Liisankatu

Liisankatu (ruotsiksi Elisabetsgatan) on noin kuudensadan metrin mittainen itä–länsi-suuntainen katu Kruununhaan kaupunginosassa Helsingissä. Toiminnallisesti Liisankatu on Kruununhaan pääkatu. Sen varrella sijaitsee muun muassa Sibelius-lukio, Kellariteatteri, ortodoksinen Kotikirkko, R-kioski, Alepa, K-Market sekä Hotelli Maria ja useita yksityisiä kivijalkaliikkeitä ja ravintoloita. Valtaosa Liisankadun nykyisistä rakennuksista on 1880–1910-luvuilta. Katu sai nimensä vuonna 1819 keisari Aleksanteri I:n puolison Elisabetin mukaan.^[1]

Liisankatu alkaa Pohjoisrannasta ja päättyy lännessä Unioninkatuun. Se on yksiajoratainen ja kaksisuuntainen. Kadun itäpäässä sijaitsee Liisanpuistikko, joka peruskorjattiin 2000-luvun lopulla. Liisankatua risteävät Maurinkatu, Meritullinkatu, Mariankatu ja Snellmaninkatu. Muut paitsi Mariankadun risteys ovat neliristeyksiä. Liisankatu on päällystetty nupukivillä, kadun itäpäässä Liisanpuistikon kohdalla on käytetty asfalttia. Jalkakäytävät ovat asfalttipäällysteisiä, paitsi Liisanpuistikon kohdalla, jossa on punaista katukiveä. Liisankadun itäpäästä on suora yhteys Tervasaareen. Lännessä katu päättyy Kaisaniemen liikenneympyrään. Sen toisella puolella on Kaisaniemen puisto, jonka leveä koivukuja on Liisankadun jatkeena samalla suoralla.

Liisankatu 1:een valmistuivat Evert Lagerspetzin suunnittelemat Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonan punatiiliset kasarmit vuonna 1882. Niiden paikalla oli sijainnut paroni Otto Wilhelm Klinckowströmin palatsi, jonka hän oli rakennuttanut saman vuosisadan alussa. Kasarmin tiloissa toimi Sotamuseo sekä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto ja strategian laitos.^[2]. Sotamuseon näyttely suljettiin keväällä 2016, ja Puolustusvoimat siirtyivät kiinteistöstä joulukuussa 2019, jolloin toimintoja siirrettiin Suomenlinnaan.^[3] Liisankatu 13:ssa entisessä Svenska Lyceumin kiinteistössä sijaitsee Sibelius-lukio. Kellariteatteri on toiminut Liisankatu 27:ssä vuodesta 1956. Liisankatu 29:ssä puolestaan sijaitsee ortodoksinen Kotikirkko. Suomen ensimmäinen keilahalli avattiin Liisankatu 14:ssä vuonna 1924, mutta toisen maailmansodan aikana se otettiin muihin tarkoituksiin^[4]. Halli oli alun perin kahdeksanratainen, myöhemmin siihen lisättiin neljä rataa^[5].

Rakennuksista on lueteltu pariton ja parillinen puoli erikseen idästä lähtien, lihavoituna on mainittu poikkikadut ja kursiivilla Liisankatuun välittömästi liittyvät puistot.

Pohjoisranta

• Liisankatu 1, Evert Lagerspetz, 1882

Maurinkatu

• Liisankatu 3, S. J. Hartonen, 1952
• Liisankatu 5, Matti Olin, 1927

Meritullinkatu

• Liisankatu 7, J. Rosenberg, 1895
• Liisankatu 9, John Verner Lehtinen, 1907
• Liisankatu 11, G. W. Nyberg, 1906
• Liisankatu 13, Theodor Decker, 1901 (Sibelius-lukio)
• Liisankatu 15, Arthur Rudolf Gauffin, 1913
• Liisankatu 17, Onni Tarjanne, 1910 (Karjalaisten talo)
• Liisankatu 19, Konstantin Kiseleff, 1888
• Liisankatu 21, W. G. Palmqvist, 1924

Snellmaninkatu

• Liisankatu 23, Oskari Holvikivi, 1910
• Liisankatu 25, Sebastian Gripenberg, ?
• Liisankatu 27, Adrian August Nyman, E. A. Törnvall, 1896 (Kellariteatteri)
• Liisankatu 29, Sebastian Gripenberg, 1905 ("Pappila", jossa on myös Pappilan kotikirkko)
• Unioninkatu 39, Bertel Liljeqvist, 1937 (eteläinen julkisivu Liisankadulla)

Unioninkatu

Pohjoisranta

• Liisanpuistikko
• Liisankatu 2, Waldemar Aspelin, Robert S. Lorimer, 1900
• Liisankatu 4, Iikka Martas, 1961

Meritullinkatu

• Liisankatu 6, Wäinö Toivio, 1928
• Liisankatu 8, Evert Lagerspetz, 1882
• Mariankatu 23, Evert Lagerspetz, 1882 (pohjoinen julkisivu Liisankadulla)

Mariankatu

• Liisankatu 12, Heikki Kaartinen, 1907
• Liisankatu 14, Sigurd Frosterus, Mauritz Gripenberg, 1922
• Liisankatu 16, Vilho Penttilä, 1904
• Liisankatu 18, Jussi ja Toivo Paatela, 1927

Snellmaninkatu

• Liisankatu 20, Georg Wilenius, 1888

Unioninkatu

Liisankadulla kulkee raitiolinja 7 Unioninkadun ja Snellmaninkadun risteysten välisellä osuudella. Liisankadulla sijaitsevan pysäkin nimi on Snellmaninkatu (Liisankatu 20/25). Lisäksi Liisankatua sivuavat linjat 3, 6 ja 9 Unioninkadulla. Liisankadun päästä päähän kulkee bussilinja 16 (Rautatientori–Kulosaari–Mustikkamaa).

Liisankatu on inspiroinut sekä musiikin että elokuvan tekijöitä. Vuonna 1965 Ywe Jalander ohjasi seitsenminuuttisen fiktion Liisankatu. Vuonna 1991 valmistui Nina Stenrosin lyhyt fiktio Liisankadun Helmeri. Tapio Lipposen säveltämä ja Pentti Saarikosken sanoittama laulu Liisankadulla julkaistiin 1967^[6]. Laulu viittasi Liisankatu 25:n talon yksiöhuoneistoihin sekä alakerrassa vielä nykyisinkin sijaitsevaan Mikko Monosen hautaustoimistoon. Jorma Panula sävelsi laulun Liisankatu vuonna 1960. Sävelmän tulkitsivat Marjatta Kallio ja Lauri Frestadius. Pekka Ruuska sävelsi ja tulkitsi vuonna 1999 musiikkikappaleen, jonka nimi on niin ikään Liisankatu^[7].

Liisankatu 14:n sisäpihalla sijaitsivat 1945–1965 Suomen Filmiteollisuuden Liisankadun elokuvastudiot. Studioilla kuvattiin yli sata näytelmäelokuvaa.

• Korttelit.fi (kaikkien artikkelin talotietojen lähde) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sibel.edu.hel.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ort.fi
• Kellariteatteri.net (Arkistoitu – Internet Archive)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liisankatu.

• Albumit.lasipalatsi.fi
• Taivaanalla.lasipalatsi.fi