Lahden varuskunta

Lahden varuskunta eli Hennalan varuskunta sijaitsi seututien 140 varrella Hennalan kaupunginosassa Lahdessa. Lahden varuskunta on perustettu 1910-luvulla venäläiseksi varuskunnaksi. Se lakkautettiin 31. joulukuuta 2014.

Varuskunnan entinen rakennuskanta on myyty yksityisille muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuosien 2015-2016 aikana. Entiseen muonituskeskukseen perustettiin Hämeen poliisilaitos sen siirryttyä Salininkadulta Keski-Lahdesta Lahden kaupungin ja yksityisen omistamasta kiinteistöstä, minkä tilalle suunnitellaan kerrostaloasuntoja.

Kasarmeihin sijoitettiin tilapäinen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus 2015.

Varuskunnassa toimi kaksi eri joukko-osastoa: Hämeen Rykmentti (HämR) ja Sotilaslääketieteen Keskus (SotLK). HämR:n alaisia joukkoyksiköitä ovat Hämeen Ratsujääkäripataljoona (HämRjP), Puolustusvoimien Urheilukoulu (UrhK), Huoltokoulu (HuoltoK), Sotilasmusiikkikoulu (SMusK) ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta (PvVmSK).

SotLK:n alaisena perusyksikkönä puolestaan toimii Lääkintäkoulu (LääkK). Muut yksiköt eli Lääkintävarikko ja sen alainen Sotilasapteekki toimivat Ilmajoella ja Viitasaarella. Kokkolasta siirtynyt Asekoulu (AseK) toimi varuskunnassa vuodet 1997-?. Huollon koulutus oli pitkään keskittynyt Huoltokoulutuskeskus-nimellä toimineeseen yksikköön.Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo (SalpItPsto) toimi Hennalassa vuoteen 1968 ennen siirtoa Kouvolaan ja 2000-luvulla Vekaranjärvelle.Vuoteen 1994 Hämeen Sotilassairaala (HämSS) toimi Hennalassa.

Varuskunnassa työskenteli alkuvuonna 2013 runsaat 400 henkilöä. Lahden varuskunnan lakkauttaminen varmistui helmikuussa 2012, kun puolustusvoimat ilmoitti lakkauttavansa Hämeen Rykmentin. Lahden varuskunnasta maa-alueineen luovuttiin vuoden 2014 loppuun mennessä.

Koska Venäjä oli hävinnyt Venäjän–Japanin sodan Tsushiman salmen meritaistelussa suuren osan Itämeren laivastonsakin aluksia, se vahvisti rannikkopuolustustaan myös Suomenlahden pohjoispuolella rakennuttamalla kasarmeja sadan kilometrin päähän sisämaahan rannikosta sekä varustamalla rannikkoa kenttätykein.

Lahden osalta puolustuksen vahvistaminen tarkoitti sitä, että Venäjän keisarillisen hallituksen Pietarin sotilaspiirin viiden sotilasrakennuskomissiooni osti uutta varuskuntaa varten 10. kesäkuuta 1910 maata Metsä-Hennalan tilan alueelta. Alue oli alavaa savimaata.

Kasarmin peruskivi laskettiin juhlallisuuksin 8. lokakuuta 1911. Maapohja siunattiin pyhitetyllä vedellä rukouksin. Vuonna 1912 Lahden sotilasrakennuskomitea pyysi Lahden kaupunkia jatkamaan vesijohtoa kasarmialueen rajalle 11. suomenmaalaisen tarkk'ampujarykmentin pataljoonaa varten, mikä saapui 5. elokuuta 1912. ^[1] Venäläiset joukot poistuivat Hennalasta myöhään syksyllä 1917. 1915-1917 Lahden varuskunnassa oli 421. Tšarskoje Selon jalkaväkirykmentti.

Suomen Punaisen Kaartin Lahden Rykmentti perustettiin Hennalassa 27. tammikuuta 1918. Lahdesta käytiin sisällissodan taisteluita 19. huhtikuuta – 1. toukokuuta 1918 ja Hennalassa valta vaihtui kolme kertaa Lahden Rykmentin ja osasto Brandensteinin kesken.

Lahden varuskunnassa oli Lahden ensimmäinen radioasema: 4. Erillinen Liikkumaton Radioaseman, joka siirtyi 4.3.1918 Lahden Rykmentille. Se käsitti radiolaitteita varaosineen mm. lähettimen, muuntajan, antennin, kaksoisvastaanottimen, vaihtovirtadynamokoneen, sähkömagneettisäätimen, 25 metriä korkean Jajanssi-masto:n, kondensaattoreita, punakuparisia elektrodeja, sähkötysavaimen jne. Huhtikuussa 1918 lennätinaseman miehistöön kuului vain kuusi venäläistä. ^[2]

Suomen sisällissodan päätyttyä varuskunnassa toimi toukokuusta 1918 lokakuuhun 1919 Hennalan vankileiri, jonne vangitut punaiset tuotiin niin sanotulta Fellmanin pellolta. Yhteensä Hennalassa oli yli 10 000 vankia, joista kuoli teloituksissa sekä nälkään ja erilaisiin kulkutauteihin noin 1 200. Teloitettujen joukossa oli myös noin 200 naista.^[3]

Tampereen Rykmentti oli Haminaan Suomen sisällissodan johdosta päätynyt joukko-osasto, jota alettiin osaksi siirtää jo syksyllä 1919 Lahteen, ja jonka pääosakin siirretiin 1920 Lahden varuskuntaan Hennalaan. Tampereen rykmentin vastaanottoparaati järjestettiin Lahden kauppatorilla loppuvuodesta 25. marraskuuta 1920. Edellisenä vuonna siirretty Tampereen Rykmentin osa oli ollut sen II pataljoona, jota käytettiin sotilasopetusjoukko-osastona, josta siirryttiin loppuajaksi asepalvelusta idässä oleviin joukko-osastoihin.

Rykmentti kunnosti aluetta ajamalla 7 000–8 000 sorakuormaa hevosilla, ja korpikuusten tilalle istutettiin lehtipuita. Alueen kuivattamiseksi kaivettiin myös valtaojia. Varuskunnan tulon jälkeen Metsä-Hennalan aluetta kutsuttiin enää vain lyhyemmin Hennalaksi ja muualla Suomessa laajemmin se alkoi tarkoittaa lähinnä varuskunta-aluetta.

Tampereen rykmentti alkoi julkaista kerran kuukaudessa Tappara-lehteä joukko-osastolehtenään 6. huhtikuuta 1929. Lisäksi 1929 alkaen lehti lahjoitti jokaiselle Tampereen rykmentissä palvelleelle emalisen joukko-osastopinssin. Suomen puolustusvoimien ensimmäinen omaistenpäivä järjetettiin kolmipäiväisinä, joissa oli tuhat kutsuvierasta. Päiville osallistuivat mm. pääministeri Oskar Mantere ja puolustusministeri Aimo Kaarlo Cajander ^[4]

Juuri ennen ylimääräisiä harjoituksia Tampereen rykmentti perusti suojajoukoksi 6. lokakuuta 1939 I divisioonan 1. prikaatin II pataljoonan, joka lähti 7. lokakuuta Lahden hiihtostadionilta junalla Karjalankannakselle Valkjärvelle. II/1./I lakkautettiin talvisodan jälkeen Moskovan rauhan aikana 25. heinäkuuta 1940. ^[4]

Tampereen rykmentin punavalkoiset tunnukset ovat edelleen olemassa Lahden Reserviupseerikerhon tunnuksessa.

Viipurin Sotilassairaalan toiminta Lahdessa alkoi 29.7.1940. Sairaala toimi eri nimillä, Keskussotilassairaala 2 (KSS 2), 8. Sotasairaala ja sodan jälkeen syksystä 1944 uudelleen Keskussotilassairaala 2. Sairaala muutti Kansanopiston tiloista Hennalaan 1.9.1946. KSS 2 nimettiin 1. maaliskuuta 1984 uudelleen Hämeen Sotilassairaalaksi ja lakkautettiin 28.2.1994. ^[4]

Hämeen poliisilaitoksen Lahdessa sijaitseva pääpoliisiasema siirtyi Lahden kaupungintalon eteläpuolelta olevasta rakennuksestaan Salininkadulta Hämeen rykmentin entiseen ruokalaan, mitä kutsuttiin organisaation mukaan muonituskeskukseksi. Tämä on poliisilaitoksen kolmas sijaintipaikka Salininkadun ja Harjukadulla sijaitsevan Lahden kaupungintalon jälkeen.

Museovirasto on määritellyt Hennalan entiset kasarmit valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.^[5] Suojeltavat punatiiliset kasarmirakennukset sekä soittokunnan talo ja esikunta ovat valmistuneet vuonna 1913.

Hennalassa Lahden varuskunnan alueella toimii 75 päivähoitopaikan Hennalan päiväkoti, jonne pääsee linja-autovuoroilla 2 ja 12. ^[6]

Varuskunnan kymmeniä rakennuksia tuli myyntiin kevään 2015 aikana. Upseerikerhon tiloissa toimii kesällä 2015 tilausravintola, joka osti upseerikerhon rakennuksen Senaatti-kiinteistöiltä.^[7]

• Puolustusvoimauudistus 2012-15

• Hennala.fi
• Hennala-wiki