Mustio
Mustio (ruots. Svartå) on pääosin Raaseporin kaupunkiin kuuluva taajama aiemmalla Karjaan ja sitä ennen Karjaan maalaiskunnan alueella, eteläosaltaan Inkoossa. Mustio tunnetaan erityisesti lähistöllä sijaitsevasta Mustion linnasta, joka on yksi Suomen arvokkaimmista kartanoista.[1][2]
Sijainti ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustio sijaitsee Lohjalta valtatietä 25 noin 20 kilometriä etelään. Inkooseen on matkaa seututietä 186 noin 10 kilometriä, Hankoon valtatietä 25 noin 65 kilometriä, Helsinkiin valtatietä 25 ja eurooppatietä 18 noin 80 kilometriä ja Saloon seututietä 186 noin 56 kilometriä.
Vuoden 2022 taajamajaossa Mustio jakautui kahteen taajamaan, Mustion asemaan ja Mustion ruukkiin. Taajamissa asui yhteensä 832 asukasta, joista 613 asui Mustion aseman taajamassa ja 219 Mustion ruukin taajamassa.[3]
Mustion alueella on yhteensä noin 1 300 asukasta.lähde?
Mustion aseman taajaman läpi kulkee Hyvinkää–Karjaa-rata. Rautatieasema on yksityiskäytössä.
Taajamassa on ruotsin- ja suomenkieliset ala-asteet, päiväkoti, sivukirjasto (edellä mainitut korvataan rakenteilla olevalla palvelukeskuksella, joka valmistuu kesällä 2022), päivittäistavarakauppa, hyvinvointikeskus, kauneushoitola, autokorjaamo, tatuointiliike, kioski, vapaaehtoinen palokunta, LVI-liike ja ravintola. Mustion aseman ohella on toinen, pienempi Mustion ruukki -niminen taajama.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti 1500-luvun puolivälissä Suomen toisen rautaruukin Mustiolle. Suurin piirtein noilla samoilla paikoilla sijaitsi SBA-Interior Oy Ab (yritys muutti toimitilansa Tammisaaren Horsbäckiin). Ensimmäinen auto tiettävästi tuotiin Mustion kartanon kamariherra Hjalmar Linderille 1900-luvun alussa. Mustiolla on ollut käytössä myös kapearaiteinen rautatie ruukilta asemalle[4].
Mustio oli myös linnan ja Mustion ruukin ympäristön kattanut laiton kunta, joka perustettiin Mustion ruukinseurakunnasta 1860-luvulla ja liitettiin 1920-luvun lopussa Karjaan maalaiskuntaan. Kunnan perusti Mustion ruukin tehtaanomistaja Fridolf Linder, ja ensimmäinen maininta siitä on 2. helmikuuta 1868.[5] Tilastollisen päätoimiston julkaiseman Suomen tilastollisen vuosikirjan kunnittaisissa väestötilastoissa Mustion kunta tilastoitiin omana maalaiskuntanaan vuosina 1893–1917 ja 1923–1930 (vuoteen 1917 saakka Mustion ruukinseurakunta/tehdasseurakunta, vuodesta 1923 Mustio).[6] Samoin eduskuntavaalien 1907–1929 viralliset kunnittaiset tulokset julkaistiin vaalitilastoissa erikseen myös Mustion kunnalle.[7]
Vuonna 1920 tehtaan uusi omistaja Constantin Linder anoi Mustion kuntaa liitettäväksi Karjaan kuntaan. Kunnan asema oli kuitenkin epäselvä, kun esimerkiksi henkikirjoituksen suhteen viranomaiset eivät tienneet siitä mitään.[5] Tämä ilmeni esimerkiksi väestötilastoissa siten, että Mustion kunnan kohdalla henkikirjoitettu väestö tilastoitiin yhdessä Karjaan kunnan kanssa, vaikka kirkonkirjoihin merkitty väestö ilmoitettiinkin Mustion kunnalle erikseen.[6] 19. tammikuuta 1928 saatiin Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, jonka mukaan Mustion tehtaan seurakunta ei ollut erillinen kunta vaan osa Karjaan kuntaa. Liitos Karjaaseen toteutui lopullisesti 1. tammikuuta 1929.[5]
Vuonna 1926 tehtaanseurakunnan pinta-ala oli 6 km², väkiluku 529 ja väestötiheys 88,17 asukasta/km².[8]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 65 km pitkän Mustionjoen yläjuoksu alkaa Bällbyn virrasta Lohjanjärvestä, ja joki laskee lopulta Pohjanpitäjänlahteen. Mustionjoki on valjastettu ja siinä on useita voimalaitoksia, muun muassa Mustionkosken, Peltokosken ja Åminneforsin voimalaitokset. Valjastamisen takia jokihelmisimpukka eli raakku ei enää pysty lisääntymään Mustionjoessa, koska raakun alkuajan isäntäkala taimen ei pääse normaalisti nousemaan yläjuoksulle kutemaan. Vanhaa kantaa löytyy silti joiltakin alueilta.
Mustion pohjoisosassa Lohjanjärven rannalla sijaitsee Korpuddenin virkistysalue, joka sisältää kaksi nuotiontekopaikkaa sekä huussin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Museo Mustion linna. Arkistoitu 21.6.2009. Viitattu 12.7.2009.
- ↑ Kustavilaista arkea tarinoineen Helsingin Sanomat. 2007. Viitattu 12.7.2009.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 23.7.2024.
- ↑ Kyläsuunnitelma 2006 (pdf) Mustion kyläyhdistys. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 9.5.2009.
- ↑ a b c [Gardberg, John]: Karjaa ennen ja nyt, s. 141–143. Karjaa: Karjaan kotiseutulautakunta, 1970.
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1878–1931. Tilastokeskus
- ↑ Eduskuntavaalit 1907–1929. Tilastokeskus
- ↑ Pieni tietosanakirja. Kolmas osa. Masku - Sanomalehti, s. 257. Helsinki: Otava, 1927. Teoksen verkkoversio Projekt Runebergissä (viitattu 12.7.2009).
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- W. E. Nordström. Svartå bruks historia. Ekenäs 1962.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mustio Wikimedia Commonsissa