Kiinan etniset ryhmät
Tämä artikkeli käsittelee Kiinan 56 virallisesti tunnustettua kansallisuutta, joista 55 on vähemmistökansoja.[1][2] Tämän lisäksi Kiinassa on monia muita etnisiä ryhmiä (suurimpien joukossa esimerkiksi longjiat ja äynut), joilla ei ole vastaavaa tunnustetun vähemmistökansallisuuden asemaa.
Kiina on melko homogeeninen valtio, eli väestöstä suurin osa, yli 92 %, koostuu han-kiinalaisista. Muita etnisiä ryhmiä eli kansoja on historian aikana huomioitu melko heikosti. Ennen Kiinan kansantasavallan perustamista ajatus viidestä kansasta oli yleisesti vallalla oleva tulkinta Kiinan kansan koostumuksesta. Nämä viisi kansaa olivat han-kiinalaiset, mongolit, mantšut, tiibetiläiset ja hui-kiinalaiset.
Pian perustamisensa jälkeen Kansantasavalta järjesti laajan tutkimuksen erilaisista etnisistä ryhmistä Kiinassa. Tutkimuksen kuluessa lähes 400 ryhmää ilmoittautui vähemmistökansaksi. Näistä poistettiin päällekkäiset ilmoittautumiset ja lopullinen tulkinta päätyi 55 vähemmistökansaan. Jaottelu on osittain mielivaltainen: toisinaan samaan kansaan luetaan toisistaan etnisesti ja kielellisesti jyrkästi eroavia ryhmiä, toisinaan taas esimerkiksi uskonto on riittänyt erottamaan tietyn väestöryhmän omaksi ”kansakseen”. Kansantasavalta on muodostanut lukuisia autonomisia alueita näille vähemmistökansoille, minkä lisäksi vähemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei pääsääntöisesti koske niitä ja vähemmistökansoille on varattu kiintiöitä yliopistojen ja muiden oppilaitosten opiskelupaikoista.
Etnisten ryhmien määrä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinan kommunistihallinnon ensimmäisessä väestönlaskennassa vuonna 1953 rekisteröitiin yli 400 eri etnisten ryhmien nimeä. Osa näistä oli etnisten ryhmien omankielisiä eri nimityksiä samalle ryhmälle ja osa eri tavoin kiinaksi käännettyjä nimiä. Etnisten ryhmien määrä päätettiinkin kartoittaa tarkemmin. Tätä toteuttamaan perustettiin etnisten asioiden komissio, joiden tutkijoiden tarkoituksena oli määritellä maan etnisten ryhmien todellinen määrä. Kulttuurivallankumoukseen mennessä oltiin virallisten vähemmistöjen listalle lisätty 54 vähemmistöä. Viimeisin ja näin 55 lisäys, jinot, tehtiin vuonna 1978.[3] Monella yhdeksi ryhmäksi luokitellulla vähemmistöllä ei kuitenkaan ole yhtenäistä kansallista identiteettiä. Kiinan ulkopuolella suuri osa tutkijoista jakaakin virallisesti tunnustetut vähemmistöt edelleen useisiin satoihin eri ryhmiin.[4]
Väkiluku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinan ollessa maailman väestöltään suurin valtio, ovat myös sen etniset ryhmät kooltaan suuria. Han-kiinalaiset ovat maailman etnisistä ryhmistä väkirikkaimpia, ja myös Kiinan suuremmat etniset vähemmistöt sisältävät useampia miljoonia henkilöitä. Toisaalta pienemmät ryhmät käsittävät vain muutamia tuhansia henkilöitä. Vuoden 2000 väestönlaskennassa Kiinan eri etnisiin ryhmiin kuului yhteensä noin 106,43 miljoonaa henkilöä. Vähemmistöjen väestömäärä oli noussut 2 07-kertaiseksi sitten vuodesta 1953. Han-kiinalaisten määrä oli samaan aikaan kasvanut 1,01-kertaiseksi. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien määrä kasvaa siis suhteessa huomattavasti han-kiinalaisia nopeammin. Vuoden 2000 väestönlaskennan tietojen mukaan 55:tä vähemmistöstä 38:n lukumäärä kasvoi nopeasti tai huomattavan nopeasti. Vauhdikkaimmin kasvoi gelaoiden (8,8 %), tujioiden (7,78 %) ja lhobien (5,72 %) määrä. Kolmen etnisen ryhmän, venäläisten, uzbekkien ja tataarien määrä sitä vastoin pieneni.[5]
| Virallisesti tunnustetut etniset ryhmät. | ||||
|---|---|---|---|---|
| Etninen ryhmä | Väkiluku (2000)[6][1] | Väkiluku (2010)[1] | ||
| Han-kiinalaiset | 1 137 386 112 | 1 220 844 520 | ||
| Zhuangit | 16 178 811 | 16 926 381 | ||
| Mantšut | 10 682 262 | 10 387 958 | ||
| Hui-kiinalaiset | 9 816 805 | 10 586 087 | ||
| Miaot | 8 940 116 | 9 426 007 | ||
| Uiguurit | 8 399 393 | 10 069 346 | ||
| Tujiat | 8 028 133 | 8 353 912 | ||
| Yit | 7 762 272 | 8 714 393 | ||
| Mongolit | 5 813 947 | 5 981 840 | ||
| Tiibetiläiset | 5 416 021 | 6 282 187 | ||
| Buyit | 2 971 460 | 2 870 034 | ||
| Dongit | 2 960 293 | 2 879 974 | ||
| Yaot | 2 637 421 | 2 796 003 | ||
| Korealaiset | 1 923 842 | 1 830 929 | ||
| Bait | 1 858 063 | 1 933 510 | ||
| Hanit | 1 439 673 | 1 660 932 | ||
| Kazakit | 1 250 458 | 1 462 588 | ||
| Lit | 1 247 814 | 1 463 064 | ||
| Dait | 1 158 989 | 1 261 311 | ||
| Shet | 709 592 | 708 651 | ||
| Lisut | 634 912 | 702 839 | ||
| Gelaot | 579 357 | 550 746 | ||
| Dongxiangit | 513 805 | 621 500 | ||
| Lahut | 453 705 | 485 966 | ||
| Suit | 406 902 | 411 847 | ||
| Wat | 396 610 | 429 709 | ||
| Naxit | 308 839 | 326 295 | ||
| Qiangit | 306 072 | 309 576 | ||
| Monguorit | 241 198 | 289 565 | ||
| Mulamit | 207 352 | 216 257 | ||
| Xibet | 188 824 | 190 481 | ||
| Kirgiisit | 160 823 | 186 708 | ||
| Daguurit | 132 394 | 131 992 | ||
| Jingpot | 132 143 | 147 828 | ||
| Maonanit | 107 166 | 101 192 | ||
| Salaarit | 104 503 | 130 607 | ||
| Blangit | 91 882 | 119 639 | ||
| Tadžikit | 41 028 | 51 069 | ||
| Achangit | 33 936 | 39 555 | ||
| Pumit | 33 600 | 42 861 | ||
| Evenkit | 30 505 | 30 875 | ||
| Nut | 28 759 | 37 523 | ||
| Jingit | 22 517 | 28 199 | ||
| Jinot | 20 899 | 23 143 | ||
| De'angit | 17 935 | 20 556 | ||
| Baoanit | 16 505 | 20 074 | ||
| Venäläiset | 15 609 | 15 393 | ||
| Juguurit | 13 719 | 14 378 | ||
| Uzbekit | 12 370 | 10 569 | ||
| Monbat | 8 923 | 10 561 | ||
| Oroqinit | 8 196 | 8 659 | ||
| Derungit | 7 426 | 6 930 | ||
| Tataarit | 4 890 | 3 556 | ||
| Nanait | 4 640 | 5 354 | ||
| Taiwanin alkuperäiskansat | 4 461 | 4 009 | ||
| Lhobat | 2 965 | 3 682 | ||
Uskonnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskontojen mukaan nämä kansallisuudet sijoittuvat myös eri ryhmiin, tosin kaikkia ryhmiä ei voida jaotella uskontojen mukaan.
- Buddhalaisuus: dait, mongolit, naxit (myös mosuot), tiibetiläiset ja yugunit.
- Islam: bonanit, dongxiangit, huit, kasakit, kirgiisit, salaarit, tadžikit, tataarit, uiguurit ja uzbekit.
- Ortodoksisuus: venäläiset
- Kristinusko (yleisesti): miaot, yaot ja yi-kiinalaiset.
- Šamanismi: daurit, evenkit ja oroqenit.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cheng, Linsun ja Brown, Kerry: Berkshire Encyclopedia of China. Berkshire Publishing Group, 2009. ISBN 0-9770159-4-7 (englanniksi)
- Zheng Qian: China's Ethnic Groups and Religions. Cengage Learning, 2010. ISBN 981-4319-76-7 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 349-350. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1 (englanniksi)
- ↑ Chinese Nationalities and Populations (2010) Paul Stanley Noll (private person, 1931-2018), paulnoll.com. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Qian 2010 s. 13-19
- ↑ James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. ix. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4 (englanniksi)
- ↑ Qian 2010 s. 31-35
- ↑ Qian 2010 s. 19-22
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Statistical Yearbook 2014: Table 25-19. Geographic Distribution of Population of Ethnic Minorities (Etnisten vähemmistöjen koko ja ryhmien tärkeimmät maakunnat Kiinan 2010 väestönlaskennan mukaan) (englanniksi) (stats.gov.cn)
- Clarissa Sebag Montefiore: How China distorts its minorities through propaganda (16.12.2013) (englanniksi) (bbc.com)
- Chinese Ethnic Groups (englanniksi) (travelchinaguide.com)
- Hongyi Lai: China’s Ethnic Policiesand Challenges (pdf) (englanniksi) (nus.edu.sg)
- Photos
- Etninen kirjapaino: tavoista ja autonomisista alueista (kiinaksi)