Katharine Hepburn

Katharine Hepburn
Katharine Hepburn vuonna 1941.
Henkilötiedot
Koko nimi	Katharine Houghton Hepburn
Syntynyt	12. toukokuuta 1907 Hartford, Connecticut, Yhdysvallat
Kuollut	29. kesäkuuta 2003 (96 vuotta) Old Saybrook, Connecticut, Yhdysvallat
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	Ludlow Ogden Smith (1928–1934)
Näyttelijä
Taiteilijanimet	First Lady of Cinema Kate The Great Kate
Aktiivisena	1926–1995
Palkinnot
Parhaan naispääosan Oscar 1934 Viattomuuden kukka 1968 Arvaa kuka tulee päivälliselle 1969 Leijona talvella 1982 Kultalampi
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Katharine Houghton Hepburn (12. toukokuuta 1907 Hartford, Connecticut – 29. kesäkuuta 2003 Old Saybrook, Connecticut) oli yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä. Häntä kutsuttiin lempinimellä First Lady of Cinema, elokuvan ensimmäinen nainen. Hepburn oli yli 60 vuotta jatkuneella urallaan 12 kertaa Oscar-ehdokkaana (naisnäyttelijöistä vain Meryl Streep on ollut useammin) ja sai palkinnon neljä kertaa, useammin kuin kukaan toinen näyttelijä.

Hepburn tuli tunnetuksi etenkin lukuisista elokuvistaan Cary Grantin ja Spencer Tracyn kanssa.

American Film Institute valitsi hänet vuonna 1999 vuosisadan merkittävimmäksi naisnäyttelijäksi.^[1] Hepburn kirjoitti omaelämäkerran nimeltä Minä.

Katharine Hepburn ei ollut sukua toiselle samaan aikaan tunnetulle näyttelijälle Audrey Hepburnille.

Hepburn aloitti uransa teatterissa vuonna 1928. Broadway-näytelmässä The Warrior’s Husband (1932) tulleen menestyksen jälkeen hänet kutsuttiin Hollywoodiin. Urheilullinen Hepburn ei ollut perinteistä Hollywoodin tähtityyppiä. Hänen kolme ensimmäistä elokuvaansa menestyivät kuitenkin hyvin, ja kolmannesta, Viattomuuden kukka (1933), hän sai Oscarin. Paluu Broadwaylle ei sujunut hyvin, ja ura koki alamäen vuoteen 1940 asti.^[1]

Broadway-komedian Skandaalihäät filmatisoinnista alkoi uusi nousu, ja siitä lähtien Hepburn oli enemmän elokuva- kuin teatterinäyttelijä. Hän sai kolme muuta Oscaria, elokuvista Arvaa kuka tulee päivälliselle (1967), Leijona talvella (1968) ja Kultalampi (1981).^[1]

Hepburn näytteli muissakin klassikkoelokuvissa, kuten Hätä ei lue lakia (1939), Skandaalihäät (1940), Afrikan kuningatar (1951) ja Äkkiä viime kesänä (1959).

Hepburn esiintyi ensimmäisen kerran televisioelokuvassa vuonna 1976 yhdessä Laurence Olivierin kanssa. Elokuvan nimi oli Rakkautta raunioilla (Love Among the Ruins) ja Hepburn sai siitä Emmy-palkinnon.^[2]

Hepburn näytteli viimeisen kerran vuonna 1994 elokuvassa Kutsuvat sitä rakkaudeksi (Love Affair).^[2]

Katharine Hepburnin vanhemmat olivat suffragetti Katharine Martha Houghton (1878–1951) ja urologi Thomas Norval Hepburn (1879–1962). Katharine oli perheen toiseksi vanhin lapsi. Hänellä oli viisi sisarusta: Thomas ”Tom” Houghton Hepburn (1905–1921), Richard Houghton Hepburn (1911–2000), Robert Houghton Hepburn (1913–2007), Marion Houghton Hepburn Grant (1918–1986) ja Margaret Houghton Hepburn Perry (1920–2006).

Hepburnin isä kannusti lapsiaan, erityisesti tyttöjä, uimaan, ratsastamaan, golfaamaan ja pelaamaan tennistä ja Katharine menestyikin kaikissa näissä lajeissa. Kaunoluistelussa hän voitti pronssia Madison Square Gardenin luistelukerhossa. Golfissa hän ylsi aina semifinaaliin Connecticutin Young Women’s Golf Championship -kisoissa. Erityisesti hän nautti kuitenkin uimisesta ja pulahti usein kotinsa edustalla olevaan kylmään veteen vielä kahdeksankymppisenäkin.

Onnellinen lapsuus koki kovan kolauksen, kun 3. huhtikuuta 1921 Hepburn löysi rakkaan isoveljensä Tomin hirttäytyneenä ullakolta. Tämä oli kuollessaan vain 15-vuotias. Perhe ei myöntänyt itsemurhan mahdollisuutta, sillä he pitivät Tomia onnellisena poikana, jolla ei ollut mitään syytä itsemurhaan. Sen sijaan he väittivät, että kyseessä oli eräästä näytelmästä peräisin oleva temppu, joka oli epäonnistunut. Hepburn oli täysin murtunut ja vajosi masennukseen. Hän vetäytyi muiden lasten läheisyydestä ja hänellä oli tämän jälkeen enimmäkseen kotiopettaja. Useiden vuosien ajan hän käytti Tomin syntymäaikaa omanaan. Vasta omaelämäkerrassaan hän paljasti oikean syntymäaikansa.

Hepburn kävi koulua Oxford Schoolissa (nykyään Kingswood-Oxford School) West Hartfordissa, Connecticutissa. Sieltä hän siirtyi Bryn Mawr Collegeen. Hepburn erotettiin määräajaksi opinahjostaan kotiintuloajan rikkomisen ja tupakoinnin takia. Vuosia myöhemmin hän myös paljasti, että kävi pimeän tultua naku-uinnilla opiskelupaikan suihkulähteessä. Hepburn suoritti historian ja filosofian tutkinnon vuonna 1928. Samana vuonna oli hänen ensiesiintymisensä Broadwaylla, Night Hostess -näytelmässä. Hepburn löysi tiensä teatteriin, ja hän oli tehnyt päätöksen tulla näyttelijäksi. Hänen teatteriuransa alku oli ohdakkeinen eikä ollut ottaa tuulta alleen. Saavutettuaan lopulta läpimurtonsa The Warrior’s Husband-näytelmässä, agentti Leland Hayward löysi hänet ja pyysi mukaansa Hollywoodiin näyttelemään Erokirja-elokuvan naispääosan.

Valmistujaisvuonna tapahtui muitakin merkittäviä asioita Hepburnin elämässä. Hän meni naimisiin Bryn Mawrissa tapaamansa liikemies Ludlow (”Luddy”) Odgen Smithin kanssa. Avioliitto oli myrskyisä, ja he asuivat yhä vähemmän aikaa yhdessä, kun Hepburn matkusti työnsä perässä. He erosivat Meksikossa 1934. Ludlow pelkäsi, että meksikolainen avioero ei olisi laillinen, joten hän hankki toisen avioeron Yhdysvalloissa 1942. Muutaman päivän kuluttua tästä hän meni uudestaan naimisiin toisen naisen kanssa. Hepburn ilmaisi toistuvasti kiitollisuutensa Ludlowin rahallisesta ja henkisestä tuesta uransa alkuvaiheessa. Ludlow pysyi Hepburnin ja tämän perheen elinikäisenä ystävänä. Hepburn päätti, ettei enää mene naimisiin, ja pysyi päätöksessään. Hänellä oli kuitenkin monikymmenvuotinen suhde naimisissa olevaan Spencer Tracyyn tämän kuolemaan vuonna 1967 asti.

21. syyskuuta 1938 Hepburn oli kotonaan Old Saybrookissa Connecticutissa, kun hurrikaani iski heidän taloonsa ja tuhosi sen. Hepburnin onnistui paeta täpärästi ennen kuin talo suistui alas kallioilta. Omaelämäkerrassaan Minä hän kertoo menettäneensä 95 % tavaroistaan hurrikaanissa, mukaan lukien Viattomuuden kukka -elokuvasta (Morning Glory) saamansa Oscar-patsaan, joka myöhemmin löydettiin vahingoittumattomana.

Hepburn oli ateisti.^[3]

Hepburn näytteli ensimmäistä kertaa Spencer Tracyn kanssa vuonna 1942 George Stevensin ohjaamassa elokuvassa Tie miehen sydämeen (Woman of the Year). Näyttelijöiden kemiat kohtasivat myös valkokankaan takana, ja heidän välilleen syntyi vuosikymmeniä kestänyt romanssi. Tracy oli mennyt naimisiin Louise Treadwellin kanssa vuonna 1923, mutta katolilaisuuteensa vedoten hän ei koskaan eronnut vaimostaan. Hepburn ja Tracy kätkivät suhteensa suurelta yleisöltä, eivätkä ikinä asuneet yhdessä lukuun ottamatta Tracyn elämän viimeisiä vuosia. Myös silloin he pitivät omat asuntonsa.

Useimmat heidän yhteisistä elokuvistaan painottavat pariskuntien kohtaamia ongelmia, kun he yrittävät löytää suhteeseensa oikean voimatasapainon. He esiintyivät yhdessä yhteensä yhdeksässä elokuvassa.

Katharine Hepburn kuoli 96-vuotiaana 29. kesäkuuta 2003 kotonaan Old Saybrookissa, Connecticutissa. Hänet on haudattu Cedar Hillin hautausmaalle Hartfordiin, Connecticutiin. Myös Broadwaylla muistettiin Hepburnin mittavaa teatteriuraa, ja Broadwayn valot himmennettiin tunniksi näyttelijän muistoksi.

A. Scott Berg julkaisi kirjansa Kate Remembered vain 13 päivää Hepburnin kuoleman jälkeen.

Hepburnin toiveiden mukaisesti hänen henkilökohtainen omaisuutensa huutokaupattiin Sothebyn huutokaupassa New Yorkissa 2004. Huutokaupattavana oli Hepburnin vuosien varrella keräämä suuri määrä hänen uraansa liittyvää materiaalia. Lisäksi joukossa oli henkilökohtaisia esineitä, kuten Hepburnin itsensä veistämä rintakuva Spencer Tracystä (sitä käytettiin rekvisiittana Arvaa kuka tulee päivälliselle? -elokuvassa, jossa se on pöydällä, jonka ääressä Sidney Poitier soittaa puhelun) sekä hänen öljyvärimaalauksiaan. Huutokaupasta saadut useat miljoonat dollarit Hepburn oli testamentannut perheelleen ja läheisille ystävilleen.

• Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi. (The Making of the African Queen or How I Went to Africa With Bogart, Bacall and Huston and Almost Lost My Mind, 1987.) Helsinki: Tammi, 1988.
• Minä. (Me. Stories of My Life, 1991.) Helsinki: WSOY, 1992.

Elokuvat Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli 1932 Erokirja A Bill of Divorcement Sydney Fairfield 1933 Suuren miehen rakastajatar Christopher Strong lady Cynthia Darrington Viattomuuden kukka Morning Glory Eva Lovelace Pikku naisia Little Women Josephine ”Jo” March 1934 Spitfire Spitfire Trigger Hicks Mustalaismorsian The Little Minister Barbara ”Babbie” 1935 Olet koko maailmani Break of Hearts Constance Dane Roberti 19-vuotiaana Alice Adams Alice Adams Veikeä kulkuri Sylvia Scarlett Sylvia Scarlett / Sylvester 1936 Maria Stuart Mary of Scotland Maria Stuart Kunnian hinta A Woman Rebels Pamela ”Pam” Thistlewaite 1937 Laatutyttö Quality Street Phoebe Throssel Suuri hetki Stage Door Terry Randall 1938 Hätä ei lue lakia Bringing Up Baby Susan Vance Vakka kantensa valitsee Holiday Linda Seton 1940 Skandaalihäät The Philadelphia Story Tracy Lord 1942 Tie miehen sydämeen Woman of the Year Tess Harding Pyhä liekki Keeper of the Flame Christine Forrest 1943 Sotapesä tähdille Stage Door Canteen itsenään (cameo) 1944 Lohikäärmeen satoa Dragon Seed Jade Tan 1945 Ilman rakkautta Without Love Jamie Rowan 1946 Salattuja tunteita Undercurrent Ann Hamilton 1947 Lainehtiva tasanko The Sea of Grass Lutie Cameron Brewton Säveltäjän unelma Song of Love Clara Wieck Schumann 1948 Ratkaisun edessä State of the Union Mary Matthews 1949 Aatamin kylkiluu Adam’s Rib Amanda Bonner 1951 Afrikan kuningatar The African Queen Rose Sayer 1952 Amor sekaantuu peliin Pat and Mike Patricia ”Pat” Pemberton 1955 Kesäinen romanssi Summertime Jane Hudson 1956 Rautainen alushame The Iron Petticoat Vinka Kovelenko Sateentekijä The Rainmaker Lizzie Curry 1957 Täydellinen sihteeri Desk Set Bunny Watson 1959 Äkkiä viime kesänä Suddenly, Last Summer Violet Venable 1962 Pitkän päivän matka yöhön Long Day’s Journey Into Night Mary Tyrone 1967 Arvaa kuka tulee päivälliselle Guess Who’s Coming to Dinner Christina Drayton 1968 Leijona talvella The Lion in Winter Eleonoora Akvitanialainen 1969 Hupsu kreivitär The Madwoman of Chaillot kreivitär Aurelia 1971 Troijan naiset The Trojan Women Hecuba 1973 Herkkä tasapaino A Delicate Balance Agnes 1975 Rooster Cogburn & Lady Rooster Cogburn Eula Goodnight 1978 Ilmapalloseikkailu Olly Olly Oxen Free neiti Pudd 1981 Kultalampi On Golden Pond Ethel Thayer 1984 Kerrasta poikki Grace Quigley Grace Quigley 1994 Kutsuvat sitä rakkaudeksi Love Affair Ginny

Lyhytelokuvat Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli 1941 Women in Defense kertoja 1946 American Creed kertoja 1949 Some of the Best oma itsensä Televisioelokuvat Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli 1973 Lasinen eläintarha The Glass Menagerie Amanda Wingfield 1975 Rakkautta raunioilla Love Among the Ruins Jessica Medlicott 1979 Vilja viheriöi The Corn Is Green neiti Lilly Moffat 1986 Mrs. Delafield Wants to Marry Margaret Delafield 1988 Laura Lansing nukkui täällä Laura Lansing Slept Here Laura Lansing 1992 The Man Upstairs Victoria Brown 1994 Rakkautta, rakkautta vain This Can’t Be Love Marion Bennett One Christmas Cornelia Beaumont

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katharine Hepburn.

• Katharine Hepburnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
• BBC News: Film star Katharine Hepburn dies. (englanniksi)
• Hollywood Reporter (Web archive): Four-time Oscar winner Katharine Hepburn dies. (englanniksi)
• Katharine Hepburn Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Smith, Zadie: The Divine Mrs H. The Guardian. (englanniksi)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani Tšekki Australia Korea Alankomaat Puola Portugali Tieteilijät CiNii Taiteenala Emmy Awards Grammy Awards MusicBrainz RKD Artists ULAN Henkilöt Deutsche Biographie DDB Trove Elonet Yle Muut Europeana NARA SNAC IdRef