Markus Granlund

Tämä artikkeli käsittelee jääkiekkoilijaa. Turun kauppakorkeakoulun professori Markus Granlundista on eri artikkeli.
Markus Granlund
Henkilötiedot
Syntynyt16. huhtikuuta 1993 (ikä 31)
Oulu, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Make, Pikku Glähde?
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 183 cm
Paino 82 kg
Seura
Seura Geneve-Servette
Sarja NLA
Pelinumero 60
Pelaajaura
Pääsarjaura 2010–
Aik. seurat Salavat Julajev Ufa (KHL)
HIFK (SML)
Abbotsford Heat (AHL)
Calgary Flames (NHL)
Adirondack Flames (AHL)
Stockton Heat (AHL)
Vancouver Canucks (NHL)
Edmonton Oilers (NHL)
Bakersfield Condors (AHL)
HC Lugano (NLA)
NHL-varaus 45. varaus, 2011
Calgary Flames
KHL-varaus 24. varaus, 2011
Salavat Julajev Ufa
Mitalit
Markus Granlund alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2012.
Markus Granlund alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2012.
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Peking 2022 jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Valko-Venäjä 2010 jääkiekko

Kari Markus Granlund[1] (s. 16. huhtikuuta 1993 Oulu) on suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja olympiavoittaja, joka pelaa NLA-seura Geneve-Servetessä.[2] Calgary Flames varasi Granlundin vuoden 2011 varaustilaisuudessa toisella kierroksella varausnumerolla 45. Hän oli toisen kierroksen korkein suomalainen pelaajavaraus.[3][4]

Granlundin vahvuudet ovat hyvä pelisilmä sekä kiekollinen peli.[5]

Helsingin IFK (2009–2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Granlund siirtyi Oulun Kärpistä Helsingin IFK:hon yhdessä veljensä Mikael Granlundin kanssa keväällä 2009.[4] Mikael oli ehtinyt pelata Jääkiekon SM-liigassa jo Kärpissä, ja nousikin jo seuraavalle kaudelle IFK:n liigamiehistöön Markuksen jäädessä kehittämään taitojaan joukkueen A- ja B-junioreiden sarjoihin. B-nuorten SM-liiga osoittautui kuitenkin liian helpoksi sarjaksi nuorelle ja maalinnälkäiselle hyökkääjälle, sillä kahdeksassa ottelussa nuorempi Granlund keräsi tehopisteet 8+17=26.[4] Kausi jatkui hänen osaltaan Jääkiekon A-nuorten SM-liigassa, jonka 37 runkosarjaottelussa Granlund merkkautti tehopisteet 17+25=42.[4] Pudotuspeleissä hän johdatti joukkueensa aina finaaleihin asti lähes piste per peli -tahdilla, mutta entinen seura Kärpät nappasi A-nuorten mestaruuden ja Granlund joukkueineen joutui tyytymään hopeamitaliin.[6] Hän palasi kuitenkin vielä B-nuorten pudotuspeleihin voittamaan mestaruutta.[6]

Granlund teki debyyttinsä SM-liigassa 19. lokakuuta 2010. Hänet nostettiin IFK:n kokoonpanoon paikkaamaan loukkaantunutta isoveljeään Mikaelia Ville Peltosen rinnalle.[7] Granlund pelasi SM-liigassa kaksi ottelua, mutta ei tehnyt pisteitä.[5] Loppukauden hän vietti IFK:n A-nuorten joukkueessa pelaten 40 runkosarjaottelua tehoin 20+32=52.[5] Kesällä järjestetyssä NHL:n varaustilaisuudessa Granlundista povailtiin kolmannen tai viidennen kierroksen varausta, mutta Calgary Flames varasikin nuoremman Granlundin jo toisella varauskierroksella numerolla 45 ja hän oli koko varaustilaisuuden toiseksi korkein suomalaisvaraus Porin Ässien Joel Armian jälkeen.[4][6]

Varsinaisella tulokaskaudellaan 2011–2012 Granlund pelasi SM-liigassa 47 runkosarjaottelua tehopistein 15+19=34 ja voitti tulokkaiden maali-, syöttö- ja pistepörssit.[6] Hän pelasi suurimman osan kaudesta samassa ketjussa veljensä Mikaelin sekä Janne Pesosen kanssa.[5] Granlund nousi otsikoihin syksyllä 2011 tehtyään Espoo Bluesia vastaan pelatussa ottelussa ilmaveivimaalin Mikaelin sekä Janne Pesosen syötöstä.[8] Aiemmin Mikael oli esittänyt saman suorituksen vuoden 2011 MM-kilpailujen välierässä Venäjää vastaan. Hyvin sujuneen kauden johdosta nuoremmasta Granlundista povattiin kauden parhaalle tulokkaalle annettavan Jarmo Wasaman muistopalkinnon saajaa. Tittelin vei kuitenkin paikalliskilpailija Helsingin Jokereiden Teuvo Teräväinen.[9] Kauden aikana Granlund pelasi myös yhden ottelun Mestis-joukkue Kiekko-Vantaan paidassa,[6][10] ja IFK:n edustusjoukkueen taipaleen katkettua SM-liigan pudotuspeleissä hän siirtyi seuran A-nuoriin voittamaan SM-kultaa.[6]

Kauden päätyttyä Granlund solmi IFK:n kanssa kaksivuotisen, vuoteen 2014 ulottuneen sopimuksen.[11] Kesällä 2012 Granlund osallistui myös NHL:n varaajaseuransa Calgary Flamesin vuosittaiseen nuorten lupausten kehitysleiriin.[12][13]

NHL-debyytti Calgaryssä (2013–2016)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2013 Granlund teki Calgary Flamesin kanssa kolmivuotisen tulokassopimuksen.[14] Kauden 2013–2014 hän aloitti pelaamalla Calgaryn farmijoukkueessa Abbotsford Heatissa AHL:ssa. Granlund ehti pelata AHL-liigassa 50 ottelua tehoin 23+21=44[15] ja hänet valittiin AHL:n kuukauden tulokkaaksi helmikuussa 2014.[16]

Granlund teki NHL-debyyttinsä Calgary Flamesissa 27. helmikuuta 2014 ottelussa Los Angeles Kingsiä vastaan. Samassa ottelussa myös suomalainen Joni Ortio pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa Calgaryn maalivahtina.[17] Kolmannessa NHL-ottelussaan 3. maaliskuuta 2014 Granlund kohtasi ensimmäistä kertaa NHL:ssä veljensä Mikael Granlundin edustaman Minnesota Wildin vierasottelussa Minnesotan kotiareena Xcel Energy Centerissä. Granlundit olivat kautta aikojen kolmannet suomalaiset veljekset, jotka kohtasivat toisensa NHL-ottelussa.[18] Heitä ennen olivat kohdanneet Jarkko ja Tuomo Ruutu sekä Saku ja Mikko Koivu. Samassa ottelussa Granlund hankki myös NHL-uransa ensimmäisen tehopisteen syöttämällä joukkueensa kapteenin Mark Giordanon viimeistelemän kavennusmaalin ottelun kolmannessa erässä. Maali jäi ottelun viimeiseksi ja Minnesota Wild voitti ottelun 3–2. Mikael Granlund syötti ottelussa Minnesota Wildin maaleista kaksi.[19]

Siirto Vancouveriin (2016–2019)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markus Granlund siirtyi helmikuussa 2016 Vancouver Canucksin organisaatioon vaihtokaupassa Calgaryssa syntyneeseen hyökkääjä Hunter Shinkarukiin.

Granlund teki kesällä 2019 yksivuotisen sopimuksen Edmonton Oilersin kanssa.[20] Peliaika Edmontonissa jäi vähäiseksi ja hänet tiputettiin välillä Edmontonin farmi joukkueeseen Bakerfield Condorsiin. Granlund ei saanut jatkosopimusta ja hän hyväksyi tarjouksen KHL-seuralta.[21]

Siirto KHL-liigaan ja seuraan Salavat Julajev Ufa (2020–2022)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Granlund pelasi kaksi kautta 2020-2022 KHL-seurassa Salavat Julajev Ufa ja oli joukkueen yksi tehokkaimmista pelajista. 2020-2021 kaudella joukkueen suomalainen superketju Teemu Hartikainen–Sakari Manninen–Markus Granlund sijoittuivat pistepörississä top-10 joukkoon.[22] Joukkueen kausi kuitenkin päättyi pudotuspelien toisella kierroksella Ak Barsia vastaan. 2021-2022 kaudella Granlund oli joukkueen tehokkain runkosarjassa ja joukkue oli konferenssin kolmanella sijalla. Maaliskuun 2. päivä 2022 Granlund ilmoitti, että ei osallistu pudostuspeleihin ja poistuu joukkueesta, syynä oli aikaisemmin helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.[23][24]

Granlund on edustanut Suomea kahdesti alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa, vuosina 2010 ja 2011. Kevään 2010 kisoista Granlund voitti pronssia ja kevään 2011 kisoissa hän toimi Suomen kapteenina. Granlund valittiin Suomen vuoden 2022 olympiajoukkueeseen, kisat olivat hänen ensimmäinen aikuisten tasolla. [25] Granlund voitti Suomen joukkueen kanssa kultaa näissä olympialaisissa.

Markus Granlundin isoveli on NHL-jääkiekkoilija Mikael Granlund.[6]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2009–2010 HIFK A-SM 37 17 25 42 38 14 2 11 13 18 U18 6 1 5 6 4
2010–2011 HIFK A-SM 40 20 32 52 49 5 4 5 9 6 U18 6 2 8 10 6
HIFK SM-liiga 2 0 0 0 0
2011–2012 HIFK SM-liiga 47 15 19 34 18 3 0 0 0 0 JMM 7 2 5 7 6
2012–2013 HIFK SM-liiga 50 10 20 30 18 5 1 2 3 4 JMM 6 5 7 12 4
2013–2014 Abbotsford Heat AHL 49 23 21 44 22
Calgary Flames NHL 7 2 1 3 0
2014–2015 Adirondack Flames AHL 21 9 8 17 14
Calgary Flames NHL 48 8 10 18 16 3 0 1 1 0
2015–2016 Calgary Flames NHL 31 4 3 7 8
Stockton Heat AHL 12 5 4 9 10
Vancouver Canucks NHL 16 2 1 3 6
2016–2017 Vancouver Canucks NHL 69 19 13 32 14
2017–2018 Vancouver Canucks NHL 53 8 4 12 8
2018–2019 Vancouver Canucks NHL 77 12 10 22 20
2019–2020 Edmonton Oilers NHL 34 3 1 4 14
Bakersfield Condors AHL 20 6 9 15 14
2020–2021 Salavat Julajev Ufa KHL 50 23 30 53 26 9 3 5 8 6
2021–2022 Salavat Julajev Ufa KHL 41 8 30 38 16 OK 6 0 1 1
7 kautta yhteensä NHL 335 58 43 101 86 3 0 1 1 0
2 kautta yhteensä KHL 91 31 60 91 42 9 3 5 8 6
4 kautta yhteensä AHL 105 45 42 87 60 4 2 3 5 2
3 kautta yhteensä SM-liiga 99 25 39 64 36 8 1 2 3 4
  1. Puolustusvoimien Urheilukouluun valitut Puolustusvoimat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 7.5.2012.
  2. Markus Granlund - Stats, Contract, Salary & More www.eliteprospects.com. Viitattu 31.5.2024. (englanniksi)
  3. http://www.eliteprospects.com/draft.php?year=2011
  4. a b c d e Markus Granlund – ei vain veljen siivellä Jatkoaika.com. Viitattu 5.5.2012.
  5. a b c d Markus Granlundin pelaajaprofiili Jatkoaika.com-sivustolla Jatkoaika.com. Viitattu 5.5.2012.
  6. a b c d e f g Markus Granlund Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  7. Markus Granlund debytoi SM-liigassa – heti ykköskentässä MTV3. Viitattu 5.5.2012.
  8. Markus Granlund osui ilmaveivillä! Iltalehti. Viitattu 5.5.2012.
  9. JYP putsasi palkintopöydän – tässä kauden parhaat MTV3. Viitattu 5.5.2012.
  10. K-Vantaalle jälleen iso tukku IFK-apuja Jatkoaika.com. Viitattu 5.5.2012.
  11. HIFK kaappasi Leijona-vahdin – Peltonen jatkaa MTV3. Viitattu 5.5.2012.
  12. Granlund ja Ortio mukana Flamesin harjoitusleirillä MTV3. Viitattu 8.7.2012.
  13. Flames prospects to attend annual development camp Calgary Flamesin verkkosivusto. Viitattu 8.7.2012. (englanniksi)
  14. Markus Granlundille NHL-sopimus Jatkoaika.com. 20.4.2013. Viitattu 25.2.2014.
  15. http://theahl.com/stats/player.php?id=4977
  16. http://theahl.com/monthly-award-winners-for-february-named-p190739 (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. http://yle.fi/urheilu/calgaryssa_suuri_suomalaispaiva_-_granlund_ja_ortio_nhl-debyyttiin/7110433
  18. http://www.iltalehti.fi/nhl/2014030418092172_nh.shtml
  19. http://yle.fi/urheilu/molemmat_granlundit_pisteille__markukselle_uran_ensimmainen/7118368
  20. Varmistus tuli! Markus Granlund jatkaa NHL:ssä, suuntaa Edmonton Oilersiin Yle. Viitattu 2.7.2019.
  21. Lauri Saastamoinen: Yllätysratkaisu! Lähde: Markus Granlundin ensi kauden joukkue selvisi SuomiKiekko. 9.5.2020. Viitattu 2.3.2022.
  22. Toni Pönniö: Saldo jo 150 tehopistettä! KHL:n Leijonat-trio varmisti joukkueelleen playoff-paikan SuomiKiekko. 28.1.2021. Viitattu 2.3.2022.
  23. Markus Granlund lähti venäläisestä KHL-seurastaan – huippukiekkoilija vahvistaa uutisen Ylelle Yle Urheilu. 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  24. Tatu Myllykoski: Olympiavoittaja Markus Granlund jätti KHL-joukkueensa Ilta-Sanomat. 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  25. Pasi Mennander: Leijonat - Suomen miesten jääkiekkojoukkue Pekingin olympialaisissa www.leijonat.fi. Viitattu 20.1.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]