Kansantanssi

Kansantanssi on tanssi, jota kansa, rahvas, tanssii tai tapasi tanssia. Käsitettä käytetään erotuksena hovien ja ylempien säätyjen tansseista. Osissa Aasian maita kansallistanssin asemassa on hovien ammattitanssijoiden tanssit, sillä kansan tapaa tanssia ei ole muistiinmerkitty tai ollut. Nykyään kansantansseilla on paikoin voimakas kansallista identiteettiä luova merkitys. Esimerkiksi israelilainen kansantanssi on keinotekoisesti luotu kohottamaan kansallista itsetuntoa^lähde?.

Lähes kaikilla kansoilla on tansseja, joissa liikutaan musiikin kanssa tai ilman. Tanssiin liittyy usein rituaalitarkoituksia (häävalssi, uskonnolliset tanssit) mutta tanssi voi olla myös tapa rentoutua, tavata vastakkaista sukupuolta ja juhlia. Kansantanssityyleistä jotkut ovat yksinkertaisia, jotkut enemmän tyyliteltyjä ja jotkut tarkemmin ohjattuja.^[1] Kansantansseja on usein tanssittu tietyn yhteisön kesken, kuten nuorisoseuroissa. Kansantanssien tyyli on joskus liittynyt tiettyyn yhteiskuntaluokkaan tai aatesuuntaukseen. Esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella Euroopassa vallinneen kansallisromantiikan aikana Suomessa yhteiskunnan ylimpiin luokkiin kuuluvien nuorten keskuudessa syntyi kansallisromanttinen kansantanssi.^[2]

Pohjoiseurooppalaiset kansantanssit muistuttavat vahvasti toisiaan. Toisaalta tanssi on muuttuva, muotien ja aatteiden riepottelema kulttuuri-ilmiö. Suomessakin on eri aikoina on tanssittu erilaisia tansseja. Esimerkiksi Itä-Euroopassa 1800-luvun alussa syntynyt polkka levisi ensin Ranskaan ja myöhemmin Venäjälle ja Suomeen.^[3]

• Suomalainen kansantanssi
• Irlantilainen tanssi