Liro
| Liro | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
| |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Viklot Tringa |
| Laji: | glareola |
| Kaksiosainen nimi | |
| Tringa glareola | |
| Katso myös | |
Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liron pituus on 18,5–21 cm, siipien kärkiväli 35–39 cm ja paino 50–90 g. Liro on päältä harmaanruskea vaalein täplin, vatsa on valkoinen ja kaula sekä pää harmahtavat. Nokka on suora ja kahlaajan nokaksi keskimittainen, koivet ovat pitkät ja kellertävät. Yläperä on valkoinen ja pyrstössä on kapeita tummia raitoja. Liro on nopea ja hermostuneen oloinen liikkeissään. Kutsuäänikin on hätäisen kuuloinen ’jih-jih’. Varoittelee loputtomalla ’kip-kip’ äänisarjalla. Laulunsa se esittää tavallisesti soidinlennossa, ja siitä laji on saanut nimensä: ’liro-liro-liro...’.lähde?
Suomen vanhin rengastettu liro on ollut 7 vuotta 6 kuukautta 18 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 11 vuoden 7 kuukauden ikäinen yksilö.lähde?
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois- ja Keski-Suomesta. Suomessa pesii noin 250 000 paria ja se on Suomen runsaslukuisin kahlaaja. Euroopan pesimäkanta on noin ½ miljoonaa paria. Liro pesii Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä aina Kaukoitään saakka. Maailman populaation kooksi arvioidaan 3,1–4,3 miljoonaa paria.lähde?
Liro on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa ja Aasian eteläosissa sekä Australiassa. Suomeen lirot saapuvat huhti–toukokuun vaihteessa ja toukokuussa. Keväällä nähdään usein satapäisiä parvia sopivilla tulvaniityillä. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa naaraiden muutolla. Nuoret lirot muuttavat pääasiassa elokuussa, mutta syyskuussakin voi vielä tavata pieniä parvia.lähde?
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liron tavallisinta elinympäristöä ovat suot, kosteikot ja rehevät lintujärvet. Lajin voi tavata myös pelto-ojien liepeiltä muuttoaikoina.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesä on tavallisesti maassa esimerkiksi saramättäässä. Joskus pesii matalalla puussa olevaan vanhaan rastaanpesään. Munia on 4, joita molemmat emot hautovat noin 3 viikkoa. Naaras jättää hautomisen koiraan huoleksi haudonnan loppuvaiheessa. Poikaset ovat pesäpakoisia. Kummatkin puolisot hoitavat niitä aluksi, mutta pian naaras jättää perhehuolet koiraalle ja lähtee muuttomatkalle. Poikaset oppivat lentämään noin 3–viikkoisina.lähde?
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liro syö etupäässä maassa ja vedessä eläviä selkärangattomia. Saattaa syödä myös kasvien osia.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Tringa glareola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 570. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salminen, Pekka 1976: Liron Tringa glareola ja pajusirkun Emberiza schoeniclus erikoiset pesäpaikat. - Lintumies 1.1976 s. 31. SLY.
- Liro Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Liro (Tringa glareola)
- ITIS: Tringa glareola (englanniksi)