Neodyymi
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Neodyymi | ||||
| Tunnus | Nd | ||||
| Järjestysluku | 60 | ||||
| Luokka | lantanoidit | ||||
| Lohko | f | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 7,01 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeisen valkoinen, keltainen vivahde | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1885, Carl Auer von Welsbach | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 144,242[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 206 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f6 6s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 22, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | III | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 297 K (1 024 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3 347 K (3 074 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 289 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 7,14 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2330 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,14 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,190 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1,6×106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 16,5 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-00-8 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Neodyymi (lat. neodymium) on lantanoideihin kuuluva, jaksollisen järjestelmän 60. alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Nd ja CAS-numero 7440-00-8. Neodyymiä käytetään muun muassa lasin himmentämiseen hitsausmaskeissa, voimakkaissa magneeteissa, lasereissa ja tähtitieteellisissä sovellutuksissa – neodyymillä himmennetty lasi tuottaa hyvin terävän absorptiokaistan, jota voidaan käyttää kalibrointiin. Neodyymioksidilla (Nd2O3) voidaan lasi värjätä purppuran väriseksi. Neodyymin, boorin ja raudan seoksesta voidaan valmistaa erinomaisia kestomagneetteja.
Neodyymin spektri on myös sovelias hehkulampun lasikuvun suodatinväriaineeksi esimerkiksi kasvilamppuihin, kun halutaan jäljitellä luonnonmukaista valoa.
97 % metallista tuotetaan Kiinassa, joka on haluton viemään sitä ulkomaille matalasti jalostettuna.[2]
Luonnossa esiintyvä neodyymi koostuu seitsemästä isotoopista, joista viisi on pysyviä: 142Nd, 143Nd, 145Nd, 146Nd ja 148Nd, ja kaksi radioaktiivisia: 144Nd (osuus 23,80 %) ja 150Nd (5,64 %). Näistä yleisin on 142Nd 27,13 %:n osuudella. Alkuaineella on yhteensä 31 tunnettua radioaktiivista isotooppia joiden massaluvut vaihtelevat välillä 124–161 ja joiden puoliintumisajat vaihtelevat 0,65 sekunnista (125Nd) 7,9×1018 vuoteen (150Nd).[3]
Neodyymiä sisältäviä mineraaleja ovat esimerkiksi monatsiitti ja synkysiitti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ http://www.independent.co.uk/news/world/asia/concern-as-china-clamps-down-on-rare-earth-exports-1855387.html
- ↑ Neodymium Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 7.1.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin Sanomat, alkuaineet: Neodyymistä tehomagneetteja
- Tieteen Kuvalehti: Neodyymi – magneettien valtias
- Periodictable: Technical data for Neodymium (englanniksi)
- Webmineral: Mineral Species containing Neodymium (Nd) (englanniksi)
- Mindat: The Mineralogy of Neodymium (englanniksi)
- WebElements: Chemical reactions of Neodymium (englanniksi)
- ChemBlink: Neodymium (englanniksi)
- Luettelo neodyymin isotoopeista The Isotopes Project Home Page (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Neodymium (englanniksi)
- The Royal Society of Chemistry (RSC): Neodymium (englanniksi)
- PeriodicTable: Neodymium (Nd) (englanniksi)
- PubChem: Neodymium (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Neodymium (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Neodymium (englanniksi)
- DrugBank: Neodymium (englanniksi)
