Kaarle XVI Kustaa

Kaarle XVI Kustaa
Kuningas Kaarle XVI Kustaa 2023
Ruotsin kuningas
Valtakausi	15. syyskuuta 1973 –
Kruunajaiset	19. syyskuuta 1973
Edeltäjä	Kustaa VI Aadolf
Perijä	Victoria
Pääministeri	Olof Palme Thorbjörn Fälldin Ola Ullsten Ingvar Carlsson Carl Bildt Göran Persson Fredrik Reinfeldt Stefan Löfven Magdalena Andersson Ulf Kristersson
Syntynyt	30. huhtikuuta 1946 (ikä 78) Hagan linna, Solna
Puoliso	Silvia Sommerlath (vih. 1976)
Lapset	Kruununprinsessa Victoria Prinssi Carl Philip Prinsessa Madeleine
Koko nimi	Carl Gustaf Folke Hubertus
Suku	Bernadotte
Isä	Prinssi Kustaa Aadolf
Äiti	Prinsessa Sibylla
Uskonto	Ruotsin kirkko
Nimikirjoitus

Ruotsin kuninkaallinen perhe
Kuningas Kaarle XVI Kustaa Kuningatar Silvia Kruununprinsessa Victoria Prinssi Daniel Prinsessa Estelle Prinssi Oscar Prinssi Carl Philip Prinsessa Sofia Prinssi Alexander Prinssi Gabriel Prinsessa Madeleine, naimisissa Christopher O’Neillin kanssa Prinsessa Leonore Prinssi Nicolas Prinsessa Adrienne Prinsessa Margaretha Prinsessa Birgitta Prinsessa Désirée Prinsessa Christina
n k m

Kaarle XVI Kustaa (alk. Carl Gustaf Folke Hubertus, ruots. Carl XVI Gustaf, s. 30. huhtikuuta 1946) on ollut Ruotsin kuningas vuodesta 1973 lähtien. Hänestä tuli vuonna 2018 Ruotsia pisimpään hallinnut kuningas. Hänellä ei ole ollut poliittista valtaa vuoden 1974 perustuslakiuudistuksen jälkeen.

Kaarle XVI Kustaan vanhemmat olivat Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf (1906–1947) ja Saksi-Coburg-Gothan suvun Sibylla (1908–1972). Hänellä on kolme lasta.

Kaarle Kustaa (Carl Gustaf Folke Hubertus) syntyi vuonna 1946 prinssi Kustaa Aadolfin ja prinsessa Sibyllan viidentenä lapsena. Syntyessään hän sai Jämtlandin herttuan arvonimen. Carl ja Gustaf ovat Ruotsissa perinteisiä kuninkaannimiä; Folke-nimen lapsi sai isoisoisänsä veljen mukaan ja Hubertus-nimen äitinsä veljen mukaan.^[1]

Ruotsia hallitsi Kaarle Kustaan syntyessä hänen 90-vuotias isoisoisänsä Kustaa V. Kaarle Kustaa oli kruununperimysjärjestyksessä kolmas isoisänsä Kustaa VI Aadolfin ja isänsä Kustaa Aadolfin jälkeen. Kun Kaarle Kustaan isä kuoli vuonna 1947 lento-onnettomuudessa, Kaarle Kustaa nousi kruununperimysjärjestyksessä toiseksi isoisänsä jälkeen. Kruununprinssi hänestä tuli kolme vuotta myöhemmin, kun kuningas kuoli.^[2]

Kaarle Kustaa kävi Kuninkaanlinnan lastentarhan ja sen jälkeen vuodesta 1952 alkaen tavallista Anna Bromsin koulua Sturegatanilla. Koulussa Kaarle Kustaalla oli dysleksia eli luku- ja kirjoitusvaikeuksia, mutta hän oli hyvä liikunnassa ja suosittu kaveriensa keskuudessa. Hän vannoi partiovalan vuonna 1956, ja on harrastanut partiota myöhemmälläkin iällään. 13-vuotiaana prinssi siirtyi seitsemäksi vuodeksi Sigtunastiftelsens Humanistiska Läroverk -sisäoppilaitokseen Sigtunaan. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1966 vaatimattomin arvosanoin.^[3]

Tuleva kuningas opiskeli Uppsalan yliopistossa historiaa, sosiologiaa, valtiotieteitä, finanssioikeutta ja taloustieteitä. Hän ei kuitenkaan suorittanut arvosanoja tai käynyt tenteissä. Hänen kuningaskoulutusohjelmaansa kuului myös 177 päivän jakso koulutuslaiva Älvsnabbenilla sekä monenlaisia vierailuja ja tutustumiskäyntejä, joissa hän oppi Ruotsin yhteiskunnan tärkeimpiä toimintoja.^[4]

Täytettyään 25 vuotta kruununprinssi oli jo riittävän vanha kuninkaaksi. Hän ei ollut vielä naimisissa, ja hänet tunnettiin Ruotsissa bileprinssinä, jonka naisseuralaiset vaihtuivat usein.^[5]

Kun kuningas Kustaa VI Aadolf kuoli 15. syyskuuta 1973, 27-vuotiaasta kruununprinssistä tuli kuningas Kaarle XVI Kustaa, Euroopan sillä hetkellä nuorin kuningas. Hänet kruunattiin neljä päivää myöhemmin. ^[6] Kuninkaan motto on För Sverige – I tiden, 'Ruotsin hyväksi – ajan hengessä'.^[7]

Kuningas meni naimisiin 19. kesäkuuta 1976 Münchenin kesäolympialaisten pääkisaemännän Silvia Renate Sommerlathin kanssa. Pariskunta oli tavannut Münchenin olympialaisissa kesällä 1972, ja kihlaus oli julkistettu maaliskuussa 1976. Pariskunta sai kolme lasta: Victoria (1977), Carl Philip (1979) ja Madeleine (1982). Perhe muutti Tukholman kuninkaanlinnasta vuonna 1982 asumaan Drottningholmin linnaan.^[8]

Kuningas pysyi omasta toivomuksestaan kirkon päämiehenä, kun kirkko ja valtio erotettiin Ruotsissa vuonna 2000. Vuonna 2004 kuningas piti televisiossa tunteellisen ja henkilökohtaisen puheen tapaninpäivän tsunamin yhteydessä.^[9]

Vuonna 2010 julkaistu Carl XVI Gustaf – Den motvillige monarken -paljastuskirja paljasti kuninkaan avioliiton ulkopuolisia naissuhteita ja väitti kuninkaan olevan hyvä ystävä erään alamaailmaan kuuluvan tukholmalaisen klubinomistajan kanssa. Kirjan julkaisun jälkeen kuninkaan suosio laski ruotsalaisten keskuudessa.^[10]

Vuonna 2018 Kaarle XVI Kustaasta tuli pisimpään Ruotsia hallinnut kuningas. Hän oli tuolloin hallinnut 44 vuotta ja 222 päivää, ja hän ohitti Maunu Eerikinpojan, joka nousi valtaistuimelle vuonna 1319.^[11]

Vuonna 2019 kuningas vapautti kahden nuoremman lapsensa lapset kaikista kuninkaallisista velvollisuuksista. Näin ollen prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapset eivät enää saa hovin ylläpitoa, mutta kuningashuonetta koskevat opiskelu- ja työrajoitukset eivät myöskään enää koske heitä. Kuninkaan lapsenlapset saavat myös pitää tittelinsä ja ovat edelleen vanhoilla paikoillaan kruununperimyksessä.^[12]

Jo vuonna 1975 Ruotsin valtiosääntö muuttui niin, että kuningas ei enää edes muodollisesti johtanut yksinään maata, vaan kaikki virallinen valta tuli nyt kansalta.^[6] Ruotsin kuninkaan valta on nykyään seremoniallinen. Hän avaa valtiopäivät joka syyskuussa ja pitää puheen valtiopäiväedustajille. Hän johtaa tiettyjä valtuustoja ja edustaa Ruotsia valtiovierailuilla, joilla maa solmii henkilökohtaisia suhteita ulkovaltojen kanssa ja edistää vaihtoa. Kuningas akkreditoi suurlähettiläät. Hän on Ruotsin armeijan korkein edustaja sekä laivaston amiraali ja armeijan ja ilmavoimien kenraali.^[13]

Kaarle Kustaan kansainvälisesti tunnetuin edustustehtävä on Nobel-palkintojen jako, minkä lisäksi hän jakaa Tukholmassa vuosittain myös Polar Music Prize -palkinnon. Kuninkaan nimipäivä 28. tammikuuta ja syntymäpäivä 30. huhtikuuta ovat Ruotsissa virallisia liputuspäiviä.

Kaarle Kustaa harrastaa kaikenlaista ulkoilua ja luonnossa liikkumista sekä ruoanlaittoa. Hän keräilee moderneja ruotsalaisia hopea- ja lasiesineitä sekä kirjoja.^[14]

Ruotsin hallitsija on automaattisesti kaikkien ruotsalaisten ritarikuntien suurmestari (ruots. stormästare). Aiempi titteli oli "herra ja mestari" (ruots. herre och mästare).^[15][16]

• Serafiimiritarikunta (1973)
• Miekkaritarikunta (1973)
• Pohjantähti-ritarikunta (1973)
• Vasa-ritarikunta (1973)
• Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (1973)

Lähde:^[33]

1. Kruununprinsessa Victoria, Länsi-Götanmaan herttuatar (s. 1977)
2. Prinsessa Estelle, Itä-Götanmaan herttuatar (s. 2012)
3. Prinssi Oscar, Skånen herttua (s. 2016)
4. Prinssi Carl Philip, Värmlannin herttua (s. 1979)
5. Prinssi Alexander, Södermanlandin herttua (s. 2016)^[34]
6. Prinssi Gabriel, Taalainmaan herttua (s. 2017)^[35]
7. Prinssi Julian, Hallandin herttua (s. 2021)^[36]
8. Prinsessa Madeleine, Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar (s. 1982)
9. Prinsessa Leonore, Gotlannin herttuatar (s. 2014)
10. Prinssi Nicolas, Ångermanlandin herttua (s. 2015)
11. Prinsessa Adrienne, Blekingen herttuatar (s. 2018)

• Hovi, Sanna-Mari: Viikingeistä Victoriaan: Ruotsin monarkian tarina. Minerva, 2021. ISBN 978-952-375-314-3

• Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Karisto, 1981. ISBN 951-23-1749-4

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaarle XVI Kustaa Wikimedia Commonsissa

Edeltäjä: Kustaa VI Aadolf

Ruotsin kuningas 1973−

Seuraaja: (nykyinen)

n k m Ruotsin hallitsijat ja valtionpäämiehet Munsöt (970–1060) Eerik Voittoisa ~(970–995) Olavi Sylikuningas ~(995–1022) Anund Jakob ~(1022-1050) Emund Vanha ~(1050–1060) Stenkilit (1060–1130) Stenkil ~(1060–1066) Eerik Stenkilinpoika ja Eerik Pakana ~(1066–1067) Halsten Stenkilinpoika ~(1067–1070) Anund Gardarikilainen ~(1070) Haakon I Punainen ~(1070–1079) Inge I Stenkilinpoika ~(1079–1083) Uhri-Sven ~(1083–1085) Inge I Stenkilinpoika ~(1085–1110) Filip Halsteninpoika ~(1110–1118) Inge II Halsteninpoika ~(1110–1125) Ragvald Tuittupää ~(1125–1126) Maunu I Niilonpoika Vahva ~(1125–1130) Sverkerit ja Eerikit (1130–1250) Sverker vanhempi (~1130–1156) Eerik pyhä (~1156–1160) Maunu II Henrikinpoika (1160–1161) Kaarle Sverkerinpoika (~1161–1167) Burislev (~1167–1169) Kol (~1167–1173) Knuut Eerikinpoika (~1167–1195) Sverker II Kaarlenpoika (~1195–1208) Eerik X Knuutinpoika (1208–1216) Juhana Sverkerinpoika (~1216–1222) Eerik XI Eerikinpoika (~1222–1229) Knuut Pitkä (1229–1234) Eerik XI Eerikinpoika (1234–1250) Folkungat (1250–1363) Birger-jaarli (1250–1266) Valdemar Birgerinpoika (1250–1275) Maunu Ladonlukko (1275–1290) Birger Maununpoika (1290–1318) Matias Kettilmundinpoika (1318–1319) Maunu Eerikinpoika (1319–1364) Eerik Maununpoika (1356–1359) Haakon II Maununpoika (1362–1364) Mecklenburgit (1364–1389) Albrekt Mecklenburgilainen (1364–1389) Unionikuninkaat (1389–1523) Estridsenit Margareeta I (1389–1412) / Eerik XIII Pommerilainen (1396–1439) Pfalz-Neumarktit Kristoffer Baijerilainen (1441–1448) Bondet Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde (1448-1457, 1464–1465, 1467–1470) Oxenstjernat Pentti Jönsinpoika Oxenstierna (1448) Niilo Jönsinpoika Oxenstierna (1448) Jöns Pentinpoika Oxenstierna (1457) Jöns Pentinpoika Oxenstierna (1465–1466) Oldenburgit Kristian I Oldenburgilainen (1457–1464) Hannu I (1497–1501) Kristian II (1520–1521) Muut Engelbrekt Engelbrektinpoika (1435–1436) Eerik Akselinpoika Tott (1457, 1466–1467) Kettil Kaarlenpoika Vaasa (1464–1465) Sten Sture vanhempi (1470–1497, 1501–1503) Svante Niilonpoika (1504–1512) Eerik Trolle (1512) Sten Sture nuorempi (1512–1520) Vaasat (1521–1654) Kustaa Vaasa (1521–1560) Eerik XIV (1560–1568) Juhana III (1568–1592) Sigismund (1592–1599) Kaarle IX (1599–1611) Kustaa II Aadolf (1611–1632) Kristiina (1632–1654) Pfalz-Saarbrückenit (1654–1720) Kaarle X Kustaa (1654–1660) Kaarle XI (1660–1697) Kaarle XII (1697–1718) Ulriika Eleonoora (1719–1720) Hessenit (1720–1751) Fredrik I (1720–1751) Holstein-Gottorpit (1751–1818) Aadolf Fredrik (1751–1771) Kustaa III (1771–1792) Kustaa IV Aadolf (1792–1809) Kaarle XIII (1809) Bernadottet (1818–) Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Oskar I (1818–1844) Kaarle XV (1859–1872) Oskar II (1872–1907) Kustaa V (1907–1950) Kustaa VI Aadolf (1950–1973) Kaarle XVI Kustaa (1973–)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Saksa Italia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Tšekki Australia Taiteenala KulturNav Henkilöt Deutsche Biographie Trove Yle Muut IdRef