John Bunyan

John Bunyan
Henkilötiedot
Syntynyt	28. marraskuuta 1628 Harrowden, Englanti
Kuollut	31. elokuuta 1688 Snow Hill, Englanti
Ammatti	saarnaaja
Kirjailija
Tuotannon kieli	englanti
Pääteokset	Kristityn vaellus (1678–1684)
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

John Bunyan (28. marraskuuta 1628 Harrowden, Englanti – 31. elokuuta 1688 Snow Hill, Englanti) oli kristillinen saarnaaja ja kirjailija.^[1] Hänet tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan Kristityn vaellus (The Pilgrim’s Progress), joka on tunnetuin kristillinen allegoria.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Bunyanilla ei ollut juurikaan koulutusta. Hän palveli vuosina 1644–1647 parlamentin joukoissa Englannin sisällissodassa. Vuonna 1649 hän meni naimisiin nuoren hurskaan Maryn(?) (noin 1625–1656) kanssa ja sai ainoina myötäjäisinä kaksi kirjaa, Arthur Dentin Plain Man’s Pathway to Heavenin (”Yksinkertaisen ihmisen polku taivaaseen”) ja Lewis Baylyn Practice of Pietyn (”Hurskauden harjoitus”). Nämä ohjasivat myös Bunyania hengelliseen elämään. Hän asui Elstowissa vuoteen 1655, jolloin hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli, ja muutti sen jälkeen Bedfordiin. Bunyanilla oli ensimmäisen vaimonsa kanssa neljä lasta: pojat John ja Thomas sekä tyttäret Mary ja Elizabeth. Sokeana syntynyt Mary kuoli vuonna 1650. Bunyan meni vuonna 1659 uusiin naimisiin Elizabethin (noin 1630–1691) kanssa. Tämän kanssa sai kaksi lasta, Sarahin ja Josephin.

Omaelämäkerrassaan Grace Abounding Bunyan kuvailee, että hän oli nuorena hyljeksitty, mutta siitä ei ilmeisesti ole kuitenkaan todisteita, että hänen elämänsä olisi ollut ainakaan ulkoisesti sen huonompaa kuin hänen naapuriensakaan elämä – hänen suurimpina ongelmanaan oli kiroilu – muihin harrastuksiin kuuluivat pelaaminen, tanssi ja musiikki. Hän oli luonteeltaan päättäväinen ja sinnikäs. Hän omistautui laajalti Raamatun lukemiseen, kirjoittamiseen ja saarnaamiseen. Hän tunsi syyllisyyttä epäpyhyydestään ja likaisesta suustaan, ja pelkäsi niistä tulevaa rangaistusta. Hän pelkäsi tekevänsä anteeksiantamattoman synnin, ja epäili jo tehneensä sellaisen. Lopulta hän antautui uskolle. Hänet kastettiin Bedfordin baptistiseurakuntaan upotuskasteella River Great Ousessa vuonna 1653.

Vuonna 1655 Bunyanista tuli diakoni ja hän aloitti saarnaamisen, suurella menestyksellä heti alusta saakka. Vuonna 1658 hänet tuomittiin saarnaamisesta ilman lupaa. Hän jatkoi kuitenkin saarnaamista, ja hänet vangittiin vasta vuonna 1660. Hänet tuomittiin aluksi kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen, mutta koska hän ei luopunut saarnaamisesta, tuomiota jatkettiin aina 12 vuoteen saakka. Hän istui vankilassa tammikuuhun 1672 saakka, lukuun ottamatta muutamia viikkoja vuonna 1666, jolloin kuningas Kaarle II julisti omantunnonvapauden.

Vapauduttuaan Bunyanista tuli Bedfordin seurakunnan pastori. Maaliskuussa 1675 hänet vangittiin uudelleen saarnaamisesta, sillä Kaarle II peruutti lupauksen omantunnonvapaudesta. Tämä vankeus kesti kuusi kuukautta, ja sen jälkeen Bunyan sai suosionsa ansiosta saarnata vapaasti.

Bunyanista tuli suosittu saarnaaja ja tuottelias kirjailija, vaikka suurin osa hänen teoksistaan koostuikin laajennetuista saarnoista. Teologialtaan hän oli puritaani, mutta ei mikään kiihkoilija. Hänen puritanisminsa ei myöskään ollut raskasmielistä tai synkkää. John Bunyan kuului myös sapatin viettäjien joukkoon. Hänen tulkintansa mukaan oikea pyhäpäivä oli sapatti, lauantai ja mainitsi tästä tärkeänä pitämästään aiheesta myös kirjoissaan, muun muassa kuuluisassa Kristityn vaellus -teoksessaan.

Bunyan ei ollut oppinut, paitsi englanninkielisen Raamatun suhteen, mutta sen hän tunsi läpikotaisin. Hän sai paljon vaikutteita myös Martti Lutherin Galatalaiskirjeen selityksestä, vuoden 1575 käännöksestä.

Jonkin verran ennen lopullista vapauttamistaan Bunyan oli joutunut erimielisyyksiin William Kiffinin, Danversin, Deunen, Paulin ja muiden kanssa. Vuonna 1673 hän julkaisi teoksensa Differences in Judgement about Water-Baptism no Bar to Communion koskien vesikasteen vaatimusta ja ehtoollista. Bunyan oli sitä mieltä, että ehtoolliselta ei saanut sulkea pois sellaisiakaan, joita ei ollut kastettu.

Kiffin ja Paul julkaisivat vuonna 1673 yhdessä teoksen Serious Reflections, jossa he ilmoittivat mielipiteekseen, että ehtoollinen oli varattu vain kastetuille uskoville. Riita sai aikaan sen, että jotkut kalvinistiset baptistit jättivät kysymyksen kastamattomien ehtoollisesta auki. Bunyanin kirkko salli lapsena kastettujen nauttia seurakuntayhteyttä ja tulla ehtoolliselle, ja kirkko kehittyi vähitellen lapsikastetta harjoittavaksi kongregationalismiksi.

Matkalla Lontooseen vuonna 1688 Bunyan kastui ja vilustui pahasti. Hän kuoli kuumeeseen Snow Hillissä ystävänsä kotona. Hänet on haudattu Bunhill Fieldsin hautausmaalle Lontooseen.

Bunyan kirjoitti noin 60 teosta. Niistä merkittävimmät ovat:

• Kristityn vaellus (The Pilgrim’s Progress), 1678–1684
• Grace Abounding to the chief of sinners, 1666, omaelämäkerrallinen kuvaus Bunyanin hengellisestä kutsumuksesta
• The Life and Death of Mr. Badman, pseudo-elämäkerta, 1680
• The Holy War, allegoria, 1682

Bunyan kirjoitti kuuluisimman teoksensa Kristityn vaellus kahdessa osassa. Ensimmäinen osa ilmestyi Lontoossa vuonna 1678 ja toinen osa vuonna 1684. Hän oli aloittanut kirjoittamisen ensimmäisen vankeuden aikana, ja todennäköisesti sai teoksen valmiiksi toisen vankeuden aikana. Ensimmäinen painos, jossa kummatkin osat olivat yhdessä, ilmestyi vuonna 1728. Teoksesta on olemassa kolmaskin osa, joka on laitettu Bunyanin nimiin. Hän ei ole kuitenkaan kirjoittanut sitä. Teoksen koko nimi oli The Pilgrim’s Progress from This World to That Which Is to Come, ”Kristityn vaellus tästä maailmasta siihen, joka on tuleva”.

Kristityn vaellus on menestyksekkäin koskaan kirjoitettu allegoria, ja samoin kuin Raamattu sekin on käännetty lukuisille eri kielille. Protestanttiset lähetyssaarnaajat ovat yleensä kääntäneet teoksen ensimmäisenä Raamatun jälkeen. Näin teos on Raamatun jälkeen todennäköisesti eniten luettu ja useimmille kielille käännetty englanninkielinen kirja.

• Se paras sanoma, sille pahimmalle ihmiselle Johan A. Carlbohmilda 1781 Verkossa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Taiwaaseen juoksia (The Heavenly Fortman, 1698), suom. Jaakko Helenius ja Henrik Renqvist. Sortavala] : H. R[enqvist] 1846
• Mestari Käätin elämä ja kuolema (The life and death of mr. Badman), suom. A. J. Lilius. Waasassa : P. M. F. Lundberg 1850
• Jumalan armo ulottuva suurimmille syntisille : elikkä Johannes Bunianin kääntymys, kutsumus saarnavirkaan ja vankeus. Suomentanut Jaakko Aulin. G. W. Edlund, 1852.
• Kristityn lesken ja lasten waellus ijankaikkisuuteen. Suomentanut Jakob Johan Malmberg. J. W. Lillja ja kumpp., 1861
• Johan Bunianin Kertomus hengellisistä kokemuksistaan : lyhennetty suomennos. Suomentanut K. J. Gummerus. Edlund, 1863.
• Kristityn vaellus autuaaseen ijankaikkisuuteen. Suomentanut Jakob Johan Malmberg. Frenckell, 1879.
• Kristityn ja kristityn lesken vaellus : helppohintainen pain. sunnuntaikouluja ja kotia varten. Suomentanut B. Lagus. Edlund, 1880.
• Ilmestykset : kuvaus tulevaisesta elämästä, taivaan autuudesta ja helvetin kauhistuksista. Suomentanut E. T., Wesander, 1889.
• Iankaikkisen ja kaikkivaltijaan kuninkaan Jesuksen Kristuksen pyhä sota pimeyden ruhtinasta vastaan ihmisen sielusta (The Holy War). Suomentanut G. M. (=Gregorius Monell), Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino : Edlund 1856.
• Pyhiin matkustaja eli Kristityn vaellus ijankaikkisuuteen, suom. Robert Mellin. Oulu : Barck 1862
• 'Pyhä sota eli kertomus Shaddain taistelusta Diabolusta vastaan valloittaaksensa häneltä takaisin Ihmissielun kaupungin (The Holy War), suom. Antti Mäkinen. Helsinki : Suomen lähetysseura 1904-1926
• Ilmestykset : kuvaus tulevaisesta elämästä, taivaan autuudesta ja helvetin kauhistuksista (Visions of heaven and hell), suom. Emanuel Törmälä, Tampere: Wesander 1889.
• Jumalan armo riittäwä maailman suurinta syntistä kohtaan : kirja kiusatuille sieluille! Johan Bunyanin kirjoittama kirja herätyksestään, kiusauksistaan, taisteluistaan ja woitoistaan kääntymisensä, saarnawirkansa ja wankeutensa ajoilta (Grace abounding) Suomen lähetysseura, 1917.
• Ylenpalttinen armo syntisistä suurimmalle eli John Bunyanin elämäkerta hänen itsensä kirjoittama (Grace abounding to the chief of sinners). Suom. Hannes Leiviskä ja Matti Tarkkanen. Kuopio : Suomen lähetysseura 1918
• Kristityn vaellus : turmeluksen kaupungista taivaan maahan. Suomentanut ja selittävällä johdannolla varustanut Erkki Kaila ; runot suomentanut Lauri Pohjanpää. Otava, 1933.
• Näkyjä taivaasta ja helvetistä (Visions of heaven and hell). suomentanut Maiju Hulkkonen. Helsinki: Ristin voitto r.y 1938
• Kristityn vaellus. Suomentanut Oili Aho.; runot suomentanut Anna-Maija Raittila ; johdannon kirjoittanut Tauno Väinölä. Kirjaneliö, 1986
• Mitä rukous on. Suomentaneet Sirkka Perälä ja Toivo Hautakangas. BoD - Books on Demand, 2017.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Bunyan Wikimedia Commonsissa

• Vapaasti ladattavia John Bunyanin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
• Bunyan, John: Pilgrim's Progress Christian Classics Ethereal Library (englanniksi)
• Bunyan, John: Näkyjä taivaasta ja helvetistä Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani Tšekki Australia Kreikka Korea Kroatia Alankomaat 2 Puola Portugali Venäjä 2 Vatikaani Tieteilijät CiNii Taiteenala MusicBrainz Henkilöt Alankomaat Deutsche Biographie DDB Trove 2 Muut Europeana SNAC IdRef Te Papa (New Zealand)