Kärkelä (Kiikala)

Kärkelä on kylä Kiikalassa Salossa. Kylä sijaitsee Kiikalan läntisessä osassa ja rajautuu lännessä Kiikalan Revän ja Perttelin Haalin, etelässä Kiikalan Rekijoen, idässä Kiikalan Hirvelän sekä pohjoisessa Kuusjoen Kanungin ja Someron Talvisillan kyliin.^[1][2][3]

Kylä rajoittuu etelässä Uskelanjoen sivujokeen Terttilänjokeen ja kylän pohjoisosissa sen takamaiden halki virtaa Uskelanjoen sivujoki Rekijoki.^[2] Rekijoen ja sen sivuhaaran Pikkujoen eli Ruokkijoen varsilla kylän alueelle ulottuu Rekijokilaakson Natura 2000 -suojelualue.^[4][1][2]

Asutushistoriallisesti Kärkelä on osa Perttelin Haalin kylän ympärille muodostunutta Haalin jakokuntaa, jonka kylistä Haali ja Pitkäkoski ovat kuuluneet Pertteliin ja Kärkelä ja Revä Kiikalaan.^[5][6]

Jakokunnan kylistä sekä Perttelin Haalin ja Pitkäkosken että Kiikalan Kärkelän ja Revän kylät ovat olleet rälssimaata, joka on ollut aatelisten hallussa jo keskiajalta lähtien. 1500-luvulla Kärkelä ja Revä kuuluivat yhdessä viereisen Haalin kylän kanssa Hornin suvulle, ja 1600-luvulla kylien talot olivat joko Haalin kartanon alaisia tai kuuluivat Haalin kartanon omistajasukujen muualla asuville jäsenille, jolloin kylien taloja viljelivät yleensä lampuodit.^[7]

Vuosina 1729–1815 Kärkelän kylän kaksi taloa ja Revän yksi talo olivat Haalin kartanon lampuotitaloja, ja vuosina 1816–1813 Revä ja Kärkelä, joka nyt oli yhdistetty tilaksi, olivat Haalin kartanon ulkotiloina. Vuosina 1832–1880 Revää ja Kärkelää omisti Someron Jurvalan kartanon omistaja luutnantti Wilhelm Gadolin ja sen jälkeen Kärkelä, jota myös toisinaan on nimitetty Kärkelän kartanoksi, on ollut itsenäisenä tilana.^[8][9][10]

Kylän kautta kulkevat kantatieltä 52 Perttelistä Ison-Hiiden, Rekijoen, Kärkelän ja edelleen Hirvelän kautta yhdystielle 2410 Somerolla johtava yhdystie 2403 sekä kylän keskustassa tästä erkaneva, kantatielle 52 Kuusjoella johtava yhdystie 2405. Revän suuntaan johtaa tästä erkaneva paikallistietasoinen yhdystie Reväntie.^[11][12]

Vuodesta 1902 Kärkelässä toimi Kärkelän kansakoulu, jonka piiriin ensin kuuluivat myös Rekijoen, Kesälän, Revän ja Hirvelän kylät. Myöhemmin näihin kyliin perustettiin omat koulunsa ensin 1920-luvulla Rekijoelle ja Hirvelään sekä Hirvelän kylän takamaalle Uuteen-Hirvelään ja sittemmin vuonna 1948 myös Kärkelän kylän takamaille Perkiöön yhdessä Kuusjoen kanssa. Vuonna 1964 Kärkelän ja Perkiön koulupiirit yhdistettiin niin, että Perkiön koulu jatkoi toimintaansa Kärkelän koulun nimellä. Vuonna 1966 myös Hirvelän koulu lopetettiin ja Hirvelän koulupiiri yhdistettiin Kärkelän koulupiiriin.^[13][14] Kärkelän koulu lakkautettiin vuonna 1996.^[14] Sen jälkeen Kärkelän lapset kävivät koulua Rekijoen koulussa kunnes senkin toiminta loppui vuonna 2014.^[15] 2020-luvun alussa lähimmät koulut olivat Hiidessä ja Komisuolla.^[16]

Jo vuonna 1891 Kärkelän kartanossa mainitaan olleen myös meijeri, ja vuonna 1903 Kärkelässä aloitti toimintansa osuusmeijeri, jonka toiminimeksi tuli Kiikalan Osuusmeijeri. Sen toiminta lakkasi vuonna 1970, jolloin se liitettiin turkulaiseen Maito-Auraan.^[17]

Kärkelässä on toiminut vuonna 1903 perustetun Kiikalan Rekijoen Osuuskassan, sittemmin Kiikalan Rekijoen Osuuspankin jatkajana Salon osuuspankin, myöhemmin Lounaismaan Osuuspankin konttori, joka Rekijoen koulun tavoin on palvellut koko Rekijoen kyläkeskuksen vaikutusaluetta.^[18][19] Vuonna 2019 Lounaismaan Osuuspankilla ei enää ollut konttoria Kiikalassa.^[20]

• von Hertzen, Erik: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Sarvas, Anja & von Hertzen, Erik: Kiikalan historia. [Kiikala]: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8
• Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki: Kivi, 1941.
• Oja, Aulis: Perttelin historia. [Pertteli]: Perttelin kunta ja seurakunta, 1958.