Nooan arkki

Nooan arkki on Raamatun Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomuksessa esiintyvä suuri laiva, jossa eläimet ja ihmiset kertomuksen mukaan selvisivät koko maailman kattavasta tulvasta. Kertomus Nooasta löytyy ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, luvuista 6–9.^[1]

Raamatun kertomuksen mukaan Jumala päätti tuhota ja siten puhdistaa ihmiskunnan, koska ihmisten pahuus oli kasvanut liian suureksi. Kuitenkin Nooa oli ollut Jumalalle kuuliainen, ja siksi Jumala määräsi hänet rakentamaan arkin. Arkin oli määrä pelastaa Nooa perheineen sekä eläimet. Raamatun mukaan jokaista eläintä tuli ottaa kaksi kappaletta,^[2] paitsi kaloja, sillä ne elävät vedessä eivätkä huku.^lähde? Jahvisti-lähteen mukaan puhtaita eläimiä ja lintuja tuli seitsemän paria, ja muita eläimiä kaksi kappaletta.^[3]

Tulvamyyttejä koskeva vertaileva tutkimus käynnistyi 1870-luvulla. Mooseksen kirjassa kerrottu Nooan arkki -tarina perustuu vanhempiin mesopotamialaisiin kertomuksiin. Nykykäsityksen mukaan sen varhaisimmat versiot ovat peräisin Vanhan Babylonian valtakunnan ajalta eli noin 4000 vuoden takaa.^[4]

Vuonna 1675 Athanasius Kircher yritti todistaa Raamatun kertomuksia kirjaimellisesti tosiksi. Hän esitti laskelmia, joiden mukaan arkki olisi voinut olla riittävän iso kuljettaakseen kaikki hänen tuntemansa eläinlajit. Vuoden 1875 painoksesta alkaen Encyclopedia Britannicassa ei esitetty enää arviota arkin koosta eikä arkkia pidetty historiallisena faktana.^[5]

Arkin muotoa, sen merikelpoisuutta ja kantavuutta spekuloitiin etenkin renessanssiaikana. Kuvauksissa arkin mallina on käytetty usein oman ajan laivoja. Kircher kuvasi arkin kuitenkin laatikoksi.^[6] Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan arkin olleen pituudeltaan 300, leveydeltään 50 ja korkeudeltaan 30 kyynärää.^[7] Kirjoittajien tarkoittamaa arkin kokoa ei voida laskea tarkasti, koska käytetty kyynärä ei ole tiedossa. Nooaa käskettiin myös tekemään arkkiin tsohar [= katto tai ikkuna].”^[8] Ei ole täysin selvää, mikä tsohar oli tai miten se oli rakennettu. Jotkut tutkijat arvelevat, että se liittyy valoon, joten he kääntävät sen vastineella ”valoaukko” (KR 1938) tai ”akkuna” (Väl, KR 1776). Toiset taas yhdistävät sanan tsohar myöhäisempään arabialaiseen juureen, joka merkitsee ’(käden)selkää’, ’(eläimen) selkää’ tai ’(laivan) kantta’, ts. maasta tai vedestä poispäin olevaa osaa, ja sen vuoksi he kääntävät sen vastineella ”katto” (KR 1992, AT, RS, JB). Nooaa käskettiin päättämään tämä tsohar ”kyynärän korkeudelle”.^[8] Kertomuksessa Jumala käskee rakentamaan arkin gofer-puusta.^[9] Kyseinen sana esiintyy Raamatussa vain kerran, eikä sen merkityksestä ole varmaa tietoa. Sanan on otaksuttu tarkoittavan muun muassa sypressiä.^[10] Suomalaisessa vuoden 1933/38 raamatunkäännöksessä materiaali oli 'honkapuu', vuoden 1992 käännöksessä sypressi.

Nooan arkkia on etsitty ja väitetty löydetyn eri paikoista. Arkin etsintä luetaan nykyään näennäisarkeologian alaan.^[11]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nooan arkki Wikimedia Commonsissa