Lantio
Lantio (lat. pelvis) on lonkkaluiden, ristiluun ja häntäluun muodostama laaja luurengas siteineen sekä alueella olevat lihakset ja sisäelimet, kuten virtsarakko, kohtu ja peräsuoli.[1]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lantiossa on kaksi suurta lonkkaluuta. Kumpikin lonkkaluu on syntynyt suoliluun, istuinluun ja häpyluun sulauduttua yhteen. Lonkkaluut muodostavat lantion etu- ja sivuseinät, ja ne yhdistyvät edessä toisiinsa häpyliitoksella. Takana lonkkaluut yhdistyvät ristiluuhun ristisuoliluunivelillä eli SI-nivelillä.[3]
Lantion yläosaa kutsutaan isoksi lantioksi ja alaosaa pikkulantioksi. Ison lantion luita ovat suoliluiden yläosat. Ison lantion sisällä ovat sisäelimet, joita lantion lihakset tukevat. Pienen lantion osia ovat suoliluiden alaosat, istuinluut ja häpyluut sekä ristiluu ja häntäluu.[3]
Kun ihminen nousi evoluutionsa aikana neljältä jalalta pystyasentoon kahdelle jalalle, lantio mataloitui.[4] Suoliluun lyhentyessä vartalon painopiste siirtyi alemmas ja kahdella jalalla tasapainottelu helpottui.[5]
Lantionpohjan muodostavat lihas- ja sidekudoskerrokset, joiden tehtävänä on sulkea lantioluiden väliin jäävää aukkoa. Lantionpohjan lihakset osallistuvat lannerangan asennon hallintaan, ja ne ovat yhteydessä syviin vatsa- ja selkälihaksiin. Niillä myös pidätellään virtsaa ja ulostetta sekä tuetaan erektiota.[6]
Sukupuolierot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisen lantio on sileämpi ja kevyempi kuin miehen lantio, ja lihasten kiinnityskohdat erottuvat vähemmän selkeästi. Synnytyksen helpottamiseksi naisen lantio on leveämpi kuin miehen lantio.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ lantio Duodecim Terveyskirjasto: lääketieteen sanasto. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Leppäluoto Juhani ym.: Anatomia ja fysiologia - rakenteesta toimintaan, s. 72. Sanoma Pro Oy, 2020.
- ↑ a b c Martini, Frederic H. & Timmons, Michael J. & Tallitsch, Robert B.: Human Anatomy, s. 189–193. Pearson, 2015. ISBN 978-0-321-88332-2
- ↑ Ivor Janković: Main Anatomical Adaptations to Bipdeal Locomotion 3/2015. ResearchGate. Viitattu 2.5.2021.
- ↑ Suvi Viranta-Kovanen: Ihmisen liikuntaelimistön evoluutiohistoria - kävelystä kestävyysjuoksuun Aikakauskirja Duodecim. 2015. Viitattu 2.5.2021.
- ↑ Sanna Savela: Lantionpohja voi olla löysä riippumatto tai napakka trampoliini – ja sitä kannattaa treenata, siinä missä muitakin lihaksia Yle. 27.1.2018. Viitattu 6.3.2023.