Mustasaari

Mustasaari Korsholm
vaakuna	sijainti
Raippaluodon silta
Sijainti	63°06′45″N, 021°40′40″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Vaasan seutukunta
Kuntanumero	499
Hallinnollinen keskus	Sepänkylä
Perustettu	1348
Kuntaliitokset	Koivulahti (1973) Raippaluoto (1973) Björköby (1973) Sulva (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita	866,56 km² 106:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	3 178,60 km² 22:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	849,17 km²
– sisävesi	17,39 km²
– meri	2 312,04 km²
Väkiluku	19 741 55:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	23,25 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	19,7 %
– 15–64-v.	58,0 %
– yli 64-v.	22,3 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	28,4 %
– ruotsinkielisiä	68,2 %
– muut	3,4 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Rurik Ahlberg
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025[6]  • RKP  • Muut  • PS  • SDP  • KD	34 5 2 1 1
mustasaari.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Mustasaari (ruots. Korsholm) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Vaasan kaupunki perustettiin aikoinaan Mustasaareen, ja nykyään Mustasaari ympäröi kaupungin. Mustasaari on rannikkokunta, jolla on tasaista maaseutumaisemaa sekä laaja saaristo. Kunnassa asuu 19 741 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 3 178,60 km², josta 17,39 km² on sisävesistöjä ja 2 312,04 km² merialueita.^[1] Väestötiheys on 23,25 asukasta/km².

Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 68,2 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 28,4 prosenttia suomea.^[4] Suomenkielisiä alueita ovat lähinnä keskustaajama Sepänkylä ja etelän Tuovila, joissa on suomenkieliset peruskoulut. Muualla kunnassa enemmistö on ruotsinkielinen.

Nykyinen Mustasaaren kunta muodostettiin vuonna 1973 vanhan Mustasaaren pitäjän alueella olleista Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Björköbyn kunnista ja mantereen puoleisesta osasta Sulvan kuntaa. 20. tammikuuta 1975 vahvistetussa uudessa vaakunassa on siksi viisi toisiinsa kiedottua nauhaa kuvaamassa yhdistyneitä kuntia. Sundomin kylä Sulvan kunnasta liittyi samalla Vaasan kaupunkiin.

Edes vanhan Mustasaaren alue ei enää nykyään ole saari maankohoamisen takia, mutta suomenkielinen nimi Mustasaari ja ruotsinkielinen nimi Korsholm 'Ristisaari' ovat säilyneet keskiajalta.

Mustasaaren pitäjä mainitaan nimellä Mustasaari sockn ensimmäisen kerran vuonna 1348. Ruotsiksi ääntäminen muuttui ajan saatossa muotoon Mussor. Kun pitäjään perustettiin Vaasan kaupunki vuosina 1606–1611, se tunnettiin nimellä Mussar, ennen kuin kaupungille annettiin nykyinen nimi Vaasa. Vuonna 1927 Mustasaaren kunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Korsholmiksi, Korsholman linnan mukaan.^[7]

Agricolan Registerissä vuodelta 1540 nimi oli Mustsåår, ja 1630-luvulta on maininta muodosta Mustar. Kun Vaasan kaupunki perustettiin vuonna 1606, seurakunnan nimi oli myös Vaasan kaupunki ja Mustasaaren anneksi (1772). Vuosina 1807–1867 Mustasaaren nimi oli Vaasan ja Mustasaaren seurakunta. Sen jälkeen Vaasa oli itsenäinen seurakunta.^[8] Nimi säilyi suomenkielisenä ruotsalaisen kieliyhteisön sisällä, joskin välillä äänteellisesti muuntuneena, kuten asiakirjamerkinnöistä voidaan todeta. Nimi Mustasaari on alkuaan tarkoittanut mereltä lähestyttäessä tummalta näyttävää (ehkä metsäpalon polttamaa) saarta, joka on sittemmin kuroutunut kiinni mantereeseen. Saaren nimi on kehittynyt myös kylännimeksi ja siitä pitäjännimeksi.^[9]

Pääartikkeli: Korsholman linna

Mustasaaren alue oli 1000-luvun lopulle saakka veden alla, eikä alueelta siten ole tehty esihistoriallisia löytöjä. Mustasaaresta tuli kirkko- ja kauppakeskus 1200-luvulla. Ensimmäinen kappeli rakennettiin todennäköisesti Kappelinmäelle ja rannikolle perustettiin kauppapaikka ja satama. Pähkinäsaaren rauhan myötä Suomen puolustusta lujitettiin ja osaksi keinotekoiseen saareen rakennettiin 1300-luvulla Korsholman linna. Ensimmäinen maininta linnasta on vuodelta 1384. 1390-luvulla Korsholma oli muutaman vuoden ajan vitaaliveljien tukikohta.^[10]

Mustasaari sai uuden kirkon 1300-luvun lopulla. Pyhälle Marialle omistettu kirkko oli maaseurakunnan ja kaupunkiseurakunnan yhteinen kirkko. Mustasaari on kaikkien Etelä-Pohjanmaan seurakuntien emäseurakunta, sillä ne kaikki on erotettu siitä joko suoraan tai välillisesti. 1300-luvulla Mustasaaresta erotettiin Isokyrö, 1500-luvun alussa Vöyri, vuonna 1576 Laihia ja Maalahti vuonna 1607.^[10]

1400-luvulla Korsholma oli mm. Krister Niilonpoika Vaasan, Kaarle Knuutinpoika Bonden sekä Sten Sture vanhemman läänityksenä. Korsholman linna oli hallintokeskus, josta hallittiin Pohjanmaan lisäksi Länsipohjan aluetta vuoteen 1441. 1500-luvun alussa linnan korvasi Korsholman kuninkaankartano, joka toimi maaherran asuntona 1600-luvulle asti sekä koko Pohjanmaan hallintokeskuksena vuoteen 1555.^[10]

Mustasaaren asutus oli 1500-luvulla jo varsin tiheä. Asutus keskittyi mantereelle Mustasaaren ja Koivulahden alueille. Raippaluodon vanhin asuinpaikka, Vallgrund, mainitaan asiakirjoissa jo 1407. Myös Björköbyn saarilla oli 1500-luvulla melko tiivis asutus. Väestön tärkeimmät elinkeinot olivat maanviljely, kauppa, kalastus ja hylkeenpyynti.^[10]

Pääartikkeli: Vaasa

Vuonna 1606 kuningas Kaarle IX päätti keskittää Pohjanmaan kaupankäynnin kaupunkeihin ja antoi kaupunkioikeudet Mustasaarelle. Vuonna 1611 kaupungin nimi muutettiin hallitsijasuvun mukaan Vaasaksi. Korsholman kreivikunta oli Oxenstierna-suvun läänityksenä vuosina 1651–1680.^[11]

Vuodesta 1552 Mustasaaren yhteyteen kuuluneesta Sulvasta tuli vuonna 1607 Maalahden kappeli. Sulvan ensimmäinen kirkko rakentui 1626–1628 ja kirkon yhteyteen rakentui kellotapuli 1756. Nykyinen Sulvan kirkko rakentui 1783–1786. Koivulahdessa oli keskiajalla oma kirkko ja nykyistä kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan 1691, jolloin Koivulahdesta tuli Mustasaaren kappeli. Mustasaaren kirkkoa laajennettiin 1600-luvulla ja 1749–1753 se muutettiin ristikirkoksi. Raippaluodossa oli 1600-luvulla pieni saarnahuone ja vuonna 1775 perustettiin Raippaluodon saarnahuonekunta, jolle rakennettiin puukirkko 1781. Björköbyn ensimmäinen kirkko rakentui 1700-luvun lopulla ja nykyinen kirkko rakentui vuonna 1859.^[11]

Mustasaaren kasvua hidastivat aluksi huonot satamaolot, isonvihan aikaiset tuhot sekä 1700-luvun alun kauppapakot. Suomen sodan aikana, kesällä 1808, kaupungin keskusta tuhoutui pahoin ruotsalaisten ja venäläisten välisessä taistelussa. Maaliskuussa 1809 venäläiset veivät 3000-miehisen osaston Mustasaaren ja Raippaluodon kautta Merenkurkun yli jäitse Uumajaan ja takaisin. Sulvan talonpojat olivat aikoneet käydä edellisenä kesänä venäläisten kimppuun Tuovilassa, mutta yritys kuivui kuitenkin kokoon.^[11]

Vuonna 1852 kaupunki paloi ja tulipalon jälkeen Vaasa siirrettiin Klemetsön niemelle. Samalla siitä tehtiin itsenäinen seurakunta. Mustasaaren seurakunta kunnosti tulipalossa tuhoutuneen Pyhän Marian kirkon tilalle kirkokseen vuosina 1777–1786 rakennetun hovioikeuden talon.^[11]

Mustasaaren seudun taloudellinen ja henkinen kehitys oli 1800-luvulla vireätä. Väistyvä meri luovutti jatkuvasti viljavaa maata ja kalastus sekä hylkeenpyynti olivat edelleen tuottoisia. Vähitelleen syntyi myös teollisuutta ja Mustasaari oli tunnettu lasitehtaasta, paperitehtaasta, panimosta, viinanpolttimosta, tiilitehtaasta ja karvaamosta. Alueen maataloutta edisti maanviljelyskoulun perustaminen vuonna 1859 ja maanviljelyskoulun perustaminen 1900-luvun alussa.^[12]

Ensimmäiset kansakoulut avattiin 1870-luvulla ja vuosisadan vaihteessa Mustasaareen perustettiin myös ensimmäiset nuorisoseurat, maamiesseurat sekä raittiusseurat. Koivulahden kotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1913. Talouselämää piristi Mustasaaren kautta kulkevan Vaasan–Seinäjoen rautatien valmistuminen vuonna 1883.^[12]

1900-luvulla Mustasaaren väestökehitys oli epäsuotuisaa, sillä väestöä muutti pois teollisuuden puuttumisen vuoksi. Mustasaaren, Koivulahden, Sulvan ja Raippaluodon alueilla väestö väheni 1930-luvulta 1970-luvulle asti, mikä johti suuriin aluejärjestelyihin. Mustasaaren kuntaan liitettiin kokonaan Björköbyn, Koivulahden ja Raippaluodon kunnat kokonaan sekä osia Sulvasta. Samalla 47 km² kokoinen alue Mustasaaresta liitettiin Vaasaan.^[12]

Joulukuussa 2018 Mustasaari ja Vaasa esittivät liitossopimusta.^[13] Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä liitosta vastusti 61,3 prosenttia kuntalaisista. Äänestyprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 76,4.^[14]

Mustasaaren kunta koostuu eteläisestä maaseutualueesta, Vaasaa ympäröivästä keskusalueesta sekä saaristosta, jonka suurimmat saaret ovat Raippaluoto ja Björköby. Saaristosta suuri osa on Unescon maailmanperintökohdetta.

Mustasaaren naapurikunnat ovat Laihia, Maalahti, Vaasa ja Vöyri.

Mustasaaressa on 213 järveä, joista suurimmat ovat Karperöfjärden, Vallviken ja Storträsket.^[15]

Osittain tai kokonaan Mustasaaren kunnan alueella on 11 Natura 2000 -kohdetta: Ängesholmen, Igelträsket, Furubacken, Merenkurkun saaristo, Vedahugget, Sidländet, Iskmo ön, Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen ja Vassorfjärden. Vassorfjärden-Österfjärden-Söderfjärden on arvokas suistoalue, jolla on merkitystä sekä pesiville että muuton aikana levähtäville linnuille.^[16]

Anixor, Brändövik, Böle 1, Björköby, Helsingby, Iskmo, Jungsund, Karkkimala, Karperö, Kaukaluoto, Koivulahti, Koskö, Kuni, Martoinen, Miekka,^[17] Munsmo, Norra Vallgrund, Panike, Petsmo, Puntainen, Raippaluoto, Riimala, Runsor, Singsby, Sepänkylä, Sulva, Söderudden, Södra Vallgrund, Taurila,^[17] Tuovila, Tölby, Vassor, Veikkaala, Vikby, Voitila, Västerhankmo, Österhankmo

Vuoden 2022 lopussa Mustasaaressa oli 19 662 asukasta, joista 15 889 asui taajamissa, 3 654 haja-asutusalueilla ja 119:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mustasaaren taajama-aste on 81,3 %.^[18] Mustasaaren taajamaväestö jakautuu 11 eri taajaman kesken:^[19]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Mustasaaren keskuspaikka Sepänkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se sekä Jungsund ja Karperö ovat osa Vaasan keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Vaasan kaupungin alueelle. Myös Merikaarron taajama on pääosin ja Sundomin taajama osittain Vaasan puolella. Kuni ei enää muodostanut omaa taajamaa vuoden 2022 taajamaluokituksessa.^[19]

Mustasaaren yrityskannassa korostuvat pienet ja keskisuuret yritykset. Mustasaaressa toimii yli tuhat yritystä. Mustasaaren suurimpia työnantajia ovat teollisuuden keskusvalmistukseen erikoistunut Escarmat, katto- ja ilmanvaihtotuotteiden kehittäjä Vilpe, matkanjärjestäjä Ingves & Svanbäck sekä ruoka-alan Riitan Herkku.^[20] Mustasaaren suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös renkaiden tukkuliike Gripen Wheels, Karkkimala Consulting sekä linja-autoyhtiö Wiik & Ström.^[21]

Vuonna 2015 kunnassa oli 4964 työpaikkaa. Niistä 6,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64 % palveluissa ja 27 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 7,7 %.^[22]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan vuonna 2011 Mustasaaren asukasluku oli 18 868 ja sen ennustetaan olevan 21 176 vuonna 2020, 23 091 vuonna 2030 ja 24 193 vuonna 2040. Muutos vuodesta 2011 vuoteen 2030 olisi +22,4 % ja vuoteen 2040 +28,2 %. Mustasaaren asukasluvun ennustetaan kasvavan nopeammin kuin Vaasan asukasluvun.^[24]

Luterilaisen kirkon piirissä Mustasaaren kunta muodostaa viidestä seurakunnasta muodostuvan Mustasaaren seurakuntayhtymän (ruots. Korsholms kyrkliga samfällighet). Seurakuntayhtymään kuuluvat Mustasaaren ruotsalainen ja suomalainen seurakunta, Koivulahden seurakunta, Raippaluodon seurakunta ja Sulvan seurakunta.^[25] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mustasaari kuuluu Tampereen ortodoksisen seurakunnan toimialueeseen.^[26]

Erityisesti Koivulahden aluetta on pidetty Suomen vapaakirkollisimpana vyöhykkeenä. Asiaa tukee muun muassa seurakuntien lukumäärä, sillä korkeimmillaan kylässä on ollut jopa neljä helluntaiseurakuntaa muutaman kilometrin säteellä toisistaan.^[27] Nykyisin Mustasaaressa toimivia helluntaiseurakuntia ovat Koivulahden Elim-seurakunta, Sulvan vapaaseurakunta ja Vassorin vapaaseurakunta, joista jokainen on myös Suomen Helluntaikirkon jäsen.^[28]

Frank Mangsin johtama vapaakirkollinen herätysliike levisi 1920-luvulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Mustasaaressa herätysliike levisi Koivulahdesta Kyrönjokea myöten Voitilaan ja Tuovilaan. Sepänkylässä toimiva rukoushuone on nykyisin Vaasan lähetysseurakunan alainen.^[29]

Mustasaaren pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa ja ohraryynipuuro.^[30]

Mustasaaressa on Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, joka yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen. Sillan pituus on 1 045 metriä, ja se valmistui vuonna 1997.

Mustasaaressa sijaitsee yksi Suomen harvoista täysimittaisista yleisurheiluhalleista, Botnia-halli.

Kunnanjohtaja vuodesta 2007 on Rurik Ahlberg.^[31]

Politiikassa erikoisuutena on Mustasaaren Suomenkielisten Kunnallisjärjestö eli MSK, joka kilpailee puolueiden kanssa valtuustopaikoista. RKP:n valtuustoryhmä on suurin.^[32]

Kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa, joista 34 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.^[6]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.^[33]

• Erik Andrén, kirjailija
• Johannes Bengs, maanviljelijä ja kansanedustaja^[34]
• Edvard Berts, kirjailija
• Otto Vilhelm Ehrström, pappi, opettaja ja valtiopäivämies
• Stina Ekblad, näyttelijä
• Gerda Granholm, kirjailija
• Olof Granholm, kirjailija
• Majlis Granlund, näyttelijä
• Gustaf Gädda, kansanedustaja^[34]
• Johan Gabriel Gädda, maanviljelijä ja valtiopäivämies
• Lars Erik Gästgivars, yrittäjäneuvos ja kansanedustaja^[34]
• Reinhold Hedberg, kansanedustaja ^[34]
• Yvonne Hoffman, kirjailija
• Peter Ivars, suunnistaja
• Levi Jern, maanviljelijä, kunnallisneuvos ja kansanedustaja^[34]
• Johan Erik Keto, maanviljelijä ja valtiopäivämies
• Marja Kolu, kuvataiteilija^[35]
• Anders Johan Nygren, kirjailija
• Elly Sigfrids, opettaja ja poliitikko^[34]
• Otto Slätis, kansanedustaja^[34]
• Sten Söderström, kansanedustaja^[34]
• John Wickström, teollisuusmies

• Luettelo Mustasaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mustasaari Wikimedia Commonsissa

• Mustasaaren kunta
• Tilastokeskus – Mustasaaren avainluvut