Lausanne

Lausanne
lippu	Lausannen vaakuna
Lausanne
Koordinaatit: 46°31′19″N, 6°38′01″E
Valtio	Sveitsi
Kantoni	Vaud
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Daniel Brélaz
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	41,38[1] km²
Korkeus	372-929 m
Väkiluku (31.12.2022)  (vakituiset asukkaat)	141 418[2]
– Väestötiheys	3 418 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	1000–1018
Suuntanumero(t)	5586
http://www.lausanne.ch/
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lausanne [lɔzan] on kaupunki Sveitsissä Genevenjärven pohjoisrannalla Ranskan rajan lähellä. Vuoden 2022 lopulla kaupungissa oli yli 141 000 vakinaista asukasta.^[2]

Lausanne on Vaud’n kantonin pääkaupunki. Se on myös Lausannen alueen pääkaupunki.

Kaupunki sijaitsee Sveitsin ranskankielisellä alueella maan länsiosassa. Geneven kaupunki on Lausannesta noin 60 kilometriä lounaaseen, kaupunkien välillä kulkee lähes suora moottoritie. Lausanne on sveitsiläisittäin melko alavalla alueella sijaitseva kaupunki, ja keskusta sijaitsee suunnilleen 500 metriä merenpinnan yläpuolella.^[3] Tämän vuoksi maasto soveltuukin hyvin viininviljelyyn, joka on yleistä kaupungin lähialueilla.

Varhaisimmat todisteet asutuksesta Lausannen alueella on 8 000 vuotta vanhoja. Vidyn alueelta Genevenjärven rannalta on löydetty yli 200 hautaa, jotka ovat vuosilta 4300–3300 eaa. Järviseutu oli aikoinaan tiheästi asuttu, mutta asutus oli käytännössä kuollut roomalaisten saavuttua sinne.^[4]

Lausannessa asui kelttejä, joista tiedetään vain hyvin vähän, kun roomalaiset valtasivat alueen 15 eaa. Roomalaiset perustivat Lousonnan vicuksen. Asutuskeskus kasvoi nopeasti 1 500 asukkaaseen. Kahden vuosisadan kukoistuksen jälkeen Rooman valtakunnan vaikutus heikentyi 300-luvulla. Iso osa asukkaista joutui jättämään Lousonnan ja muuttamaan suojaisempaan paikkaan La Citén kukkulalle.^[4]

Marius Aventicensis perusti vuonna 590 Lausannen hiippakunnan.^[5] Lausannelaiset alkoivat 800-luvulla levittäytyä kukkulaa ympäröiville alueille. Burgundien kuninkaiden tuella Lausannen piispa vakiinnutti vuonna 1032 myös maallisen valtansa alueella. Genevenjärvestä puolestaan tuli 1100-luvulla jälleen kaupankäynnin keskus, kun linnan suojaama Ouchyn satama alkoi kukoistaa.^[4]

Lausannessa oli 1200-luvulla lähes 9 000 asukasta. Se oli suurin Sveitsin ranskankielisistä kaupungeista. Sen kukoistuskaudesta todistaa muun muassa goottilainen katedraali.^[4] 1300-luvun eurooppalaisen kriisin takia Lausannen väkiluku laski, ja piispa oli seuraavien vuosikymmenten ajan usein riidoissa porvariston kanssa. Poliittinen yhtenäisyys saavutettiin kuitenkin 1481, kun Lausanne sai kunnallisen autonomian.^[4]

Lausanne solmi 1525 liittouman Fribourgin ja Bernin kaupunkien kanssa.^[4] Lausanne kunnioitti sopimusta ja tuki Berniä aseellisesti, kun se puolusti Savoyn herttuakunnan piirittämää Geneveä. Berniläiset julistautuivat pian Vaud’n maiden hallitsijaksi ja asettivat myös Lausanneen käskynhaltijan.^[6] Bernin valtakauden myötä Lausanne ja Vaud’n alue kokivat uskonpuhdistuksen.^[5] Lausanne julisti uudistusta erityisesti Pierre Viret.^[6]

Bern hallitsi Lausannea vuoteen 1798 asti. Lausanne oli berniläsajalla lähinnä paikallinen keskus, mutta se hyötyi Ranskasta saapuneista hugenottipakolaisista. Kaupungin väkiluku oli vuonna 5 000 ja vuonna 1798 yli 9 000.^[6] Vuonna 1537 perustettu Lausannen akatemia edisti 1700-luvun jälkipuoliskolla rationalismin leviämistä. Kaupungissa vaikuttivat muun muassa filosofi Voltaire, historioitsija Edward Gibbon ja lääkäri Samuel-Auguste Tissot.^[6]

Ranskan suuri vallankumous 1779 innosti myös lausannelaista porvaristoa vaatimaan Vaud’n irtautumista Bernin vallasta. Bern vastasi 1791 vallankumoussuunnitelmiin, ja Napoleonin vallattua kaupungin 1797 lausannelaiset ottivat hänet ilolla vastaan. Vanha valta vaihtui virallisesti, kun tammikuussa 1798 perustettiin lyhytaikaiseksi jäänyt Lémanin kanton. Ranskalaiset jättivät muutamaksi Lausanneen noin 9 000 sotilasta. Ranskalaisten lähdettyä syttyi yhteenottoja keskushallinnon ja liittovaltion kannattajien välillä. Napoleon puuttui asiaan, ja vuonna 1803 perustettiin Sveitsin liittovaltio. Lausannesta tuli samalla Vaud’n kantonin pääkaupunki.^[7]

Lausanne kasvoi 1800-luvun alkupuolella melko suunnittelemattomasti. Siellä oli vuonna 1860 noin 20 000 asukasta. Adrien Pichard alkoi vuonna 1835 tehdä asemakaavasuunnitelmia. Samalla kaupungin lävistävä Flonjoki katettiin, jotta saatiin lisätilaa kaupungin leviämiselle.^[7]

Lausannen talous kasvoi voimakkaasti 1900-luvulla, vaikka se kärsikin jonkun verran ensimmäisen maailmansodan aikana taloudellisesti.^[8] Kaupungissa tehtiin 1923 Lausannen sopimus Turkin ja liittoutuneiden kanssa, ja 1932 siellä järjestettiin konferenssi, jossa todettiin Saksan ensimmäisen maailmansodan sotakorvaukset suoritetuiksi.^[5]

Lausannessa järjestettiin 1964 Sveitsin kansallisnäyttely, ja 1970-luvulla kaupunki levittäytyi voimakkaasti naapuripaikkakuntiin. Kaupunki kärsi 1990-luvulla kovimmasta lamasta sitten 1930-luvun. Silloin muun muassa työttömyys kasvoi voimakkaasti.^[8]

Lausannessa oli kesäkuussa 2017, ottaen huomioon sekä vakituiset että tilapäiset asukkaat, 143 982 asukasta. Heistä Sveitsissä syntyneitä oli 57,5 prosenttia ja ulkomaalaisia 42,5 prosenttia.^[9] Lausannen väkiluku laski pitkään 1900-luvun lopulla ja oli pienimmillään vuonna 1997, jolloin siellä asui noin 123 000 ihmistä. Sen jälkeen kaupungin väkiluku on jälleen alkanut kasvaa, mihin on erityisesti vaikuttanut ulkomaalaisten määrän lisääntyminen.^[10] Vuonna 1997 Lausannessa asui noin 41 500 ulkomaalaista, kun niitä vuonna 2017 oli yli 61 500.^[11]

Lausannessa on useita korkeatasoisia oppilaitoksia. Siellä on International Institute for Management Development, maailman parhaana hotellialan oppilaitoksena pidetty École hôtelière de Lausanne ja osa Lausannen yliopiston toiminnoista. ^[12] Liittovaltion teknillinen korkeakoulu, EPFL, sijaitsee aivan Lausannen länsipuolella, naapurikaupungissa Ecublensissa^[13].

Lausannen kamariorkesteri ja Lausannen lauluyhtye huolehtivat kaupungin monipuolisesta musiikkielämästä. Jälkimmäistä on jo monta vuotta johtanut Michael Corboz.

Joka vuosi heinäkuussa kaupungissa järjestetään festivaalit. Kaupunki järjestää myös elokuvafestivaaleja ja Bach-festivaaleja. Vuonna 1989 siellä pidettiin Eurovision laulukilpailut.

Lausannessa sijaitsevat KOK:n ja CAS:n päämajat sekä Olympiamuseo. Kaupungissa sijaitsevat myös muun muassa ilmailun, luistelun, maahockeyn, miekkailun, pöytätenniksen, ratsastuksen, soudun ja uinnin kansainvälisten liittojen toimistot.

Lausannessa järjestetään huomattava yleisurheilukilpailu Athletissima. Maantiepyöräilyn Tour de Romandie päättyy tavallisesti kaupunkiin. Lausannessa järjestetään vuosittain myös muun muassa maraton ja triathlon-kilpailu. Kaupungista ovat kotoisin jalkapalloseura FC Lausanne-Sport ja jääkiekkoseura Lausanne HC.

Lausannessa on järjestetty muun muassa telinevoimistelun maailmanmestaruuskilpailut 1997 ja maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut 2003. Kaupungissa pelattiin myös 1954 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen otteluita.

Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim kuoli 27. tammikuuta 1951 Lausannessa, jonne hänet kuljetettiin eläkepaikastaan Montreux’n Glionista.^[14]

• 
  Lausannen vanha yliopisto, jossa edelleen on kirjasto ja museo.
• 
  Eurooppa-tori yöllä.
• 
  Lausannen katedraali.
• 
  Lausanne vuonna 1900.
• 
  KOK:n päämaja.
• 
  Olympiamuseo.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lausanne Wikimedia Commonsissa

• Kaupungin virallinen kotisivu