Justin Williams

Justin Williams
Justin Williams vuonna 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt	4. lokakuuta 1981 (ikä 43) Cobourg, Ontario, Kanada
Kansalaisuus	Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi	Mr. Game 7
Pelipaikka	hyökkääjä
Maila	oikea
Pituus	185 cm
Paino	83 kg
Sarja	NHL
Pelinumero	14
Pelaajaura
Pääsarjaura	2000–2020
Aik. seurat	Philadelphia Flyers (NHL) Luleå HF (SEL) Los Angeles Kings (NHL) Washington Capitals (NHL) Carolina Hurricanes (NHL)
NHL-varaus	28. varaus, 2000 Philadelphia Flyers
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa	Tšekki 2004	jääkiekko
Kultaa	Venäjä 2007	jääkiekko

Stanley Cup
	Carolina Hurricanes	2006
	Los Angeles Kings	2012
	Los Angeles Kings	2014

Justin Craig Williams (s. 4. lokakuuta 1981 Cobourg, Ontario) on kanadalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Williams voitti urallaan kolme Stanley Cupia ja kaksi maailmanmestaruutta.

Ennen ammattilaisuraansa Williams pelasi kaksi kautta, vuodet 1998–2000, Plymouth Whalersissä OHL-junioriliigassa. Jälkimmäisellä kaudella hän oli joukkueensa piste-, maali- ja syöttöpörssien kärkinimi tehtyään 68 runkosarjaottelussa tehot 37 maalia ja 46 syöttöpistettä. Hän oli 1999–2000 joukkueensa ykköspelaaja myös plusmiinuksissa lukemalla +47. Koko liigan tilastossa hän jakoi ykkössijan Sudbury Wolvesin hyökkääjien Jason Jaspersin ja Taylor Pyattin kanssa. Kevään 2000 pudotuspeleissä, joissa Whalers eteni loppuotteluihin, mutta hävisi mestaruuden Barrie Coltsille, Williams oli liigan paras pistemies ja tehokkain maalintekijä tehtyään 23 pelaamassaan ottelussa tehot 14 maalia ja 16 syöttöpistettä. Plusmiinustilastossa hän jakoi kolmannen sijan seurakaveri Libor Ustrnulin kanssa lukemalla +10.

Williams sai NHL-varauksen kesäkuussa 2000, kun Philadelphia Flyers varasi hänet numerolla 28 uusien pelaajien varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella. Hän siirtyi NHL-kaukaloihin jo saman vuoden syksyllä ja ensimmäisen NHL-ottelunsa hän pelasi 5. lokakuuta 2000, jolloin Flyers sai vastaansa Vancouver Canucksin. Williams sai debyyttiottelussaan tililleen kolme tehopistettä, maalin ja kaksi syöttöpistettä. Hän keräsi tulokaskaudellaan 25 tehopistettä, 12 maalia ja 13 syöttöpistettä, 63 pelaamassaan runkosarjaottelussa ja oli näin yhdeksänneksi eniten pisteitä tehnyt Flyers-pelaaja koko kauden seuran riveissä pelanneiden joukossa. Williams jatkoi Flyersissa vielä seuraavat kaksi ja puoli kautta. Kaudella 2001–2002 hän teki 75 runkosarjaottelussa tehot 17 maalia ja 23 syöttöpistettä ja jakoi Flyersin maalipörssin kuudennen sijan Ruslan Fedotenkon kanssa ja kaudella 2002–2003, jolla hän joutui olemaan sivussa yli 40 runkosarjaottelusta polvi- ja olkapäävammojen vuoksi, hän keräsi 41 runkosarjaottelussa 24 tehopistettä, kahdeksan maalia ja 16 syöttöpistettä, ja 12 pudotuspeliottelussa kuusi tehopistettä, maalin ja viisi syöttöpistettä.

Kauden 2003–2004 Williams aloitti Flyersissa, mutta 20. tammikuuta 2004 hän siirtyi Carolina Hurricanesiin pelaajakaupassa, jossa Flyers sai vaihdossa puolustaja Daniil Markovin. Flyersin riveissä pelaamissaan 47 ottelussa hän keräsi 26 tehopistettä, kuusi maalia ja 20 syöttöpistettä, ja Carolinan paidassa hän keräsi keväällä 2004 32 ottelussa tehot viisi maalia ja 13 syöttöpistettä.

Seuraavan NHL-kauden peruunnuttua työsulun vuoksi Williams edusti ruotsalaista Elitserien-seuraa Luleå HF:ää. Työsulun päätyttyä hän palasi Hurricanesiin ja teki kaudella 2005–2006 uransa parhaat NHL-tehot, 31 maalia ja 45 syöttöpistettä 82 runkosarjaottelussa. Kevään 2006 pudotuspeleissä, joissa Hurricanes eteni ensimmäiseen Stanley Cupin mestaruuteensa, Williams teki 25 ottelussa 18 tehopistettä, seitsemän maalia ja 11 syöttöpistettä. Hän sijoittui runkosarjakaudella 2005–2006 seuransa sisäisissä piste- ja maalipörsseissä toiseksi Eric Staalin jälkeen (maalipörssissä hän jakoi sijan kaksi Rod Brind’Amourin kanssa) ja pudotuspeleissä 2006 Williams oli joukkueensa neljänneksi tehokkain pelaaja Staalin, Cory Stillmanin ja Brind’Amourin jälkeen. Koko liigan pistepörssissä hän sijoittui pudotuspelikeväänä 2006 yhdeksänneksi. Kaudella 2006–2007 Williams oli Hurricanesin paras maalintekijä tehtyään 82 runkosarjaottelussa 33 maalia. Yhteensä hän teki 67 tehopistettä ja oli joukkueensa neljänneksi paras pisteidentekijä.

Työsulkukauden jälkeen Williams sai enemmän vastuuta aiempiin kausiin nähden. Hänen jääaikakeskiarvonsa oli runkosarjakaudella 2005–2006 sekä pudotuspeleissä 2006 yli 21 minuuttia (runkosarjassa 21 minuuttia ja kahdeksan sekuntia, pudotuspeleissä 21 minuuttia ja 36 sekuntia), runkosarjakaudella 2006–2007 puolestaan yhdeksää sekuntia vaille 21 minuuttia (20 minuuttia ja 51 sekuntia). Hän oli molempina runkosarjakausina toiseksi eniten jääaikaa kerännyt Hurricanesin pelaaja Rod Brind’Amourin jälkeen ja pudotuspeleissä 2006 puolestaan neljänneksi eniten jääaikaa kerännyt Hurricanesin pelaaja Brind’Amourin, Bret Hedicanin ja Aaron Wardin jälkeen.

Kaudella 2007–2008 Williams kärsi loukkaantumisista. Williamsin eturistiside repeytyi joulukuussa ja hänen 205 ottelun mittäinen perättäisten pelien putki katkesi. Williams palasi kaukaloon vasta huhtikuussa 2008, mutta jätti ottelun kesken, eikä pelannut enää Carolinan runkosarjan viimeisissä peleissä. Harjoituskaudella syksyllä 2008 Williams loukkaantui jälleen, kun hänen akillesjänteensä katkesi.^[1] Williamsin piti olla sivussa kaukaloista neljä kuukautta, mutta hän pelasi Carolinan kokoonpanoon jo joulukuun alkupuolella.^[2]

Williams kaupattiin Carolinasta Los Angeles Kingsiin maaliskuussa 2009, vaikka hän oli jälleen loukkaantuneiden listalla murtuneen käden takia. Carolina sai vaihdossa Patrick O’Sullivanin ja toisen kierroksen varausoikeuden.^[3] Kingsissä pelatessaan Williams on ollut voittamassa Stanley Cupia kahdesti, kausina 2011–2012 ja 2013–2014. Jälkimmäisenä pudotuspelivuonna hän oli joukkueensa toiseksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja Jeff Carterin kanssa ja Anže Kopitarin jälkeen. Hän teki 25 tehopistettä, yhdeksän maalia ja 16 syöttöpistettä, 26 pudotuspeliottelussa ja palkittiin mestaruuden ratkaisseen ottelun jälkeen pudotuspelien arvokkaimman pelaajan palkinnolla Conn Smythe Trophylla. Williams sai tuona pudotuspelivuonna lempinimen Mr. Game Seven. Hän ylitti tuona vuonna aiemmin Doug Gilmourilla olleen ennätyksen seitsemän ottelua kestäneiden pudotuspelisarjojen viimeisissä otteluissa tehtyjen pisteiden määrässä.^[4]

Kesällä 2019 Williams ilmoitti siirtyvänsä pois jääkiekon parista, mutta palasi Hurricanesin kokoonpanoon vuoden sopimuksella tammikuussa 2020.^[5] Lokakuussa 2020 Williams ilmoitti uransa päättymisestä.^[6]

Williams on edustanut Kanadaa kolmissa aikuisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa, vuosina 2002, 2004 ja 2007. Hän oli voittamassa jääkiekon maailmanmestaruutta Tšekin MM-kilpailuissa 2004 sekä Venäjän MM-kilpailuissa 2007.

Williams on ollut naimisissa elokuusta 2006. Hänellä ja puolisollaan Kellyllä on kaksi lasta, poika Jaxon ja tytär Jade.^[7]

				Runkosarja						Pudotuspelit						Palkinnot
Kausi	Joukkue	Liiga		O	M	S	Pist.	RM		O	M	S	Pist.	RM
1998–1999	Plymouth Whalers	OHL		47	4	8	12	28		7	1	2	3	0
1998–1999	Compuware Ambassadors	NAHL		9	4	2	6	23		–	–	–	–	–
1999–2000	Plymouth Whalers	OHL		68	37	46	83	46		23	14	16	30	10
2000–2001	Philadelphia Flyers	NHL		63	12	13	25	22		–	–	–	–	–
2001–2002	Philadelphia Flyers	NHL		75	17	23	40	32		5	0	0	0	4
2002–2003	Philadelphia Flyers	NHL		41	8	16	24	22		12	1	5	6	8
2003–2004	Philadelphia Flyers	NHL		47	6	20	26	32
	Carolina Hurricanes	NHL		32	5	13	18	32		–	–	–	–	–
2004–2005	Luleå HF	Elitserien		49	14	18	32	61		4	0	1	1	29
2005–2006	Carolina Hurricanes	NHL		82	31	45	76	60		25	7	11	18	34
2006–2007	Carolina Hurricanes	NHL		82	33	34	67	73		–	–	–	–	–
2007–2008	Carolina Hurricanes	NHL		37	9	21	30	43		–	–	–	–	–
2008–2009	Carolina Hurricanes	NHL		32	3	7	10	9		–	–	–	–	–
	Los Angeles Kings	NHL		12	1	3	4	8		–	–	–	–	–
2009–2010	Los Angeles Kings	NHL		49	10	19	29	39		3	0	1	1	2
2010–2011	Los Angeles Kings	NHL		73	22	35	57	59		6	3	1	4	2
2011–2012	Los Angeles Kings	NHL		82	22	37	59	44		20	4	11	15	12
2012–2013	Los Angeles Kings	NHL		48	11	22	33	22		18	6	3	9	8
2013–2014	Los Angeles Kings	NHL		82	19	24	43	48		26	9	16	25	35
2014–2015	Los Angeles Kings	NHL		80	18	22	40	29		–	–	–	–	–
2015–2016	Washington Capitals	NHL		82	22	30	52	36		12	3	4	7	14
2016–2017	Washington Capitals	NHL		80	24	24	48	50		13	3	6	9	6
2017–2018	Carolina Hurricanes	NHL		82	16	35	51	56		–	–	–	–	–
2018–2019	Carolina Hurricanes	NHL		82	23	30	53	44		15	4	3	7	18
2019–2020	Carolina Hurricanes	NHL		20	8	3	11	6		7	1	0	1	9
NHL yhteensä				1264	320	477	797	766		162	41	61	102	152

^[8]

• Justin Williams The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
• Justin Williams Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
• Williams Los Angeles Kingsin verkkosivuilla (englanniksi)