Katekismus

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Jeesus Kristus Syntymä Ristiinnaulitseminen Ylösnousemus
Raamattu Vanha testamentti Uusi testamentti Evankeliumi Raamatun kaanon
Teologia Jumala Kolminaisuus Isä Poika Pyhä Henki Apologetiikka Kaste Kirkko Kristologia Lähetystyö Pelastus Uskontunnustus
Historia Aikajana Apostolit Pietari Paavali Maria Varhaiskristillisyys Kirkkoisät Konstantinus Kirkolliskokoukset Augustinus Suuri skisma Ristiretket Akvinolainen Uskonpuhdistus Luther
Tunnustuskunnat Läntinen Katolinen Protestantismi Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Kalvinismi Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntaiherätys Itäinen Idän katoliset kirkot Ortodoksinen kirkko Orientaaliortodoksiset kirkot Restorationismi Jehovan todistajat Myöhempien aikojen pyhien liike Ykseyshelluntailaisuus
Muuta aiheesta Jumalanpalvelus Kirkko Kirkkovuosi Taide Kritiikki Ekumenia Musiikki Rukous Saarna Symbolit
Kristinuskon teemasivu
n k m

Katekismus on kristillisen opin tiivistelmä. Nimi periytyy kreikan sanasta katekhesis (suom. suullinen opetus), joka varhaisessa kirkossa tuli tarkoittamaan sitä opin määrää, mikä vaadittiin aikuisilta kastetta varten. Kasteoppilasta kutsuttiin nimellä katekumeeni (suom. opetettava).

Katolisen kirkon katekismus eli KKK julkaistiin vuonna 1992, ja sen suomenkielinen versio julkaistiin vuonna 2005.^[1] Paavi Johannes Paavali II julisti katekismuksen päteväksi opilliseksi teokseksi tämän julkaisuvuonna.^[2] Katolisen kirkon katekismus koostuu neljästä osasta, jotka ovat uskon tunnustaminen, kristillisen salaisuuden vietto eli sakramentit, elämä Kristuksessa ja kristillinen rukous.^[1]

Roomalais-katolisella kirkolla on ollut useita pienempiä katekismuksia historiansa aikana. KKK on ensimmäinen laaja katekismus sitten vuoden 1566 Roomalaisen katekismuksen.

Protestanttisille historiallisesti merkittävin katekismus (Suomen vuoden 1869 kirkkolaissa muodossa katkismus) lienee Martti Lutherin Vähä katekismus, jonka uskonpuhdistaja kirjoitti vuonna 1529 seurakuntien suureen tarpeeseen. Luther oli tarkastusmatkoilla Saksissa kohdannut sellaista tietämättömyyttä, että hän päätti korjata tilanteen kirjoittamalla katekismuksen. Lutherin Vähä katekismus leviää jatkuvasti maailmassa uusilla kielillä. Samana vuonna 1529 Luther laati myös Ison katekismuksen lähinnä papistoa ja opettajia varten. Katekismukset kuuluvat luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin.

Lutherin Vähässä katekismuksessa on kuusi opinkohtaa, jotka ovat kymmenen käskyä, Uskontunnustus, Herran rukous, Pyhä kaste, Rippi ja synninpäästö, Alttarin sakramentti sekä rukousten ja niin sanottujen Huoneentaulujen osasto.

Ensimmäinen suomenkielinen katekismus oli uskonpuhdistaja Mikael Agricolan ”Alcu opista uskoon” vuodelta 1543. Siitä on säilynyt osia kolmesta painoksesta, joita yhdistämällä on saatu kokoon kokonainen teos. Seuraavaksi ilmestyi Paavali Juustenin katekismus, josta ei ole säilynyt mitään. Jaakko Finnon suomennos on säilynyt osaksi. Vanhin tunnettu suomennos Lutherin Vähästä katekismuksesta on vuodelta 1607.^[3]

Tärkein Lutherin Vähän katekismuksen laitos oli Uppsalan arkkipiispan Olav Svebiliuksen vuonna 1689 laatima. Svebilius suomensi sen vuonna 1745, ja se oli käytössä koko kirkossa 1800-luvun lopulle asti ja sen jälkeenkin eri herätysliikkeillä nykypäivään saakka. Svebiliuksen katekismus eli "pitkä kirja" on myös artikkelin kuvassa. 1800-luvun lopulta lähtien alettiin käyttää sanaa ”Kristinoppi” Vähän katekismuksen selityksestä. Nykyistä edeltävä kristinoppi oli vuoden 1948 kirkolliskokouksen hyväksymä piispa Eino Sormusen laatima esitys.

Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uudistetun katekismuksen vuonna 1999. Kirkko jakoi sitä suomalaisiin koteihin kaksi miljoonaa kappaletta syksyllä 2000.^[4] Katekismuksen on kirjoittanut piispa Eero Huovinen palauteryhmän kanssa.

Katekismus on jaettu 43 numeroituun kohtaan Lutherin Vähän katekismuksen mallin mukaisesti. Kussakin kohdassa on selitysteksti, aiheeseen liittyviä raamatunjakeita ja vastaava kohta Vähästä katekismuksesta. Jaottelu on seuraava:

• Kymmenen käskyä: 1 Ensimmäinen käsky, 2 Toinen käsky, 3 Kolmas käsky, 4 Neljäs käsky, 5 Viides käsky, 6 Kuudes käsky, 7 Seitsemäs käsky, 8 Kahdeksas käsky, 9 Yhdeksäs käsky, 10 Kymmenes käsky, 11 Käskyt – rakkauden laki
• Uskontunnustus: 12–13 Ensimmäinen uskonkohta, 14–18 Toinen uskonkohta, 19–24 Kolmas uskonkohta
• Isä meidän -rukous: 25 Isä meidän, 26 Ensimmäinen pyyntö, 27 Toinen pyyntö, 28 Kolmas pyyntö, 29 Neljäs pyyntö, 30 Viides pyyntö, 31 Kuudes pyyntö, 32 Seitsemäs pyyntö, 33 Loppuylistys
• Sakramentit: 34 Pyhä kaste, 35 Kasteen lahja, 36 Kasteen merkitys, 37 Herran pyhä ehtoollinen, 38 Ehtoollisen lahja, 39 Ehtoollisen merkitys
• Raamattu, rippi, rukous ja siunaus: 40 Raamattu, 41 Rippi, 42 Rukous, 43 Herran siunaus

Uusi kristinoppi ilmestyi heti myös ruotsiksi, englanninkielinen laitos julkaistiin 2001 ja latinan- ja venäjänkieliset laitokset 2002^[5]. Se on ilmestynyt myös unkariksi käännettynä 2003 Unkarin evankelisluterilaisen kirkon käyttöön. Kuriositeettina voidaan mainita myös niin sanotut murrekatekismukset, jotka ilmestyivät 1999 ja 2000: kristinoppi on saatavissa kuudella eri suomen murteella ja Helsingin slangiksi.

• Selowin katekismus

• Poutiainen, Matti: Katekismuksen sisältö. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-693-219-3
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus. (Sisältö: Martti Lutherin Vähä katekismus, 1529; Kristinoppi lyhyesti esitettynä. Hyväksytty Suomen kuudennessatoista varsinaisessa kirkolliskokouksessa vuonna 1948) Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-654-9

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katekismus.

• Careliuksen suomentama katekismus vuodelta 1607 digiversiona
• Vähä katekismus (Arkistoitu – Internet Archive)
• Iso katekismus (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus
• Katolisen kirkon katekismus (suomeksi)