kaarevakattoinen torilava nykyaikaisine oheistiloineen ja tekniikoineen.^[2][3][4] Torin alle valmistui toriparkki lokakuussa 2018.^[5]

Torille rakennettiin uusi kauppahalli, joka avattiin kesäkuussa 2023. Kauppahallin rakennutti Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.^[6][7][8]

Torilla näkyvät vuodenajat. Talvi on hiljaisempaa aikaa, mutta silloinkin siellä on esimerkiksi karjalanpiirakoiden, sultsinoiden ja munkkien myyjiä, tapahtumia ja näyttelyitä, käsityö- ja vaatekauppiaita sekä katuruokakojuja. Lauantai on talvellakin usein vilkkain toripäivä.

Keväällä torille ilmestyvät taimien myyjät ja jäätelökioskit. Lisäksi ruokakojujen määrä lisääntyy.

Kesällä tori on vilkkaimmillaan. Kesän etenemisen näkee vihannes- ja marjamyyjien määristä ja heidän valikoimistaan. Torilla on tällöin myös useita käsitöiden, taloustavaroiden, lahjatavaroiden ja työkalujen myyjiä. Valmista ruokaa on tarjolla monenlaista: paistettuja muikkuja ja vietnamilaisia kevätkääryleitä, keittoja ja tuoreita karjalanpiirakoita. Useana kesäsunnuntaina torilla pidetään suuri kirpputori.

Kesällä torilla on myös erilaista neuvontapalvelua: siellä on ollut muun muassa nettitori, joka tarjosi internetyhteyksiä ja tietokoneneuvontaa, kaupungin matkailukioski, kulttuurikioski, joka välitti lippuja muun muassa kesäteattereihin ja marttojen toripöytä, josta on saanut sienineuvontaa.

Pitkälle syksyyn torilla myydään syksyn satoa pelloilta, puutarhoista ja metsistä. Torikahvilat sulkeutuvat vasta kun säät muuttuvat hyvin talvisiksi.

Torin suurimmat vuotuiset tapahtumat ovat vappu, Kulttuuritori^[9] kesäisin, ToriFest^[10] ja Joen yö^[11] elokuussa, joulunavaus marraskuussa sekä uudenvuoden vastaanotto. Molempien viimeksi mainittujen tapahtumien yhteydessä järjestetään myös ilotulitusnäytös.

Torilla on järjestetty myös muun muassa sotilasparaateja, mielenosoituksia, voimamieskisoja, lumilautailutapahtumia, jään- ja lumenveistokilpailuja sekä ulkoelokuvaesityksiä, jolloin on käytetty jopa lumipenkkaa valkokankaana. Vaalien alla torille nousee puolueiden ja ehdokkaiden vaalitelttoja ja soppatykkejä. Torin suurimpia tapahtumia on ollut syyskuussa 2006 Euroopan mestari Jukka Keskisalolle järjestetty kultamitalijuhla.

Taksiasema on torin itälaidalla Koskikadun ja Torikadun kulmassa. Torityömaan ajan se sijaitsi korttelin päässä Niskakadulla ja Torikadulla.^[5]

Koskikadun ja Torikadun kulman Carlsonin tavaratalo valmistui huhtikuussa 2007. Sitä ennen tontti oli pysäköintipaikkana. Tontilla oli 1990-luvulla niin sanottu Lasipalatsi ja sitä ennen linja-autoasema. Taitokortteli on Carlsonin tavaratalon vieressä.

Koskikadulla sijaitsee Carelicum matkailuneuvontoineen. Samassa yhteydessä toimii myös Pohjois-Karjalan museo Hilma. Carelicum aloitti talossa 1998. 1980-luvun alussa valmistunut graniittinen rakennus tunnetaan entisenä Maakuntapankin (Säästöpankin) talona. Sen vieressä on Kekäleen talo, jonka yläkerrassa toimii yökerho, viihderavintola Las Palmas^[12]. Koskikadulla Kauppakadun kulmassa sijaitsi aiemmin entinen osuusliike Oma-Avun talo (1955), jossa oli useita pieniä liikkeitä.^[13] Talo tunnettiin viime vuodet pizzeria Veronan talona. Rakennus purettiin kevään 2013 aikana ja Osuuspankin 6-kerroksinen liike- ja asuintalo valmistui vuoden 2015 lopussa.

Kauppakadulla on vuonna 2003 valmistunut 7-kerroksinen Torinhelmi. Paikalla oli ennen kaksikerroksinen Hankkijan talo (1953), josta osa on edelleen jäljellä Keskuskujan puolella. Pankkitalo (1951) on torin reunan jyhkein talo. 7-kerroksisen talon ulkopinta on vuolukiveä. Talossa toimi vuoteen 1985 Suomen Pankki sekä Säästöpankki. Talossa on muun muassa Silmäasema, urheiluliike, valokuvaliike, ravintola Bar & Play sekä asianajotoimistoja. Elokuvateatteri Aallotar toimi talossa syksyyn 2005.

Torinhelmen ja Pankkitalon välissä on Keskuskuja, entinen esikaupunkilinja-autojen pysäkki. Paikalla on nyt lasten leikkipaikka ja katutaideteos Sininen virta (2005), joka johtaa Joensuun taidemuseolle. Keskuskujan vieressä on pienehkö, viihtyisä Keskuspuisto, jossa on muun muassa veistostaidetta. Nykyisin Keskuspuiston yhteydessä sijaitsee myös pitkälle syksyyn palveleva Päivänurmen Torikahvio ja -pubi.

Kävelykadulle sijoitettiin kesällä 2007 pronssinen Susi kosiomatkalla eli Kosiosusi-veistos ( Eija Hänninen ja Henna Onnela). Saman patsaan lasikuituinen versio oli esillä kesällä 2006.^[14] Rinnakkaisveistos Morshukka (Eija Hänninen ja Henna Heiskanen) paljastettiin Kosiosuden lähellä 2019.

Siltakadulla Kauppakadun kulmassa on Teräskulman talo (1938), joka tunnettiin myös Tiimarin talona, kunnes liike lopetettiin 2013.

Torin laidalla Siltakadulla on kaksi suurta kiinteistöä, (Yhdyslinna ja Ora-Kotila), joista Ora-Kotila on osa Iso Myy -kauppakeskusta, jonka sisäänkäynti valmistui Siltakadulle keskelle korttelia keväällä 2007. Taloissa ovat toimineet aikaisemmin Suomen Yhdyspankki, Kansallis-Osake-Pankki (myöhemmin Merita Pankki ja Nordea) ja tavaratalo Kotilainen. Siltakadun varrella ovat muun muassa Rax Buffet, R-kioski ja Joensuun Uusi Apteekki. McDonald's lopetti toimintansa joulukuun lopussa 2006, ja tilalle avattiin pub Gloria maaliskuussa 2007.

Siltakadulla Torikadun kulmassa on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan PKO:n talo, Valtakulma (1942), jossa on hotelli Vaakuna. Talo tunnetaan Sokoksen talona.

Vuonna 1968 valmistunut kauppahalli sijaitsi torin etelälaidalla. Vanha puinen kauppahalli, joka valmistui 1902 ja purettiin vuodenvaihteessa 1968–1969, sijaitsi torin vastakkaisella laidalla Siltakadun varressa. Sen purkamista edelsi kiivas poliittinen kädenvääntö.^[15][16]

Vuonna 2016 Joensuun kaupunki teki päätöksen kauppahallin purkamisesta, sillä sen peruskorjausta ei ole pidetty kannattavana varsinkin kun suunnitelma toriparkista on vireillä. Halli suljettiin 30.8.2016, ja se purettiin marras-joulukuussa 2016.^[17][18][19]

Kesäkuussa 2023 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO:n rakennuttama uusi puinen kauppahalli valmistui alkuperäisen hallin paikalle Siltakadun varteen.^[6]

Torilla on markkinat vähintään neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

Kauppatorin markkinat ovat yleensä kaksipäiväiset, ja ne pidetään pääsääntöisesti kunkin kuukauden toisena torstaina ja perjantaina. Tori ja kävelykatu täyttyvät tuolloin eri puolilta Suomea tulleista kiertävistä markkinamyyjistä sekä Joensuun ja oman maakunnan kauppiaista. Viipurinrinkeli on eräs markkinoiden erikoisherkuista.

Syyskuussa torilla on suuret sadonkorjuumarkkinat (Joensuun syysmarkkinat) http://www.joensuunvirta.fi/tapahtumat/. Keväisin ja syksyisin kauppatorilla järjestetään myös kalamarkkinat, jotka aikaisemmin pidettiin Rantapuistossa.

Markkinoiden aikaan Joensuun kaupoissa on markkinatarjouksia ja ravintoloissa markkinatansseja. 1960-luvulle saakka markkinoiden yhteydessä pidettiin myös suuret hevosmarkkinat. Hevosia myytiin viimeisenä vuosina urheilutalon ja Länsikadun välisellä alueella, nykyisessä Ystävyydenpuistossa.

Linja-autoasema tuli torille 1930-luvulla, kun moottoriliikenne muutti katukuvaa. Matkahuollon rakennus oli Torikadun laidalla 1960-luvun loppuun saakka. Vuonna 1930 valmistui myös Shellin huoltoasema.^[20]

Torin alle valmistui toriparkki lokakuussa 2018. Joensuun kaupunginvaltuusto oli käsitellyt asiaa useaan kertaan, ja keväällä 2006 se päätti antaa luvan aloittaa torinaluspysäköinnin mahdollistavan asemakaavan laadinta. Syksyllä 2016 toriparkin rakentamissuunnitelmat etenivät, kun Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) ja Joensuun kaupunki tekivät sopimuksen Joensuun toripysäköintilaitoksen rakentamisesta. Samalla torin pinta uusittiin, ja uusi tori avattiin 25.11. 2018. Kahden vuoden ajan tori toimi läheisellä kävelykadulla ja Keskuskujalla.^{[21][5] [22]}

Ismo Björn Joensuun toria koskevassa kolumnissaan Aution torin ruhtinaallisuus on suomalaista ylellisyyttä (Karjalainen 18.10.2006) lausahti muun muassa seuraavaa:

"Tori on avoin ajatusten vaihtopaikka, kaupungin sydän ja kaupantekoa varten varattu aukio. Tori on edustava kaupunkitila, poliittisen toiminnan näyttämö, kaupunkilaisten olohuone ja kuva kaupungista. Parkkipaikka tori ei ole."

"Torikahviossa tapaat todelliset torihirmut. Kesän kulkua voi mitata torilla hankitun rusketuksen syvenemisestä."

"Tori on poliittisen toiminnan kanava tarjoten paikan järjestetylle ja myös spontaanille yhteen keräytymiselle. Torilla käydään läpi samat rituaalit vuosikymmenestä toiseen."

"Tori on viihdekeskus, joka tarjoaa viihdykettä, katusoittoa, kuunneltavaa, syötävää, juotavaa, rihkamaa ja pelejä."

"Torin poikki kulkeva ihminen osoittaa, että hän ei ole ruutukaavan vanki, vaan voi valita omat reittinsä."

"Toriparkki näyttää olevan joensuulainen Vuotoksen allas: se nousee pintaan, vaikka kuinka huuhtoisit."

Arttu Käyhkö kolumnissaan Lihapiirakka kahdella tikillä ja pieni maito, kiitos! Karjalaisessa 6.10.2006 pakinoi seuraavasti:

"Jos haluat tarkastaa mitä kello on, niin sitä ei kannata tehdä torilla, ei ainakaan viikonloppuna. Sama sääntö pätee kengännauhoihin: niitä ei pidä jäädä sitomaan torille missään tapauksessa vaan siirtyä sivummalle vaikka kierien. Kello voi nimittäin olla jotain välillä 2-04 yöllä, ja siihen aikaan ihmiset jonottavat torin nakkikioskeilla ruokaa. Ja pysähtyminen, tai selvä vauhdin hidastaminen, 30 metrin säteellä jonosta on vähintään yhden jonottajan, yleensä nuorehkon tai keski-ikäisehkön miehen, mielestä ilmiselvä etuiluyritys ja riittävä syy tappelun aloittamiseen."

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuun tori Wikimedia Commonsissa