Kefmenoksiimi
Kefmenoksiimi | |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(6R,7R)-7-[[(2Z)-2-(2-amino-1,3-tiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli]amino]-3-[(1-metyyltetratsol-5-yyli)sulfanyylimetyyli]-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | J01 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C16H17N9O5S3 |
Moolimassa | 511,596 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | 77 % [1] |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | 1 tunti[2] |
Ekskreetio | renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | ? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | intramuskulaarinen, intravenoosi |
Kefmenoksiimi (C16H17S3N9O5) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kefmenoksiimi kuuluu niin kutsuttuihin kolmannen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottisen ominaisuudet perustuvat muiden kefalosporiinien tavoin bakteerien soluseinän biosynteesin estämiseen. Lääkeaine on suhteellisen laajakirjoinen ja tehoaa moniin niin grampositiivisiin kuin gramnegatiivisiinkin bakteereihin.[1][2]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kefmenoksiimin haittavaikutukset ovat useimmiten kefalosporiineille tyypillisiä kuten huonovointisuutta ja ripulia. Yhdisteellä on myös antabusvaikutus ja se saattaa heikentää veren hyytymistä.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 188. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.12.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c Deborah M. Campoli-Richards & Peter A. Todd: Cefmenoxime. Drugs, 1987, 34. vsk, s. 188–221. (englanniksi)