Kirjurinluoto

Kirjurinluoto
Kaupunki	Pori
Kaupunginosa nro	57
Postinumero(t)	28100
Infobox OK

Kirjurinluoto (ruots. Skrivarholmen; ent. Kriivarinluoto) on Porissa sijaitseva Kokemäenjoen luoto, samanniminen puistoalue ja Porin kaupunginosa. Kirjurinluodossa järjestetään muun muassa vuosittaiset Pori Jazz -festivaalit sekä Porispere-rockfestivaali. Alue on yksi Porin tunnetuimpia nähtävyyksiä ja osa Porin kansallista kaupunkipuistoa.

Kirjurinluoto on yksi useista Porin keskustan tuntumassa sijaitsevista Kokemäenjoen luodoista. Se kuului 1800-luvulla kaupungin notaarin eli kirjurin luontoisetuihin, josta luoto myös on saanut nimensä. Samalla tavoin on nimetty muitakin alueen luotoja, kuten Pormestarin- ja Raatimiehenluodot. Suiston luodot ovat syntyneet sangen myöhään maankohoamisen ja joen kuljettaman lietteen ansiosta. Vielä 1500-luvulla kaupungin perustamisen aikoihin niiden paikalla lainehti matala avomeri. Kirjurinluoto on alun perin ollut pieni itsenäinen luoto, mutta nykyään se on suurimmaksi osaksi maatunut kiinni suurempiin Raatimiehenluotoon ja Hanhiluotoon, joissa myös valtaosa alueen toiminnoista sijaitsee. Varsinaisessa 25 hehtaarin laajuisessa Kirjurinluodossa sijaitsevat vanha 1800-luvulta peräisin oleva englantilaistyylinen puisto, kesäravintola, esiintymislava ja uimaranta.

Kirjurinluoto alkoi muodostua 1700-luvun alkupuolella, vielä vuoden 1696 Porin karttaan sitä ei ollut piirretty. Vuosisadan loppuun mennessä alue oli kohonnut jo niin, että sitä alettiin käyttää karjan laidunmaana. Vuoden 1852 kartassa Kirjurin- ja Raatimiehenluodot sekä Hevosluoto ovat jo piirrettyinä. Nykyään luodot erottavat mantereesta Kokemäenjoen sivuhaarat Luotsinmäenjuopa ja Hevosluodonjuopa.^[1][2] 1800-luvun puolivälissä Kirjurinluoto toimi Porin jokisatamasta kuljettavan tavaran säilytysalueena. Luodolla oli muun muassa suuri määrä lautatapuleita ja tervatynnyreitä. Kokemäenjoen madaltumisen ja sen vaatimien kalliiden ruoppaustöiden johdosta jokisatama alkoi menettää merkitystään 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kirjurinluodosta alkoi muodostua kaupungin varakkaan porvariston vapaa-ajanviettopaikka.

Vuonna 1887 apteekkari Robert Junnelius teki aloitteen, että Kirjurinluodosta rakennettaisiin oikea puisto. Suunnitelmat puiston toteuttamisesta valmistuivat vuonna 1891 puutarhuri Anders Fredrik Rydbergin laatimina. Se sisälsi muun muassa puistokäytävät ja paikan ravintolalle. Vuoden 1895 asemakaavassa Raatimiehenluodon lounaisosa säilyi vielä lastauspaikkana. Kirjurinluodon englantilaistyylinen puisto valmistui lopullisesti vuonna 1897. Jugendtyylinen ravintola luodolle rakennettiin 1910. Sen suunnittelusta vastasivat Arthur Fagerholm ja Torkel Nordman. Vuonna 1921 Kirjurinluotoon valmistui laululava, jolla aloitti samalla vuosikymmenellä toimintansa myös Kirjurinluodon kesäteatteri. Vuonna 1924 rakennettiin uimalaitos, joka oli toiminnassa Porin maauimalan valmistumiseen vuoteen 1957 saakka. Uimalassa oli puisin rakentein joesta erotetut altaat, joita reunustivat laiturirakennelmat, katsomot ja hyppytornit. Nykyisinkin puistossa olevat pienet lammet valmistuivat 1930-luvulla ja 1960-luvulla, ja ympärille tehtiin lintuaitauksia muun muassa riikinkukkoja sekä kanadanhanhia varten.

Kirjurinluotoon pääsi pitkään vain vene- tai lauttayhteydellä. Luotoon liikennöi moottorikäyttöinen lossi vuosina 1933-1968. Sitä ennen saarelle oli kulku vain veneitse. Vuosina 1968-1973 Kirjurinluotoon johti joen pohjoisrannalta armeijan pioneerien rakentama ponttoonisilta. Ensimmäinen kiinteä yhteys saatiin 1973, kun Raumansilta valmistui. Ponttoonisillan entiselle paikalle puolestaan valmistui kiinteä Pormestarinsilta vuonna 2001. Kesäisin Kirjurinluotoon on päässyt vuodesta 1994 lähtien Etelärannasta Taavi-siltaa pitkin. Kirjurinluodon lossia ajaneen Taavi Koskisen mukaan nimetty ponttoonisilta hinataan talvikaudeksi pois ja se tuodaan paikalle aina huhtikuun aikana jäiden lähdön jälkeen. Nykyään Kirjurinluotoon pääsee maanteitse myös pohjoisesta Valtatie 8:lta Raatimiehenluodon ja Hanhiluodon kautta 1980-luvun puolivälissä valmistuneen läntisen ohitustien ansiosta.

Varsinaisen puiston lisäksi Kirjurinluodossa sijaitsee useita eri toimintoja. Pori Delta Arena on vuonna 2002 valmistunut konserttipuisto, joka tunnetaan paremmin Kirjurinluoto Arena -nimisenä. Pori Jazzin suurten konserttien pitopaikkana toimiva areena korvasi vanhan 1989 valmistuneen Lokki-lavan, joka toimii nykyään Porispere-festivaalin sekä Pori Jazz Kids Festivalin näyttämönä. Raatimiehenluodossa sijaitsevalle areenalle mahtuu noin 80 000 kuuntelijaa. Pori Delta Arenalla on pidetty myös muita suuria tapahtumia, kuten esimerkiksi vuonna 2011 valtakunnallinen Farmari-maatalousnäyttely, vuonna 2008 Porin kaupungin 450-vuotisjuhlakonsertti sekä vuosina 2009 ja 2010 Sonisphere-festivaali.

Kirjurinluodon kesäteatteri aloitti toimintansa jo 1920-luvulla paikalla olleella laululavalla. Nykyinen näyttämö katsomoineen valmistui vuonna 2008. Tammikuussa 2013 uutisoittiin, että Kirjurinluotoon rakennetaan 2 500-paikkainen konserttitalo. Se oli tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014,^[3] mutta suunnitelma ei toteutunut. Paikalle aiottiin jo 1980-luvun alussa rakentaa Porin musiikki- ja kongressitalo, joka toteutuessaan olisi ollut yksi Suomen suurimmista musiikkitaloista.^[4] Pelle Hermannin puisto on ympäri vuoden avoinna oleva ilmainen leikkipuisto, jossa kesäaikaan seikkailee maskottihahmo Viksu Mustavaris. Läheisestä huoltorakennuksesta löytyvät kahvila sekä infopiste, josta voi vuokrata myös liitokiekkoja lähellä olevaa frisbeegolf-rataa varten. Sen lisäksi Kirjurinluodossa on myös Suomen vanhimpiin kuuluva, vuonna 1952 toimintansa aloittanut pienoisgolfrata.

Pelle-Hermanninpolulla sijaitsevassa pienoisgolfkeskuksen rakennuksessa on toiminut vuodesta 2017 alkaen Kirjurinluodon Liikunta-Arena. Rakennuksessa voi pelata pienoisgolfia koko vuoden sisäradalla. Ulkona sijaitsevilla pienoisgolfradoilla voi pelata huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Minigolfradat ovat sisällä ja ulkona 18-reikäiset. Rakennuksessa tuotetaan myös muita maksullisia liikuntapalveluita. Näitä ovat biljardi, pingis, parkour, freerun ja sisäleikkipuisto, joka on alueen ainoa. Rakennuksessa on myös alueen ainoa ympärivuotisesti avoinna oleva kahvila, Kirjurinluodon Liikunta-Arenan kahvila-kioski. Pienoisgolfkeskuksen alue sijaitsee Kirjurinluodon sydämessä, osana luonnonkaunista kansallista kaupunkipuistoa ja sen linnustoa.

Lintujen lisäksi Kirjurinluodossa on kesäisin myös muita eläimiä. Omista aitauksistaan löytyy muun muassa aaseja, kilejä, lampaita sekä kaneja. Hanhiluodossa Kirjurinluodon välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kaupunginpuutarha sekä Satakunnan vihertietokeskus, joka tarjoaa puutarhanhoitoon liittyvää neuvontaa ja palvelua. Lisäksi alueella on luontopolkuja. Kirjurinluodon uimaranta valmistui 1930-luvulla ja oli käytössä aina 1960-luvun alkupuolelle saakka, jolloin se oli pakko sulkea teollisuuden likaaman jokiveden vuoksi. 1990-luvulle tultaessa vesi oli puhdistunut niin, että hiekkaranta voitiin rakentaa uudelleen ja uimaranta jälleen avata vuonna 1994.^lähde?

Kirjurinluodon kärjessä on porinlaisen merenkulun ja satamien muistomerkkinä toimiva vanha purjelaivan ankkuri, joka löydettiin Mäntyluodon syväväylän ruoppaustöiden yhteydessä vuonna 1991. Kärjen lähellä joessa on myös vuonna 1969 valmistunut Kirjurinluodon edustan suihkulähde, joka kohoaa 17 metrin korkeuteen.

• Seppälä, Aarne: Kui? – Porilaisen käsikirja. Pori-seura ry, 2007. ISBN 978-952-92-3028-0
• Kirjurinluoto (Arkistoitu – Internet Archive) Porin kaupunki
• Satakunnan vihertietokeskus (Arkistoitu – Internet Archive)

• Kirjurinluodon kotisivut

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirjurinluoto Wikimedia Commonsissa