Lairo
| Lairo | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Loppi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
| Laskujoki | Kaartijoki [1] |
| Järvinumero | 35.886.1.016 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 92,1 m [1] |
| Rantaviiva | 6,381 km [2] |
| Pinta-ala | 54,738 ha [2] |
| Saaria | 3 [1] |
 Lairo | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Lairo [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa ja Lopella Topenon kylän lähellä sijaitseva Kaartjoen läpivirtausjärvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 55 hehtaaria ja se on 1,5 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järvellä on kaksi osaa, joista pohjoisin osa on 850 metriä pitkä Kavalanlahti, jonka lahdensuu on alle 100 metriä leveä. Kavalanlahti on vesikasvillisuuden täyttämä, ja siihen laskee Ootanjoki. Järven etelärannasta työntyy esille Kaurisniemi, jonka oikealle puolelle 700 metriä pitkä Välijoki laskee Torhon vesiä. Välijoki on yksi Kaartjoen osuus. Järven lounaispäässä sijaitsee vielä vesikasvillisuuden täyttämä lahti. Järvessä on kolme saarta rannan tuntumassa. Sen rantaviivan pituus on 6,4 kilometriä ja sen rannat ovat peltomaata, mutta järven eteläpuoli on metsää. Siellä kohoavat Kukonhuhdankalliot, joista Laironkallio nousee rannan tuntumassa yli 30 metrin korkeuteen. Järven lähiympäristössä sijaitsee kaksi maatilaa ja rannoille on rakennettu alle 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 2871. Hämeenlinnan raja kulkee Kavalanlahden poikki ja jatkaa Kaartjoella alajuoksulle päin. Hämeenlinnaan kuuluu järven pohjoinen osa.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjoen alaosan alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 92,1 metriä mpy. Järvi on Kaartjoen läpivirtausjärvi. Kaartjoella on Lairon eteläpuolella Välijoen nimi. Järveen laskee vain kolme pelloilta tulevaa avo-ojaa, mutta Kavalanlahteen laskeva Ootanjoki on suurempi luontainen mutta perattu puro. Ootanjoen suuhun laskee myös Kyynäröisen suoraksi kaivettu oja. Kyynäröinen on 70 senttimetriä korkeammalla kuin Lairo.[2][1][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Suivajärvi” ja sen eteläpuolella oleva Torho oli nimeltään ”Tarhojärvi”. Järvien välinen Välijoki oli piirretty selvästi leveämmäksi salmeksi. Tämä viittaa järvillä tapahtuneeseen järvenlasku. Vedenpinnan aleneminen oli kuitenkin ollut vähäinen ja on saattanut johtua Tuomenkosken perkauksista. Vuoden 1962 peruskartassa oli järvellä vain neljä mökkiä, mutta vuoteen 1979 mennessä niitä oli rakennettu paljon lisää.[5][6][7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Lairo, Loppi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Lairo, Loppi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Lairo (35.886.1.016) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 04 Ahoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 04 Ahoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 04 Ahoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1989. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
