Kuvanveisto

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: olennaisin osin lähteetön; ainoa lähde on lasten tietosanasanakirja 90-luvulta

Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Myös mm. tanssi, baletti ja kuviokellunta on "taiteellista ilmaisua kolmiulotteisessa muodossa"

Kuvanveisto on taiteellista ilmaisua kolmiulotteisessa muodossa. Nimityksenä käytetään myös nimitystä plastinen sommittelu, joka ehkä paremmin kuvaa nykyaikaista kuvanveistoa. Kuva taas on kaksiulotteista ilmaisua, jossa kolmas ulottuvuus esitetään illuusion avulla. Kuvanveistotaiteen harjoittajia kutsutaan kuvanveistäjiksi.

Vaikka sanaliite -veisto viittaa veistämiseen, siis tekotapaan jota sovelletaan esimerkiksi kivenveistoon tai puunveistoon, veistos-sanaa käytetään yleisnimityksenä kaikille kolmiulotteisille taideteoksille, niiden tekemiselle ja tekoperiaatteille. Veistoksia ovat myös esimerkiksi valetut, muovatut tai hitsatut, eri tavoin kootut kolmiulotteiset teokset, ja kuvanveisto on niiden tekemistä – veistoksen tekotekniikka voi siis olla luonteeltaan poistava tai lisäävä. Kuvanveisto on osa perinteistä kuvataidetta.

Veistokset ovat tavallisesti uniikkeja eli niistä tehdään vain yksi tai korkeintaan muutamia kappaleita. Sarjavalmistukseen suunnitellun kolmiulotteisen esineen suunnittelua ja muokkaamista kutsutaan muotoiluksi.

Veistokset voivat olla patsaita, jolloin ne yleensä ovat vapaina seisovia, tai korkokuvia (pintakuvia, kohokuvia), jolloin niitä sanotaan myös reliefeiksi. Henkilöä esittävä veistos voi olla joko korkokuva, rintakuva tai henkilön kokonaan kuvaama patsas. Veistos näyttää eri suunnilta erilaiselta, samoin valaistus vaikuttaa veistoksen ulkonäköön. Veistokset sijoitetaan usein puistoihin tai muuten näkyvälle paikalle. Usein niiden ympäri voi kävellä ja niitä voi katsella eri suunnista. Kaikki veistokset eivät ole valettuja patsaita, vaan veistoksia ovat myös esimerkiksi puusta, kivestä, metallista tai savesta tai muusta muotoiltavasta materiaalista, myös nykyisin lumesta ja jäästä, tehdyt teokset.

Veistokset voidaan myös tehdä paitsi katseltaviksi myös kosketeltaviksi. Veistos voi esittää ihmistä, eläintä tai kasvia luonnonmukaisesti tai tyylitellen tai se voi olla abstrakti taideteos. Jos veistoksessa on liikkuvia osia, nimitetään sitä mobileksi.^[1]

Perinteisen kuvanveiston harjoittaja käytti materiaalinaan muun muassa erilaisia kivilaatuja, marmoria ja graniittia. Puu, metalli, kipsi ja savi ovat olleet yleisiä. Nykyaikana kuvanveistäjä käyttää monenlaisia materiaaleja. Käytetään esimerkiksi kangasta, paperia ja erilaisia muoveja. Teoksen muotoilussa on perinteisesti käytetty vasaraa ja talttaa, sekä savea on muotoiltu käsin, veitsin ja puikoin. Aineksia voidaan hitsata, liimata ja koota yhteen monilla tavoilla. Metallia ja kipsiä valetaan, puuta kaiverretaan, sahataan tai naulataan yhteen. Nykytaiteessa kaikki tuntuu olevan mahdollista ja materiaalina voivat olla irrallisten esineiden yhdessä muodostama kokonaisuus.^[1]

Katso myös: Kivenveisto ja Puunveisto

Modernissa kuvanveistossa voidaan nähdä looginen ajallinen ja taidehistoriallinen jatkumo. Jalustalla “vapaana seisovien” patsaiden jälkeen alettiin vähitellen tehdä teoksia ilman jalustaa. Sitten veistoksista tuli ilman jalustaa asetettuja kappaleita lattialla, seinillä tai katossa ja sitten joko ns. löydetyistä tai muokatuista esineistä koostuvia installaatioita.^lähde?

Installaatio on esinekokonaisuus, joka on asetettu varta vasten johonkin tilaan.^lähde?

Sana plastinen (aikaisemmin plastillinen) viittaa johonkin muokattavaan tai muovailtavaan. Kolmiulotteisen työskentelyn perusteiden opiskelua kutsutaan joskus sanalla plastinen sommittelu, joka on siis kuvanveiston tai kolmiulotteisen tilan perusteiden ja hallinnan opiskelua.^lähde?

Reliefi eli koho– tai korkokuva on plastisena ilmaisuna kuvan ja kuvanveiston välissä.^lähde?

Kuvanveistäjä voi ottaa yhteiskunnallisiin asioihin kantaa monin tavoin. Modernin kuvanveiston edustaja on esimerkiksi yhdysvaltalainen Christo Javacheff, joka on käärinyt rakennuksia muoviin ja muihin materiaaleihin. Hän on näillä jättiteoksillaan halunnut saada ihmiset ajattelemaan pakkauksia, joihin nykyisin melkein jokainen myytävä tuote kääritään. Hänen kuuluisimpia töitään on Pariisin Pont Neufin sillan pakkaaminen.^[1]

Kuvanveiston ehkä varhaisin tehtävä on toimia muistin apuvälineenä. Muistomerkki siirtää siis sodan, katastrofin tai muun yhteisön tärkeänä kokeman tapahtuman muiston seuraaville sukupolville. Antropologit ovat havainneet, että tällaisia muistamisen edistämistarkoituksia varten muokattuja esineitä esiintyy myös niin sanotuissa primitiivisissä yhteisöissä.

Sana monumentti viittaa suureen kokoon tehtyyn muistomerkkiin, joka on usein moniosainen. Kuvanveistossa puhutaan myös julkisista veistoksista tai julkisesta taiteesta, joilla tarkoitetaan yleisesti nähtäville tarkoitettuja teoksia.

Kuvanveistoa on usein käytetty aatteellisiin tarkoituksiin. Veistokset ovat nostaneet kansallisia sankareita ja ihanteita, sotilaita ja poliitikkoja, kirjailijoita ja taiteilijoita, johtajia ja johdettavia. Herooinen kuvanveisto tarkoittaa juuri sankarillisuuden ilmentämistä. Sosialistisen realismin kuvanveisto toi esiin henkilöpalvonnan, mutta johtajien patsaita alettiin tuhota vanhan vallan kaatuessa. Suomalaisessa kuvanveistossa voi erottaa sotienjälkeinen niin sanottu sankaripatsaiden aika.

Renessanssin jälkeisellä ajalla kuvanveistäjä oli tavallisesti suunnittelija, joka ideoi, piirsi ja luonnosteli mallin, sekä organisoi ja tarkisti käsityöläisten tai apulaisten tekemän työn. Jotkut nykytaiteilijat tekevät samoin. Esimerkiksi amerikkalainen Jeff Koons teettää teoksensa eri alojen huippukäsityöläisillä.

Modernismin aikana kuvanveistäjät alkoivat muokata itse käyttämiään materiaaleja. Perinteisen kuvanveiston materiaaleja olivat pronssi, betoni tai kivi, Kuvanveistossa käytettävien materiaalien kirjo lisääntynyt, esimerkiksi koneellisten työkalujen myötä erilaiset kivimateriaalit ovat tulleet mukaan. Pronssin lisäksi on tullut myös muita metalleja. Suomen kuvanveistoonkin tulivat muovi, paperimassa ja keraamiset materiaalit mukaan 1960-luvulta alkaen.

Luterilainen traditio suhtautui kielteisesti kirkkojen puuveistoksiin uskonpuhdistuksen ajalta lähtien. Nykyisin puutakin käytetään useilla eri tavoilla. Puuveistoksen mahdollisuuksiin on erikoistuttu Kemijärven kuvanveistoviikoilla. Myös hiekka, lumi ja jää ovat suosittuja materiaaleja, koska niitä voidaan kierrättää ja ne ovat melko edullisia.

Voidaan erottaa ekspressiivinen eli taiteilijan omaa ilmaisua painottava ja ympäristölähtöinen kuvanveisto. Edellisessä teoksen muoto ja ilmaisu painottuvat teoksen tekijän henkilökohtaiseen tyyliin. Jälkimmäisessä teos saa muotonsa siitä ympäristöstä, johon se suunnitellaan.

Saksalaisen taiteilijan Joseph Beuysin 1970-luvulla ideoima yhteiskunnallinen kuvanveisto (Die soziale Plastik) on taiteilijan kaavailema laajennettu taidekäsitys. Se on monialainen ja osallistuva prosessi, jossa "materiaaleja" ovat ajattelu, puhe ja keskustelu. Beuysin eräs tunnusajatus oli Novalikselta) lainattu ajatus "Jokainen on taiteilija". Tästä näkökulmasta katsottuna kaikki ihmiset ovat Beuysin mukaan taiteilijoita, joiden vastuulla on demokraattisen ja kestävän yhteiskunnan muodostaminen.

• 
  Etruskinainen, terrakottaveistos 150-120 eaa.
• 
  Auguste Rodin, Calaislaisia, 1911, Lontoo.
• 
  Umberto Boccioni, Jatkuvuuden ainutlaatuiset muodot tilassa, 1913.
• 
  Giancarlo Neri, Kirjailija, 2005, Hampstead Heath, Englanti.
• 
  Eduardo Chillida, Berlin, 2000.
• 
  Antony Gormley, Another Place, 1997, Crosby Beach, Merseyside, Englanti.

• Taille directe, suora kuvanveisto
• Pistesiirtolaite
• Ympäristötaide
• Nykytaide
• ITE-taide

• Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia, Helsinki Media, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3

• Lindgren, Liisa: Monumentum, Muistomerkkien aatteita ja aikaa. SKS, 2000. ISBN 951-746-170-4
• Mamia, Hanna (toim.): Kuvanveisto ajassa ja tilassa. SKS, 2010.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kuvanveisto.

• Suomen kuvanveistäjäliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
• International Sculpture Center (englanniksi)
• Kuvanveisto-kategoria Open Directory Project -sivustolla. Linkkejä taiteilijoiden omille sivustoille. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kemijärven kuvanveistoviikot
• Kuvanveisto (Arkistoitu – Internet Archive)