Sati

Satī (devanagari: सती; lähteestä riippuen^selvennä myös suttee tai sutty) on Intiassa harjoitettu uhriseremonia, jossa naispuolinen leski poltetaan yhdessä kuolleen puolisonsa kanssa.^[1] Tiukan lainsäädännön vuoksi seremonia suoritetaan nykyään erittäin harvoin.

Näennäisesti satissa on kysymys lesken vapaaehtoisesta halusta seurata puolisoaan kuolemaan, mutta uhrin vapaaehtoisuudesta ei aina ollut täyttä varmuutta. Yleisesti hindulaisuus kuitenkin kieltää itsemurhan, minkä seurauksena satin harjoittamista on arvosteltu.

Satin hyväksynyt leski painaa ”verisen”, punaisen kädenjälkensä taloon, josta hän lähtee poltettavaksi miehensä kanssa.

Leskenpoltto oli ylempien kastien piirissä ollut tapa, jolla leski näyttää uskollisuutensa seuraamalla puolisoaan kuolemaan. Erään legendan mukaan uskollinen vaimo Savitri seurasi miestään kuolemaan, jolloin Yama-jumala palautti miehen henkiin. Itsensä miehen hautajaisissa tappanutta leskeä palvottiin jumalattarena, joka pääsi taivaaseen miehensä kanssa.^[2] Toisaalta eläviin leskiin suhtauduttiin kielteisesti, näiden uskottiin tuovan huonoa onnea. Niinpä mahtisukujen leskien oli uhrattava itsensä perheen kunnian säilyttääkseen. Luultavasti leskenpolton toivat Intiaan arjalaiset, joilla oli tapana haudata päällikkönsä palvelijoineen ja vaimoineen.^[2]

Portugalilaiset kielsivät satin Goassa noin vuonna 1515.^[3] Hollanti ja Ranska kielsivät sen siirtomaissaan Chinsurahissa ja Pondichéryssä. Britit kielsivät satin Intiassa vuonna 1861.^[4] Vuonna 1988 satista tuli rikollista toimintaa Intian laissa.^[5]

• Asko Parpola (toim.), Intian kulttuuri, Otava 2005

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sati Wikimedia Commonsissa